1. Suunnittelu

Tarkastusta suunnitellessa sovitaan vähintään

• millä tavoin eri tahot ovat mukana tarkastuksen toteuttamisessa,
• kuka huolehtii yksityiskohtaisesta aikataulusta ja kutsuista kolmen vuoden välein,
• miten oppilaiden ja opiskelijoiden sekä huoltajien osallisuus tarkastuksessa toteutetaan,
• minkälaisissa osissa oppilaitos tarkastetaan,
• ketkä toimivat eri yksiköiden vastuu- ja yhdyshenkilöinä ja
• miten asiasta tiedotetaan oppilaitoksessa.

2. Taustatiedon kokoaminen

Tarkastuksessa tarvitaan laajasti tietoa ympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta sekä yhteisön hyvinvoinnista. Tällaisia tietoja ovat tarkastusvälillä kertyneet tiedot, tarkastusta varten tehtyjen kyselyjen ja selvitysten tulokset sekä tiedot oppilaitoksen toimintamalleista ja käytännöistä. Tietoa kerätään eri toimijoilta ja lähteistä esimerkiksi kouluterveyskyselystä ja laajojen terveystarkastusten luokkayhteenvedoista. 

3. Tarkastustilaisuus oppilaitoksessa

Tarkastustilaisuus pitää sisällään aloituspalaverin, tilakierroksen sekä yhteenvetopalaverin. Aloituspalaverissa käydään läpi eri tahojen kokoamat taustatiedot ja suunnitellaan tilakierroksen reitti. Yhteenvetopalaverissa kootaan kaikki tiedot ja löydökset yhteen, arvioidaan ympäristöön ja yhteisöön liittyvät terveysriskit sekä sovitaan jatkotoimista ja niiden vastuutahoista.

Tarkastustilaisuuteen voivat osallistua kaikki yhteistyötahot. Erityisesti oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuus on tärkeää ja oppilaitoksissa tuleekin pohtia keinoja sen varmistamiseksi.

Ilman oppilaitoksen vastuuhenkilön (rehtorin), terveydensuojeluviranomaisen, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon sekä kiinteistön ylläpidosta vastaavan tahon edustusta tarkastustilaisuus jää puutteelliseksi.

Huoltajien, henkilöstön, työterveyshuollon sekä työsuojelun osallistuminen tuo uusia näkökulmia ja tukee kokonaisuuden hahmottamista. 

4. Jatkotoimet ja seuranta

Tarkastuksen jatkotoimille sovitaan vastuutahot ja aikataulut. Oppilaitoksen opiskeluhuolto- tai hyvinvointityöryhmän vastuulle kuuluvat erityisesti oppilaitosyhteisön hyvinvointiin liittyvät jatkotoimet.

Jatkotoimien etenemistä seurataan oppilaitoksissa vuosittain osana yhteisöllisen opiskeluhuollon seurantaa opiskeluhuoltoryhmässä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto varmistavat seurannan toteuttamisen sovitun aikataulun mukaisesti. 

5. Dokumentointi

Tarkastuksen ja seurannan tiedot, löydökset ja sovitut toimet dokumentoidaan tähän tarkoitukseen laadituille sähköisille lomakkeille. Ne kokoavat tarkastuksen sisällön yhteen oppilaitoksen näkökulmasta.
Lomakkeet oppilaitoksen terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastamiseen ja seurantaan

Dokumentit jaetaan kaikille toimijoille. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto huolehtii asiakirjojen arkistoinnista. 

6. Tiedottaminen

Oppilaitoksen tarkastuksesta ja sen tuloksista tiedotetaan oppilaille, opiskelijoille, huoltajille, henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille. Yhteenvedon tarkastuksesta voi julkaista esimerkiksi oppilaitoksen verkkosivuilla. Myös suunnitelluista jatkotoimista, niiden aikatauluista sekä seurannasta tiedotetaan. 

Tarkastuksen sisältöalueet

Tarkastus sisältää sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin että oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden arvioinnin. Siihen tarvitaan useiden eri ammattilaisten osaamista sekä opiskelijoiden että huoltajien näkemyksiä. 

Tarkastuksen sisällöt ovat:

• Yhteisön hyvinvointi
• Psykososiaalinen hyvinvointi
• Opiskelun ja koulunkäynnin järjestäminen hyvinvointia tukevasti
• Ehkäisevä päihdetyö
• Liikunnallisuuden ja ergonomian edistäminen
• Terveellisten ruokailutottumusten edistäminen

Terveellisyys ja turvallisuus kiinteistössä

• Rakennus ja sisätilat
• Piha ja liikenne
• Esteettömyys

Turvallisuuden edistäminen

• Turvallisuuden edistäminen yhteisössä ja ympäristössä
• Tapaturmien ehkäisy
• Paloturvallisuus ja pelastautuminen

Opiskeluhuolto ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tukena

• Opiskeluhuollon monialaisen yhteistyön rakenteet
• Yhteisöllinen työ
• Opiskeluhuollon palvelut