22. Raamatun vaikutus kulttuuriin ja yhteiskuntaan
Tiivistelmä
- Raamattu on vaikuttanut voimakkaasti länsimaisiin yhteiskuntiin ja niiden kulttuuriin.
- Vaikutus näkyy esimerkiksi juhlapyhissä, kirjallisuudessa, musiikissa ja taiteessa.
- Kirkkovuosi jakaantuu kolmeen osaan: joulunaika, pääsiäisen aika ja helluntai. Kirkollisiin juhlapyhiin yhdistyy usein mukaan maallista perinnettä.
Raamatun vaikutukset
Oletko joskus käynyt virpomassa pääsiäisenä? Tiesitkö, että virpomisen perinne juontuu palmusunnuntain kristillisistä juurista, kuten myös palkaksi saadut suklaamunat, jotka ilmentävät Jeesuksen ylösnousemusta? Kristilliset ja pakanalliset perinteet sekoittuvat toisinaan, jolloin perinteen alkuperä saattaa unohtua.
Nämä kielikuvat muistuttavat ihmisiä Raamatun tapahtumista. Jobinposti viittaa Jobin kirjaan ja tarkoittaa ikävää ja surullista sanomaa, kuten Job Vanhan testamentin kertomuksessa sai itselleen. Apostolinkyyti taas tarkoittaa Jeesuksen ensimmäisten seuraajien matkantekoa jalkaisin ja Pietarin kalansaalis valtavaa saalista, jonka Pietari sai Jeesuksen ansiosta.
Kielen lisäksi Raamatun vaikutuksia yhteiskunnassa näkyy urheilussa, musiikissa, kuvataiteessa ja arkkitehtuurissa. Myös oikeudenkäynnissä on edelleen mahdollista vannoa laittamalla käsi Raamatun päälle, ja lakien perustana olivat pitkään Vanhan testamentin kymmenen käskyä. Turun joulurauhan julistus alkaa kulttuuria ja uskontoa mukaillen ”Huomenna jos Jumala suo”.
Raamatun tärkein hahmo, Jeesus, näkyy kauas Rio de Janeiron Corcovado-vuoren huipulta.
Musiikki koettelee rajoja
Musiikki vetoaa usein tunteisiin, ja sen kautta halutaan ilmaista erilaisia asioita. Raamatun sanaa ja sanomaa voi kuunnella hengellisen musiikin kuten gospelin avulla. Yksi merkittävimmistä gospel-muusikoista Suomessa on Pekka Simojoki, joka on myös tehnyt lukuisia kouluvierailuja. Hän on myös säveltänyt ja sanoittanut kristillisiä joululauluja, kuten Tulkoon joulu.
Musiikilla on myös haluttu testata kulttuurin ja uskonnon välistä rajapintaa. Yksi kiistoja aiheuttanut muusikko katolisen kirkon piirissä on ollut poptähti Madonna, joka on monesti kohahduttanut seksin ja uskonnon yhdistelyllä. Yksi tällainen on mm. Like a prayer -kappale.
Madonna käyttää esiintyessään kristillistä symboliikkaa, mutta hyvin provosoivasti.
Taiteessa Raamattu ja kristinusko ovat olleet kuvatuimpia aiheita kautta aikain. Tunnettuja teoksia on mm. Da Vincin Viimeinen ehtoollinen ja Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli.
Myös monet kirjailijat ovat löytäneet kirjoihinsa vaikutusta Raamatusta. Kirjoissa on käsitelty elämän tarkoitusta sekä hyvyyttä ja pahuutta Raamatun aiheiden ja kertomusten kautta. Myös kirjallisuus on ollut musiikin ja taiteen lisäksi tapa kohahduttaa uskonnollisesti. Yksi tällainen esimerkki jo 1960-luvulta on Hannu Salaman Juhannustanssit-kirja, jonka uskonnonpilkan johdosta kirjailija tuomittiin kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Vuosirytmi pohjautuu Raamattuun
Yksi merkittävimmistä Raamatun vaikutuksista kulttuurissamme on vuosirytmi. Keskeiset juhlat – joulu, pääsiäinen ja juhannus – ovat perimmäiseltään viettotavoiltaan raamatullisia. Tiedätkö mitkä ovat raamatulliset syyt niiden taustalla? Myös monet muut juhlapäivät, kuten helluntai ja helatorstai, ovat raamatullisia juuriltaan.
Kirkkovuosi jakaantuu kolmeen osaan: joulunaika, pääsiäinen ja helluntai. Raamatun mukaan jouluna siis Jeesus syntyi, pääsiäisenä kuoli ja nousi kolmantena päivänä ylös ja helluntaina alkuseurakunta syntyi. Luvun lopussa on aiheesta tarkemmin, kuten myös juhlakalenteri-osiossa.
Myös iso osa nimistä on lähtöisin Raamatusta. Esimerkiksi juhannuksena nimipäiväänsä viettävät Johannes, Juhani, Juho ja Jussi, jotka kaikki ovat peräisin apostoli Johanneksesta. Suomalaisia paikannimiä on myös paljon saanut alkunsa kristinuskon termistöstä kuten Nunnavuori tai Piispanlähde.
Kristilliset juhlapäivät
Joulu
Joulun sanoma näkyy työpaikoilla, koulujen joulukirkoissa sekä kaupunkien katukuvassa jouluvaloineen. Kristinuskossa joulua vietetään Jeesuksen syntymäjuhlana keskellä vuoden pimeintä aikaa, johon Jeesus tuo valon mukanaan. Jouluna halutaan muistaa vähäosia, ja kukkia viedään hautausmaille läheisten muistoksi. Joulu yhdistää suomalaisia.
Joulu – valon juhla.
Jeesuksen tarkkaa syntymäpäivää ei tiedetä päivälleen, mutta sitä vietetään joulupäivänä eri puolilla maailmaa. Tosin Suomessa jouluaatto on muodostunut suurimmaksi juhlapäiväksi. Joulukirkko on edelleen suosittu perinne, erityisesti jouluaattona.
Tapaninpäivää vietetään ensimmäisen kristillisen marttyyrin Stefanuksen muistoksi. Idän tietäjien muistoksi vietettävä loppiainen päättää joulun juhla-ajan. Joulun lahjaperinne tulee Jeesuksen vauva-ajasta, jolloin Itämaan viisaat tietäjät seurasivat tähteä ja toivat lahjoja Jeesukselle.
Pääsiäinen
Pääsiäinen on varsinainen kirkkovuoden keskus, koska siihen kiteytyy kristinuskon merkittävin sanoma: Jeesus kuoli ihmisten syntien sovittamiseksi ja avasi ylösnousemuksellaan ihmisille iankaikkisen elämän.
Pääsiäiseen liittyy paljon tapoja ja perinteitä, joista suuri osa on lähtöisin kristinuskosta. Pääsiäiseen valmistautuminen alkaa seitsemän viikkoa kestävällä paastonajalla. Paasto on erityisen suosittua ortodoksisessa kirkossa, mutta myös luterilaisessa kirkossa paastonajatus on viime aikoina nostanut päätään.
Kristillisyys näkyy ruokakulttuurissammekin. Leipätaikinaan on tehty ristinmerkki.
Pääsiäistä edeltää vielä hiljainen viikko, jolloin muistellaan Jeesuksen kärsimystä. Palmusunnuntaina Jumalanpalveluksissa tunnelma on vielä valoisa, koska silloin juhlitaan Jeesuksen saapumista Jerusalemiin juhlittuna kuninkaana.
Kiirastorstain iltakirkossa muistellaan Jeesuksen asettamaa viimeistä ehtoollista. Lopussa urut vaikenevat ja aletaan jo kohdistaa katse pitkäperjantain jumalanpalvelukseen. Jeesuksen ristiinnaulitsemispäivänä kirkko onkin koruton ja musta väri symboloi surua.
Pääsiäisjumalanpalveluksessa suru vaihtuu iloksi, kun aiheena on Jeesuksen ylösnousemus. Pääsiäisyön messu alkaa hämärästä kirkosta, jossa vähitellen valo lisääntyy ja juhlitaan voittoa kuolemasta. Pääsiäisen juhla-aika kestää helluntaihin asti.
Pääsiäisen aikoihin monissa eri paikoissa kuten Helsingin keskustassa pyörivät Via Crusis -näytelmät, jossa syvennytään pääsiäisajan tapahtumiin näytelmän avulla.
Helluntai
Helluntaita vietetään 50 päivää pääsiäisen jälkeen, ja tätä aikaa pidetään kirkon syntymäpäivänä. Silloin Uuden testamentin mukaan syntyi nimittäin ensimmäinen seurakunta.
