Oriveden lukion ja Vaasan lyseon lukion yhdessä järjestämä valtakunnallinen UNESCO-tapahtuma kokosi 23 UNESCO‑koulua ja vahvisti kulttuuriperintökasvatuksen ja merenlukutaidon yhteistyötä.

UNESCO ASPnet -tapaamisen esitykset:

Tervetuloa Unesco ASPnet -koulujen kevättapaamiseen Vaasaan, Sivistystoimenjohtaja Salme Sulander, Vaasan kaupunki.

Tervetuloa Vaasan lyseon lukioon, Rehtori Jaakko Perttu, Vaasan lyseon lukio.

Uuden UNESCO ASPnet -koulujen kulttuuriperintöverkoston ja -yhteistyön esittely, UNESCO-lähettilästoiminnan koordinaattori Jenni Decandia, Oriveden kaupunki ja historian ja yhteiskuntaopin lehtori Mika Jokiaho, Vaasan lyseon lukio.

Mitä on kulttuuriperintökasvatus ja ajankohtaisia UNESCO ASPnet -verkostoasioita, Opetusneuvos Jaakko Jekunen, Opetushallitus.

Merenlukutaidosta ymmärrystä mereen, hylkyjen kulttuuriperintöön ja ympäristönsuojeluun, asiantuntijat Hanna Piepponen ja Niko Kallio, Suomen ympäristökeskus SYKE.

UNESCO:n Merenkurkun saariston maailmanperintökohteen esittely, Toiminnanjohtaja Kenth Nedergård, Merenkurkun maailmanperintö ry.

Oriveden lukion BlueLights käytäntöjä, Jenni Decandia ja opiskelijat.

Vaasan lyseon lukio BlueLights-käytäntöjä, Mika Jokiaho ja Itämeri-ryhmän opiskelijat.

Marine Education and Ocean Literacy in Tawan, Hongda Lin, Doctoral Researcher in Helsingin University and Betty (Hung‑Chun) Liu, Taiwan–Finland Exchange Program Coordinator National Taiwan Ocean University (in collaboration with SYKE).

UNESCO ASPnet tapahtuman työpajat:

Maankohoamisen merkit luonnossa ja kulttuuriperinnössä ‑työpajassa

Työpajassa opiskelijat tarkastelivat jääkauden jättämiä jälkiä sekä maankohoamisen muovaamia muodostumia, kuten fladoja, kluuvijärviä ja De Geer ‑moreeneja. Työpaja auttoi ymmärtämään, miten meri ja jääkauden perintö ovat muokanneet ympäristöä vuosituhansien ajan ja miten nämä muutokset ovat vaikuttaneet asutukseen, elinkeinoihin ja alueen identiteettiin. Työskentely vahvisti merenlukutaitoa ja merikansalaisuutta, kun luonnonperinnön arvo ja sen yhteys UNESCO‑maailmanperintöstatukseen avautui konkreettisesti. Työpaja toteutettiin Svedjehamnissa, alkaen Saltkaret‑näköalatornin edustalta.

Merenkurkun saariston maailmanperintöbingo

Meri ja kulttuuriperintö ‑työpaja

Työpajassa opiskelijat tutustuivat Merenkurkun maailmanperintöalueen merelliseen kulttuuriperintöön, saaristolaiselinkeinoihin ja siihen, miten meri on vuosisatojen ajan muovannut paikallista elämää ja identiteettiä. Työpaja auttoi ymmärtämään, miten luonnon ja kulttuurin vuorovaikutus näkyy arjessa ja miten merellistä kulttuuriperintöä voidaan vaalia kestävällä tavalla. Samalla vahvistuivat merenlukutaito ja merikansalaisuus, kun opiskelijat pohtivat omia valintojaan ja niiden vaikutuksia sekä kulttuuriin että ympäristöön.

Merenkurkun kulttuuriperintötyöpaja

Merikansalaisten nuotiopiiri ‑työpajassa

Työpajassa opiskelijat pohtivat omaa suhdettaan mereen ja arjen tekoja, joilla voi edistää merten hyvinvointia. Nuotiolla keskustellaan vastuullisesta merikansalaisuudesta ja tehdään yhteinen merikansalaisen lupaus, joka vahvistaa ymmärrystä siitä, että jokainen voi vaikuttaa meren tulevaisuuteen. Työpaja tarjoaa rauhallisen ja elämyksellisen hetken luonnon keskellä, ja sen aikana nautitaan nuotiolla lämmitettyjä karjalanpiirakoita ja mehua, erityisruokavaliot huomioiden. Työpaja toteutettiin Svedjehamnin sataman läheisellä nuotiopaikalla Maailmanperintökiven tuntumassa.

