8.2. Orimattilan esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen opiskeluhuoltosuunnitelma 2023-2025 (1.8. 2023 alkaen, päivitetty 10/2024)
ePerusteet, esiopetus
Paikallisesti päätettävät asiat ja opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma
Opetuksen järjestäjän on laadittava opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma. Järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan yhteistyössä esiopetuksen ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön, lasten ja heidän huoltajiensa kanssa. Hyvinvointialueella on terveydenhuoltolain mukainen yhteistyövelvoite opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelussa.
Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma korvaa opiskeluhuollon osalta paikallisen opetussuunnitelman. Se sisältää opetuksen järjestäjäkohtaisesti määritellyt opiskeluhuoltotyön tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta) sekä esiopetusyksikkökohtaisesti tarkennetut tiedot asiakokonaisuuksista 1-5. Opetuksen järjestäjän tulee kuvata opiskeluhuoltosuunnitelmassa, miten suunnitelman toteutumista esiopetusyksiköissä seurataan ja tarkistetaan tarvittaessa.
Opetuksen järjestäjän tulee valmistella kutakin koulutusmuotoa koskevan määräyksen mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Opetuksen järjestäjä päättää paikallisesti, miten tarvittavat tiedot asiakokonaisuuksista kootaan ja miten esiopetusyksiköiden toimintaa niiden avulla ohjataan. Opiskeluhuoltopalvelujen osalta tämä tehdään yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Suunnitelma liitetään kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.
ePerusteet, perusopetus
Paikallisesti päätettävät asiat ja opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma
Opetuksen järjestäjän on laadittava opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma. Järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan yhteistyössä koulujen ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Hyvinvointialueella on terveydenhuoltolain mukainen yhteistyövelvoite opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelussa.
Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma korvaa opiskeluhuollon osalta paikallisen opetussuunnitelman. Se sisältää opetuksen järjestäjäkohtaisesti määritellyt opiskeluhuoltotyön tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta) sekä koulukohtaisesti tarkennetut tiedot asiakokonaisuuksista 1-5. Opetuksen järjestäjän tulee kuvata opiskeluhuoltosuunnitelmassa, miten suunnitelman toteutumista kouluissa seurataan ja sitä tarkistetaan tarvittaessa.
Opetuksen järjestäjän tulee valmistella kutakin koulutusmuotoa koskevan määräyksen mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Opetuksen järjestäjä päättää paikallisesti, miten tarvittavat tiedot asiakokonaisuuksista kootaan ja miten koulujen toimintaa niiden avulla ohjataan. Opiskeluhuoltopalvelujen osalta tämä tehdään yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Suunnitelma liitetään kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.
ePerusteet, lukio
Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma ja paikallisesti päätettävät asiat
Koulutuksen järjestäjän on laadittava opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022). Järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 14 §). Opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaitosten ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022). Hyvinvointialueella on terveydenhuoltolain mukainen yhteistyövelvoite koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelussa (terveydenhuoltolaki 378/2022 15 a §).
Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma korvaa opiskeluhuollon osalta paikallisen opetussuunnitelman. Se sisältää koulutuksen järjestäjäkohtaisesti määritellyt opiskeluhuoltotyön tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta) sekä oppilaitoskohtaisesti tarkennetut tiedot asiakokonaisuuksista 1-5. Koulutuksen järjestäjän tulee kuvata opiskeluhuoltosuunnitelmassa, miten suunnitelman toteutumista oppilaitoksissa seurataan ja sitä tarkistetaan tarvittaessa. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022).
Koulutuksen järjestäjän tulee valmistella kutakin koulutusmuotoa koskevan määräyksen mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Koulutuksen järjestäjä päättää paikallisesti, miten tarvittavat tiedot asiakokonaisuuksista kootaan ja miten oppilaitosten toimintaa niiden avulla ohjataan. Opiskeluhuoltopalvelujen osalta tämä tehdään yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Suunnitelma liitetään kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022).
Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten suunnitelmassa on oppilaitoskohtaisesti seuraavat tiedot (asiakokonaisuudet 1-5) (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022).
Johdanto
Opiskeluhuoltosuunnitelma
Orimattilaan on laadittu yksi opiskeluhuoltosuunnitelma, Orimattilan esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen opiskeluhuoltosuunnitelma 2023-2025, jossa on huomioitu eri koulutusasteita koskevat määräykset.
Orimattilan opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma sijaitsee sähköisenä Orimattilan opetuspalveluiden Pedanet- sivustolla opetussuunnitelman sisällöissä. Sivustolta löytyy käytössä olevat ohjeistukset ja lomakepohjat, joihin opiskeluhuoltosuunnitelmassa kulloinkin viitataan.
Opiskeluhuoltosuunnitelma sisältää opetuksen järjestäjäkohtaisesti määritellyt opiskeluhuoltotyön tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Jokaisen pääluvun alussa on kursiivilla kuvattu valtakunnalliset määräykset (ePerusteet) asiaan liittyvistä opetussuunnitelman perusteista, joiden mukaan paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan.
