12. Katolilaisuus

Tiivistelmä

  • Katolilaisuus on suurin kristillisistä kirkkokunnista, väkimäärältään noin 1,25 miljardia ihmistä maailmanlaajuisesti.
  • Katolilaisuuden keskus on Vatikaani.
  • Katolista kirkkoa ja Vatikaania johtaa paavi.

Paavin valinta

Keskiviikkona 13. maaliskuuta vuonna 2013 Vatikaanin Pietarinkirkon aukio on täpötäynnä ihmisiä. Tiedotusvälineet ovat paikalla ja tunnelma on odottava, jopa innokas.

Illalla Sikstuksen kappelin piipusta tulvahtaa valkoista savua. Ihmiset puhkeavat ilon huutoihin, taputtavat ja monet tekevät ristinmerkin. Uusi paavi on valittu!


Kuva: Paavin tunnistaa valkoisesta virka-asusta.

 

Katolisuuden ydin

Sana katolinen tarkoittaa yhtä, yleistä kirkkoa. Kristilliset kirkkokunnat kuuluvat kaikki maailmanlaajuiseen kristittyjen yhteisöön. Kirkko on kuitenkin pirstoutunut pienemmiksi kirkkokunniksi ja yhteisöiksi, joista suurimman, roomalaiskatolisen kirkon, jäseniä on noin 1,25 miljardia.

Roomalaiskatolista kirkkoa kutsutaan nykyisin usein katoliseksi kirkoksi. Katolisia on erityisesti Latinalaisessa Amerikassa sekä Euroopan etelä-, keski- ja länsiosissa. Suomessa katoliseen kirkkoon kuuluu noin 16 000 ihmistä.

Katolisen kirkon ytimessä ovat Raamattu ja apokryfiset eli Raamatun ulkopuoliset pyhät kirjat. Merkittävässä asemassa on usko pyhimyksiin, jotka toimivat taivaallisina esirukoilijoina ja ovat jatkuvassa yhteydessä maanpäällisiin kirkon jäseniin. Kunnioitetuin katolisen kirkon pyhimys on Neitsyt Maria, jonka uskotaan syntyneen ilman perisyntiä.

Kuva: Neitsyt Maria on katolilaisten kunnioittama pyhimys.

Katolisen kirkon mukaan ihminen pelastuu sekä uskosta ja armosta että hyvien tekojen ansiosta. Vasta hyvät teot tekevät uskosta elävän. Kaste vapauttaa ihmisen perisynnistä, mutta ihmisellä on silti mahdollisuus tehdä hyvää ja pahaa. Kiirastulioppi syntien puhdistamisesta kuoleman jälkeen on vanha katolisen kirkon oppi. Puhdistumisen jälkeen sielu jatkaa matkaansa taivaaseen.

Erityisen tärkeää katolisuudessa on elämän pyhyys. Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, samanarvoiseksi kaikkien muiden kanssa. Tästä syystä katolinen kirkko suhtautuu kielteisesti kuolemanrangaistukseen, aborttiin ja eutanasiaan. Lapsia pidetään Jumalan siunauksena avioliitolle, joten ehkäisyyn suhtaudutaan kielteisesti.

Myös perhe on hyvin tärkeä katolisessa kirkossa. Avioliiton ulkopuolisia suhteita ei tulisi olla, ja seksuaalinen kanssakäyminen kuuluu vain puolisoiden välille. Vanhempien vastuu lasten kasvattamisessa hyvään elämään uskon ja oikean toiminnan opettamisen avulla on suuri. Perheestä käytetäänkin nimeä kotikirkko.

Seitsemän sakramenttia

Sakramenttien eli pyhien toimitusten merkitys katolisen elämässä on suuri. Osa sakramenteista toistuu useammin, ja osa kuuluu erottamattomasti ihmisen elämänkaareen.

Kaste

Kasteen sakramentti perustuu Jeesuksen antamaan kaste- ja lähetyskäskyyn. Kaste ei ole nimen antamisen juhla, vaan lapsi liitetään Jumalan perheeseen ja seurakuntaan. Kasteessa ihminen saa perisyntinsä ja henkilökohtaiset synnit anteeksi. Kastetta ei voi toistaa.