Merikansalaisen testi

Vesitutkimuksia‑työpajassa

Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n työpajassa opiskelijat tutkivat veden laatua ja meren tilaa käytännön mittauksilla Svedjehamnin sataman laiturilla. Työpajassa havainnoidaan veden sameutta, lämpötilaa, väriä ja muita vedenlaadun indikaattoreita sekä pohditaan, miten ihmisen toiminta näkyy meressä ja sen ekosysteemeissä. Työskentely vahvistaa tutkimuksellista otetta ja auttaa ymmärtämään, miten arjen valinnat ja elinkeinot heijastuvat ympäristöön. Samalla harjoitellaan kansalaistieteen menetelmiä ja opitaan tarkastelemaan merta sekä paikallisena että laajempana ympäristökokonaisuutena.

Vesireppu

Oceanliteracy workshop

Ocean Literacy ‑työpajassa osallistujat tutustuivat taiwanilaisten merenlukutaitopedagogien johdolla merenlukutaidon perusteisiin ja siihen, miten meriekosysteemit toimivat. Työpajassa tarkasteltiin keskeisiä merellisiä prosesseja, ekosysteemien rakennetta sekä tapoja, joilla ihmisen toiminta vaikuttaa meriympäristöihin. Lisäksi pohdittiin, miten meri on muovannut paikallista elämää, kulttuuria ja identiteettiä, ja miten nämä yhteydet näkyvät arjen valinnoissa ja ympäristövastuussa. Työpajan tavoitteena oli vahvistaa ymmärrystä merestä kokonaisuutena ja lisätä valmiuksia toimia vastuullisena merikansalaisena.

Ocean Literacy workshop desing wordtiedosto

Ocean Literacy -padlet

Handbook For Increasing Ocean Literacy

Merenkurkun maailmanperintökohde ekosysteeminä ‑työpaja

Merenkurkun Maailmanperintö ry:n työpajassa opiskelijat havainnoivat alueen ainutlaatuista meriluontoa ja seurasivat kalojen kutunousun reittiä merestä puroa pitkin kohti kluuvijärveä. Työpaja auttoi ymmärtämään, miten maankohoaminen, saariston erityispiirteet ja lajien elinkierrot muodostavat toisiinsa kytkeytyvän ekosysteemin, jossa pienetkin muutokset vaikuttavat kokonaisuuteen. Työskentely vahvisti merenlukutaitoa ja lisäsi ymmärrystä siitä, miksi Merenkurkun saaristo on maailmanperintökohde.

Maailmanperintö‑opetuksessa ‑työpajassa

Merenkurkun Maailmanperintö ry:n työpajassa osallistujat tutustuivat siihen, miten maailmanperintöön liittyviä teemoja voidaan integroida eri oppiaineisiin ja tuoda osaksi koulun arkea. Työpajassa pohdittiin myös, miten omaa maailmanperintökohdetta voidaan hyödyntää UNESCO‑lähettilästoiminnassa ja millaisia opintojaksoja sen ympärille voisi rakentaa. Työskentely vahvisti ymmärrystä maailmanperinnön merkityksestä ja tarjosi konkreettisia ideoita sen pedagogiseen hyödyntämiseen.

Maailmanperintö opetuksessa -materiaalit

Are Your Summer Choices Ocean‑Friendly? – työpaja

Taiwnilaisen merenlukutaitopedagogin työpajassa haastettiin osallistujat pohtimaan, ovatko heidän kesäiset lomatottumuksensa ja vapaa‑ajan valintansa Itämeren ja vesistöjen kannalta kestäviä. Osallistujat lukevat esimerkkejä suomalaisista kesäperinteistä ja arvioivat niihin liittyviä piileviä ympäristövaikutuksia erityisesti Itämeren haavoittuvuuden näkökulmasta, sillä meren hidas veden vaihtuvuus (25–30 vuotta) tekee siitä erityisen herkän kuormitukselle. Työpajan tavoitteena on auttaa ymmärtämään, miten pienetkin arjen valinnat voivat vaikuttaa meriluontoon ja miten jokainen voi toimia vastuullisena merikansalaisena.

Are Your Summer Choices Ocean Friendly -power point

Arjen pulmatilanteet ja teot Itämeren suojelemiseksi -työpaja

Taiwnilaisen merenlukutaitopedagogin työpajassa työpajassa opiskelijat tarkastelivat Padletin avulla arjen pieniä pulmatilanteita ja pohtivat, miten omilla valinnoilla voi edistää Itämeren suojelua. Tavoitteena oli tunnistaa omasta arjesta tilanteita, joissa ympäristövastuulliset ratkaisut eivät ole itsestäänselviä, ja etsiä keinoja päästä eteenpäin kohti kestävämpiä toimintatapoja. Työpajan Padle toimii hyvänä pohjana myöhemmälle työskentelylle: opiskelijat voivat laajentaa ideoitaan vaikuttavammiksi projekteiksi, kampanjoiksi tai työpajoiksi.

Arjen pulmatilanteet ja teot Itämeren suojelemiseksi -padlet