6.2. Saamelaisten kansallispäivä
Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta. Päivän historiallinen tausta juontaa juurensa vuoteen 1917, jolloin pohjoismaiden saamelaiset sopivat valtion rajat ylittävästä yhteistyöstä Trondheimin pohjoismaisessa saamelaiskokouksessa.
Juhlapäivä on saamelaisten liputuspäivä, lisäksi viranomaiset suosittelevat yleistä liputusta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa päivän kunniaksi. Myös edeltävä lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila esitti, että kaikissa Suomen kouluissa tulisi viettää Saamen kansallispäivää sekä edistää sitä kautta kasvua tietoon ja ylpeyteen ainoasta Euroopan unionin alueella asuvasta alkuperäiskansasta.
Saamelaisten kansallispäivällä on tärkeänä juhlapäivänä mahdollisuus vahvistaa saamelaisten omaa kulttuurista identiteettiään ja yhteisöllisyyttä, toisaalta lisätä muiden tietoa ja mahdollisuuksia tutustua saamelaisuuteen ja saamen kieliin. Koulut eri puolilla Suomea ovat hyvin erilaisia siinä suhteessa, minkä verran luokissa on saamelaisia oppilaita tai opettajia. Sen myötä on tietysti eroja siinä, minkä verran tämä juhlapäivä on oman kielen ja kulttuuriperinteen juhlaa ja kuinka paljon ehkäpä aivan uutena asiana tutustumista.
Kuinka moni oppija tietää, että saamelaiset ovat koko EU:n ainoa virallinen alkuperäiskansa ja että saamelaisia lasketaan olevan eri maissa yhteensä noin 75 000–100 000 ja Suomessa noin 10 500? Kieliäkin on monia– kaikkiaan kymmenkunta. Pelkästään Suomessa on kolme eri kieliryhmää: pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamen kieliryhmät. Monet saamelaiskielet ovat vakavasti uhanalaisia ja elinvoimaisimpienkaan kielten asema ei ole täysin huoleton. Saamenkielten puhujat lasketaan yleensä kymmenissä ja sadoissa. Pohjoissaame on puhujamäärältään suurin ja sitä puhuu äidinkielenään noin 10 000 saamelaista. Yhteensä saamelaiskielten puhujia lasketaan olevan noin 30 000–40 000.
Linkit:
Lisätietoa päivästä
Oktavuohta - Saamelaistietoa opetukseen
Vinkkejä päivän viettoon