Vahvistus

Vanhempien ja seurakunnan antama kristillinen opetus johtaa lapsen elämään hyvää elämää. Kun nuori on valmis ottamaan vastuun omista valinnoistaan, hän osallistuu vahvistuksen sakramenttiin. Tässä sakramentissa nuori uudistaa kastelupauksensa ja tunnustaa uskonsa seurakunnan edessä. Piispa antaa vahvistuksensa laskemalla kätensä nuoren pään päälle ja tekemällä öljyllä ristinmerkin tämän otsaan.

Vahvistuksen sakramentissa nuori liitetään vahvemmin seurakuntaan ja hänen katsotaan saavan Pyhän hengen lahjat. Lahjojen avulla hän voi todistaa kirkon uskosta sanoin ja teoin.

Eukaristia

Katolinen pyrkii osallistumaan eukaristian eli ehtoollisseremonian sakramenttiin viikottain jumalanpalveluksessa eli messussa sekä erityisinä velvoittavina juhlapyhinä jouluna, loppiaisena ja Kristuksen taivaaseen astumisen juhlapyhänä. Eukaristiaa vietetään Jeesuksen pääsiäisen ajan kärsimyksen ja ylösnousemuksen vuoksi.

Katolisessa kirkossa uskotaan Jeesuksen olevan todellisesti läsnä eukaristian sakramentissa. Pappien välityksellä leivän ja viinin opetetaan muuttuvan todellisesti Kristuksen ruumiiksi ja vereksi.

Parannus eli rippi

Parannuksen sakramenttiin tulisi osallistua aina, kun seurakuntalainen kokee siihen tarvetta ja erityisesti ennen ehtoollisseremoniaan osallistumista. Kirkolla on Jeesuksen valtuutus antaa synnit anteeksi uskovalle, joka ennen parannuksen sakramenttia tutkii omaatuntoaan ja katuu. Seurakuntalainen tunnustaa rippituolissa tai rauhallisessa paikassa syntinsä papille, joka antaa ripittäytyvälle synninpäästön sekä määrää katumustyön, kuten rukouksia.

Kuva: Rippituolissa tunnustetaan synnit.

Tunnustettuja syntejä ei pappi voi kertoa eteenpäin, sillä rippisalaisuus on ehdoton. Pappi on siis vaitiolovelvollinen kaikesta, mitä on tunnustettu parannuksen sakramentissa.

Avioliitto

Avioliiton sakramentissa mies ja vaimo liitetään toisiinsa koko loppuelämänsä ajaksi. Koko liitto ei ainoastaan vihkiminen on sakramentti. Avioliitto kuvastaa Kristuksen ja kirkon suhdetta, ja sitä pidetään purkamattomana. Avioeroa ei siis hyväksytä. Vihkiminen toimitetaan katolisessa kirkossa, ja kirkon tärkein tehtävä on todistaa liiton solmiminen sekä lujittaa sitä rukouksin ja siunauksin.

Sairaiden voitelu

Vakavasti sairaalle tai kuolemanvaarassa olevalle katoliselle voidaan suorittaa sairaiden voitelu, jossa sairaudesta kärsivä saa syntinsä anteeksi ja jolla edistetään ruumiillista parantumista tai valmistetaan kuolevaa iankaikkiseen elämään.

Tässä sakramentissa oliiviöljyä sivellään sairaan otsaan ja kämmeniin. Sakramentti oli aikaisemmin varattu vain kuoleville, minkä vuoksi siitä käytettiin nimeä viimeinen voitelu. Nykyisin sakramentti on mahdollista saada useamminkin esimerkiksi ennen vakavaa leikkausta.

Papiksi vihkiminen

Katolisessa kirkossa papiksi vihitään vain vuosia opiskelleita ja tehtävään erityistä kutsumusta kokevia miehiä, jotka on todettu soveltuviksi pyhään tehtäväänsä. Vihkimyksen sakramentissa pappeudessa on kolme astetta: diakonin, papin ja piispan tehtävät. Ainoastaan diakonina toimivat saavat olla naimisissa, kun taas papit ja piispat eivät voi perustaa perhettä.

Paavi ja vatikaani

Rooman piispalla oli erityisasema muihin piispoihin verrattuna jo 200-luvulla. 300–400-luvuilla paavien valta vakiintui, ja heitä pidettiin pyhän Pietarin seuraajina. Jeesuksen Pietarille luovuttamien taivaan valtakunnan avainten uskottiin olevan paavin käsissä.

1100–1200-lukujen aikana paavia alettiin pitää Kristuksen sijaisena maan päällä. Tämä vahvisti paavin hengellistä ja maallista valtaa.

1500-luvulla reformaation seurauksena myös katolisessa kirkossa tehtiin merkittävä uudistus. Paavin maallista valtaa vähennettiin. Tämän seurauksena paavista tuli hengellinen johtaja.

Kuva: Suuri Pietarinaukio pienen Vatikaanin sisällä.

1800-luvulla muotoutui oppi paavin erehtymättömyydestä, ja kirkon uudistamiseen alettiin suhtautua torjuvasti.

Apuna katolisen kirkon hallinnossa paavilla on Rooman kuuria, jossa hoidetaan esimerkiksi valtiosuhteita, papiston ja sääntökuntien asioita sekä katolisen kirkon oppia. Paavin apuna toimivat myös kardinaalikollegion kardinaalit. Kardinaalien määrää ei nykyisin säädellä, mutta paavinvaaliin oikeutettuja ovat vain alle 80-vuotiaat kardinaalit. Heitä on kollegiossa noin 120–135.

Paavin hallinnassa oleva Vatikaani sijaitsee Roomassa. Se on maailman pienin itsenäinen valtio, pinta-alaltaan vain 0,44 neliökilometriä. Valtion tärkein tehtävä on edistää roomalaiskatolisen kirkon etuja ja valtiosuhteita. Vatikaanin tärkein nähtävyys on vuosien 1506–1626 välillä Michelangelon ja Berninin johtamana rakennettu Pietarinkirkko. Vatikaanissa vierailee vuosittain miljoonia turisteja. Turvallisuudesta vastaa sveitsiläisistä palkkasotilaista koostuva Sveitsiläiskaarti.

Katolilaisuus nyt

Katolista kirkkoa on 1960-luvulta alkaen pyritty muuttamaan avoimemmaksi ja suvaitsevaisemmaksi. Kristillisten kirkkokuntien välistä keskustelua ja yhteistyötä eli ekumeniaa on pyritty lisäämään. Messut toteutetaan nykyisin kansankielellä, ja maallikoiden asemaa ja vastuuta on lisätty.

Suuri muutos tapahtui katolisessa kirkossa, kun edellinen paavi Benedictus XVI erosi toimestaan talvella 2013. Hänen jälkeensä paaviksi valittiin argentiinalainen Franciscus, joka on ensimmäinen Euroopan ulkopuolelta valittu paavi koskaan. Paavi Fransiscus on ottanut julkisuudessa kantaa useisiin ajankohtaisiin aiheisiin kuten perhekysymyksiin tai näkemyksiin maailmanrauhaa uhkaavista kriiseistä. Myös Ukrainan sodan lopettamiseksi paavi Fransiscus on esittänyt pyyntöjä ja vetoamuksia Venäjän hirmuhallitsija Vladimir Putinille. Paavi Fransiscus on muutenkin nostanut uudelleen ihanteeksi ihmisläheisen ja köyhän kirkon, joka pysyy ajan tasalla ympäröivän maailman muutoksissa.

Katolinen kirkko on siis nykyään yhä suurin kristillinen kirkko yli miljardilla kannattajallaan, mutta samanlaista kehitystä on tapahtunut sielläkin kuin muissa kristinuskon suuntauksissa. Monissa Euroopan maissa jäsenmäärässä on laskua ja paljon on myös maallistumista, joka näkyy tapakristillisyytenä. Edelleen on kuitenkin iso määrä niitä katolisia, joille Raamattu ja sen keskushenkilö Jeesus on sydämen asia.