Opiskeluhuoltosuunnitelma on laadittu yhteistyössä hyvinvointialueen, esiopetuksen, koulujen ja oppilaitosten henkilöstön, opiskeluhuoltopalvelujen, oppilaiden sekä huoltajien kanssa.
Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan, miten Orimattilan kouluissa toteutetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä, miten yksilökohtaista tukea järjestetään ja miten lasten, oppilaiden, opiskelijoiden, heidän huoltajiensa ja yhteistyötahojen kanssa tehdään yhteistyötä. Opiskeluhuoltosuunnitelmassa linjataan myös toimintatavat kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan sekä kriisitilanteiden varalle.
Perusopetuksen valmistavan opetuksen opiskeluhuollon järjestämistä ja toteuttamista koskevat samat periaatteet ja oppilaita samat oikeudet kuin perusopetuksen oppilaille annettavassa opiskeluhuollossa.
Orimattilan opiskeluhuoltosuunnitelma ja siinä esitetyt yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintatavat ja tavoitteet perustuvat opetussuunnitelman perusteiden ja opiskeluhuoltolain sekä alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman lisäksi vahvasti seuraaviin paikallisiin ja alueellisiin suunnitelmiin.
Orimattilan kaupungin strategiset asiakirjat
Alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
Orimattilan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
Orimattilan nuorten ehkäisevän työn suunnitelma
Alueellisen ja Orimattilan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kärjet:
1. Osallisuus ja yhteisöllisyys
Osallisuus ymmärretään koko elämää koskevana käsitteenä, johon kuuluu osallistumisen ja mielipiteen ilmaisun lisäksi oman elämän hallinta ja yhteisöllisyys.
2. Mielen hyvinvointi
Lasten ja nuorten mielen hyvinvointia ylläpitää perheen toimiva arki ja sujuvat peruspalvelut. Tukea saadaan matalalla kynnyksellä varhaisessa vaiheessa.
3.Arjen turvallisuus
Välittävät ja läsnäolevat aikuiset turvallisissa ja terveellisissä ympäristöissä tukevat lasten ja nuorten hyvää arkea.
4.Terveelliset elintavat
Jokaisella lapsella, nuorella ja perheellä on keinoja taitoja ja tietoa tehdä terveellisiä ja kestäviä valintoja arjessaan.
Opiskeluhuoltosuunnitelman yksikkökohtaiset tarkennukset
Jokaisen yksikön opiskeluhuoltoryhmä vastaa opiskeluhuoltosuunnitelman yksikkökohtaisten tarkennusten moniammatillisesta valmistelusta. Yksikön johtajat vastaavat siitä, että yksikkökohtaiset tarkennukset liitetään osaksi koulujen toimintasuunnitelmaa ja –kertomusta.
Yksikkökohtaiset tarkennukset
- Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista yhteystietoineen
- Yhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi
- Toimenpiteet tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa
- Yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän perheidensä sekä koulussa työskentelevien ja muiden oppilaiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa
- Suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä kriisisuunnitelma
Keskeiset käsitteet
Opetuksen järjestäjä: Käsitteellä tarkoitetaan samanaikaisesti koulutuksen järjestäjää. Mikäli tekstin asiayhteys vaatii tarkennusta, käytetään selvyyden vuoksi myös käsitettä koulutuksen järjestäjä viittaamaan lukiokoulutukseen.
Oppilas: Käsitteellä tarkoitetaan esioppilasta, perusopetuksen oppilasta ja lukiolaista. Mikäli tekstin asiayhteys vaatii tarkennusta, käytetään selvyyden vuoksi myös käsitettä esioppilas ja lukiolaisista käsitettä opiskelija.
Yksikkö: Käsitteellä tarkoitetaan samanaikaisesti päiväkotia, koulua ja lukiota. Mikäli tekstin asiayhteys vaatii tarkennusta, käytetään selvyyden vuoksi myös käsitteitä päiväkoti, koulu ja lukio.
Opiskeluhuolto: Käsitteellä tarkoitetaan oppilaan ja opiskelijan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa koulu- ja oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltotyötä ohjaa lapsen ja nuoren edun ensisijaisuus ja hänen hyvinvointinsa edistäminen. Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen ja hyvinvointialueen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä ja tarvittaessa yksilökohtaista opiskeluhuoltotyötä.
Yhteisöllinen opiskeluhuolto: Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Kaikkien oppilaitoksessa opiskelijoiden kanssa työskentelevien sekä opiskeluhuoltopalveluista vastaavien viranomaisten ja työntekijöiden on tehtävissään edistettävä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä kotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista.
Yhteisölähtöiset toimintatavat: Yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön lähtökohtana ovat yhteisölähtöiset toimintatavat. Yhteisölähtöisillä toimintatavoilla pyritään vahvistamaan sekä yhteisön että oppilaan hyvinvointia ja tukemaan oppilaiden kestävää elämäntapaa. Yhteisölähtöisillä toimintatavoilla pyritään ennaltaehkäisemään ongelmia, kuten epäterveellisistä elämäntavoista ja liikkumattomuudesta aiheutuvia terveyshaittoja, yksinäisyyttä, koulupoissaoloja, mielenterveysongelmia ja päihteiden käyttöä.
Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaan yksilöllistä tukea. Siihen sisältyvät koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut sekä kuraattori- ja psykologipalvelut. Yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon kuuluu myös monialainen asiantuntijaryhmä, joka kootaan tapauskohtaisesti oppilaan tueksi. Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja sen toteuttaminen edellyttää suostumusta.
Opiskeluhuoltopalvelut: Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut. Opiskeluhuoltopalvelut järjestetään ensisijaisesti lähipalveluna, jolle opetuksen järjestäjän tulee tarjota asianmukaiset tilat. Toisen asteen opiskeluterveydenhuollon palveluja voidaan järjestää myös keskitetysti opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä. Tällöinkin palvelun on oltava helposti saavutettavissa.
Yksikkökohtainen opiskeluhuoltoryhmä: Käsitteellä tarkoitetaan tässä opiskeluhuoltosuunnitelmassa esiopetuksen yksikkökohtaista, perusopetuksen koulukohtaista ja lukion oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmää. Yksikkökohtainen opiskeluhuoltoryhmä vastaa yksikön opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista ryhmä- ja yksikkötasolla. Yksikkökohtaista opiskeluhuoltoryhmää johtaa koulutusasteesta riippuen päiväkodinjohtaja tai rehtori/apulaisrehtori.
Monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä: Ohjausryhmä vastaa koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista sekä opetuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta. Orimattilassa ohjausryhmää johtaa opetuspäällikkö. Ryhmään kuuluu edustus terveydenhuoltopalveluista, kuraattori- ja psykologipalveluista, sosiaalipalveluista ja nuorisopalveluista sekä esiopetuksesta, perusopetuksesta ja lukio-opetuksesta. Ryhmään kutsutaan tarvittaessa mukaan myös muita yhteistyökumppaneita kuten lapsiparlamentin ja nuorisovaltuuston edustajia sekä oppilaskuntien ja vanhempainyhdistyksen edustajia.
Yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön periaatteet
Yhteisöllisen opiskeluhuollon tehtävänä on tukea jokaista oppilasta kokonaisvaltaisesti niin psyykkisen, fyysisen kuin sosiaalisenkin hyvinvoinnin näkökulmasta tasaveroisena yhteisön jäsenenä. Yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön painopiste on vahvasti ennaltaehkäisevässä työssä ja hyvinvointia tukevan kouluarjen rakentamisessa. Yksiköissä painotetaan kiireetöntä kohtaamista, osallisuutta, kaikkien yhteisön jäsenten tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamista, aikuisten esimerkkiä, turvallista ja terveellistä oppimisympäristöä. Kouluille nimetyt hyvinvointivastaavat tukevat kouluissa tehtävää hyvinvointityötä. Hyvinvointivastaavien työtä ohjaa hyvinvointikoordinaattori.
Monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä asettaa yksikköjen yhteisölliselle työlle kerran kahdessa vuodessa 1-2 strategisen tason tavoitetta. Tavoitteet perustuvat kouluterveyskyselyn ja muiden oppilaiden hyvinvointia mittaavien kyselyiden tuloksiin sekä ns. hiljaiseen tietoon. Tavoitteet valmistellaan yhteistyössä yksiköiden, opiskeluhuoltopalveluiden, oppilaiden, huoltajien ja verkoston kanssa.
Yksikkökohtaiset opiskeluhuoltoryhmät tarkentavat strategisen tason tavoitteet ja toimet omissa yksiköissään. Tavoitteiden tarkentamisessa huomioidaan myös opetuspalveluiden seudullisen kyselyn ja luokkien “Mitä kuuluu?” -kyselyiden tulokset sekä Orimattilassa, yksiköissä ja luokkayhteisöissä esiintyvät ajankohtaiset ilmiöt.
Yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä tehdään yhteistyössä lasten ja nuorten hyvinvointia tukevan verkoston, kuten nuoriso- ja liikuntapalveluiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Hyvinvointiohjelma
Orimattilan perusopetuksessa ja toisella asteella opetetaan hyvinvointitaitoja. Hyvinvointiohjelma kattaa lapsen koulupolun alakoulusta toiselle asteelle. Hyvinvointitunnit ovat osa kouluilla tehtävää hyvinvointityötä.Hyvinvointitaitojen opettaminen pohjautuu varhaisen puuttumisen ja ennakoimisen näkökulmiin.
Orimattilan peruskouluissa ja toisella asteella tehtävän hyvinvointityön taustalla on ajatus: ”Hyvinvoiva lapsi/nuori oppii”. Tavoitteena on luoda toimintakulttuuria, joka edistää oppimista, osallisuutta, kouluun kiinnittymistä, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. Hyvinvointitaidot ovat ennaltaehkäiseviä mielenterveystaitoja. Keskittymällä hyvinvoinnin tukemiseen voidaan tehokkaasti ehkäistä myös muita kiusaamiseen limittyviä ilmiöitä kuten syrjintää, häirintää ja vihapuhetta.