19. Ihmisen vai Jumalan tekstiä?

Tiivistelmä


  • Raamattu on maailman luetuin teos ja käännetty lähes kaikille kielille.
  • Raamattu sisältää kaksi osaa ja paljon erilaista kirjallisuutta, joka on kirjoitettu pitkän ajan kuluessa. Uusia käännöksiä syntyy jatkuvasti.
  • Raamattu nähdään kristinuskossa ihmisten kirjoittamaksi mutta Jumalan Hengen voimalla syntyneeksi kirjaksi.

Raamattu ja sen merkitys

Löytyykö kotoasi Raamattu? Oletko koskaan lukenut sitä? Monet niistä elämänohjeista, sananlaskuista ja kertomuksista, joita meille kerrotaan, ovat peräisin Raamatusta. Oletko vaikkapa kuullut puhuttavan "kielletystä hedelmästä" tai onko sinulle tuttu sananlasku: ”Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa”?

Raamattu tulee kreikankielen sanasta grammata eli kirjoitukset ja englanninkielinen Bible taas kirjakääröihin viittaavasta biblia-sanasta. Raamattu pohjautuukin teksteihin, jotka on kanonisoitu eli hyväksytty Raamatun ohjeelliseen kirjakokoelmaan. Siihen kuuluu juutalaisten kanssa yhteinen Vanha testamentti sekä Jeesuksen elämän ja opetusten ympärille rakentuva Uusi testamentti. Vanhan testamentin alkukieliä ovat heprea ja pienin osin aramea ja Uuden testamentin kreikka. Tärkein käännöskieli on ollut latina.


Herprealainen teksti ja englanninkielinen käännös.

Kristinuskossa Raamattu nähdään Jumalan ilmoituksena ihmisille, ja siksi sitä kutsutaan joskus Jumalan Sanaksi. Yhtä lailla Jumalan Sana -vertaus kohdistetaan Jeesukseen, jota kristityt pitävät Jumalan erityisenä ilmoituksena. Monet uskovat, että vaikka Raamattu on ihmisten kirjoittamaa, se on Jumalan Hengestä syntynyttä.

Joka tapauksessa Raamattu on syntynyt pitkän ajan kuluessa, ja siitä on tehty lukuisia käännöksiä ja uudelleen tulkintoja. Raamatun teksteistä ei ole löytynyt yhtään alkuperäistä katkelmaa, on vain kopioita tai kopioiden kopioita. Vanhimmat käsikirjoitukset kirjoitettiin aluksi savitauluille, myöhemmät papyrukselle ja sitten pergamentille. Papyrus on erittäin haurasta materiaalia, joka saatiin papyrus-kaislan ytimestä. Vanhin löydetty Raamattu-papyrus on katkelma Johanneksen evankeliumin 18. luvusta noin vuodelta 120 jKr. Myöhemmin käytössä ollutta vahvempaa pergamenttia taas voitiin käyttää moneen kertaan.

Raamatun käännökset ja tulkinnat ovat aiheuttaneet kiistoja jo alusta lähtien. Merkittävä kysymys onkin se, miten Raamattua olisi tulkittava kussakin ajassa.


Raamattua luetaan laajalti maailmalla.

Kaanonin muodostus

Varhaisin Uuden testamentin kaanon syntyi vuonna 170. Tätä kutsuttiin Muratonin kaanoniksi. Nykyisen Uuden testamentin kirjat sisältäneen kaanonin luetteli ensimmäisen kerran Aleksandrian piispa Pyhä Athanasios vuonna 367 kirkolleen osoitetussa kirjeessään. Raamatun kaanonin ulkopuolelle jäi useita varhaiskristillisiä kirjoituksia. Näitä kutsutaan apokryfisiksi kirjoituksiksi. Yksi tällainen on Tuomaan evankeliumi, jonka kautta kristinusko olisi sisältänyt hieman toisenlaisia aineksia, tekstin salaperäisen luonteen takia.

Uuden testamentin lopullisen kaanonin vahvisti kirkolliskokous vuonna 390. Kirkolliskokous on tänä päivänäkin Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kirkon ylin päättävä elin, joka joutuu ottamaan kantaa moniin vaikeisiin Raamatun tulkinnallisiin asioihin. Näitä ovat olleet mm. se, miten kirkon tulee Raamatun valossa suhtautua naispappeuteen tai samaa sukupuolta olevien parisuhteeseen.

Raamatun tulkinnassa näkemykset voidaan karkeasti jakaa kahtia. Konservatiivit katsovat, että Raamatun sanaa ei pidä tulkita eri tavoin eri aikakausina, vaan se on kerran ilmoitettua, pysyvää ja muuttumatonta Jumalan Sanaa. Kun Raamatun sanaan halutaan uskoa kirjaimellisesti, on kyseessä fundamentalismi. Vapaammin Raamattua haluavat tulkita liberaalit, jotka korostavat Raamatun tekstien syntyneen tietyssä kulttuurissa ja jota siksi pitäisi tulkita uudelleen uusissa kulttuurisissa ja yhteiskunnallisissa oloissa.

Raamatun lopullinen kaanon vaihtelee hieman eri kristinuskon suuntauksissa. Protestanttisten kirkkojen kaanoniin kuuluu 66 kirjaa, joista 39 sisältyy Vanhaan testamenttiin ja 27 Uuteen testamenttiin. Suomessa uusin kirjallinen Raamatun käännös on tehty vuonna 1992. Vuonna 2020 Suomen Pipliaseura teki Uuden testamentin digitaalisen käännöksen. Käännöksissä on pyritty pitämään tekstien sanoma ennallaan, mutta helpottamaan sanamuotoja nykyihmisille ymmärrettäväksi.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä