Oletko kävellyt Helsingin Kalliossa? Saatat nähdä pitkän jonon ihmisiä odottamassa jotakin. Jos kuljet jonon kärkeen saakka, saatat nähdä sotilaallisiin univormuihin puettuja miehiä tai naisia jakamassa leipää, säilykkeitä ja muuta ruokaa jonottajille. He kuuluvat Pelastusarmeijaan, joka on yksi protestanttisista liikkeistämme ja samalla kristinuskon vapaa suuntaus.

Uskonpuhdistuksen myötä katolilaisuudesta syntyi Eurooppaan ja myös muille mantereille protestanttisia kirkkoja ja yhteisöjä. Näihin lukeutuivat aluksi luterilainen, reformoitu ja anglikaaninen kirkko. Näistä protestanttisista yhteisöistä on myöhemmin erkaantunut kirkkokuntia ja suuntauksia, kun osa kristityistä on kokenut että myös protestanttiset suunnat ovat ”laitostuneet” ja muuttuneet jäykiksi ja mahdollisesti unohtaneet jotain keskeistä kristinuskosta.

Suomessa yksi merkittävimmistä kristillisten kirkkojen herättäjistä oli Lars Ulstadius. Vuonna 1688 tämä rääsyihin pukeutunut mies keskeytti saarnan Turun tuomiokirkossa. Hän riisui itsensä alastomaksi ja juoksi kirkon keskelle huutamaan: ”Niin kuin minä nyt olen alaston, tulee pappien häpeä paljastumaan”.

Ulstadius oli myös entinen pappi. Hän oli katunut nuoruutensa syntejä ja eronnut virastaan. Hänen mielestään nytkin pappien oli tehtävä samoin. Hänen mielestään osa papeista oli ahneita ja huolehti enemmän itsestään kuin kirkkoväen pelastuksesta.

Ulstadius oli pietisti, joka on ulkopuolisten hänelle antama pilkkanimi hurskastelijasta. Hän kuitenkin halusi niin itse kuin kristittyjen yleensäkin elävän Jumalalle ja ihmisten auttamiselle tarkoitettua pyhää elämää. Ulstadius sai vähitellen taakseen paljon kannattajia, jotka alkoivat kokoontua yhteen. Näitä kokouksia alettiin myöhemmin kutsua seuroiksi. Pietismi loi pohjan suomalaisille herätysliikkeille, jotka haluavat korostaa ihmisten henkilökohtaista uskoa.

Monet herätysliikkeet ovat jääneet luterilaisen kirkon sisälle, mutta osa on eronnut siitä omaksi kirkkokunnakseen. Perinteisiä luterilaisia herätysliikkeitä ovat rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus ja lestadiolaisuus. Nämä syntyivät 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa. Viidenneksi herätysliikkeeksi kutsutaan sotien jälkeen syntyneitä uusia herätysliikkeitä. Näitä ovat mm. Kansan Raamattuseura, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys ja Lähetysyhdistys Kylväjä.

Ihmisiä kokoontuneena suviseura-alueelle Pudasjärvellä.

Herätysliikkeiden ohella Suomeen on syntynyt parin viime vuosisadan aikana monia luterilaisen kirkon ulkopuolelle jääneitä protestanttisia kirkkokuntia. Näitä ovat etenkin niin sanotut vapaat suuntaukset, kuten vapaakirkko ja helluntailaisuus, jotka korostavat henkilökohtaista uskoa kristinuskossa. Tunnusomaista näille on myös niin sanottu uskovien kaste, joka annetaan vasta ymmärtävällä iällä, toisin kuin lapsikaste luterilaisuudessa.

Vapaissa suuntauksissa kaste annetaan monesti vasta aikuisena.

Kastekäsitystä voimakkaimmin ovat korostaneet baptistit, joka on Suomessa pieni mutta maailmalla melko suuri kristinuskon ryhmittymä. Nimi juontuu kastamiseen viittaavasta baptise-sanasta. Kyseisessä liikkeessä kaste annetaan upotuskasteena Jeesuksen esimerkin turvin.

Myös Pelastusarmeija on niin sanottu vapaa suuntaus, joka syntyi Englannissa 1890-luvulla. Sen perustaja William Booth julkaisi tuolloin kirjan ”Ulos pimeydestä”, jolla hän halusi viitoittaa tien ulos kurjimmasta ja pimeimmästä Englannista. Hän perusti vaimonsa Katherine Boothin kanssa Pelastusarmeijan, jolle tunnusomaisiksi tulivat armeijan puvut, joilla he halusivat taistella kurjuutta ja vääryyttä vastaan.

Pelastusarmeijan tunnuslauseeksi on muodostunut saippuaa ja sielunhoitoa. He haluavat auttaa apua tarvitsevia ja samalla julistaa Jumalan sanaa. Suomessa Pelastusarmeijalla on osastoja etenkin suurissa kaupungeissa. Liike on näkyvästi esillä joulunaikaan joulupatoineen sekä läpi vuoden kirpputoreineen.

Pelastusarmeija on jalkautunut kadulle.

Lisätietoa protestanttisista suuntauksista