14. Luterilaisuus
Tiivistelmä
- Luterilaisuus kehittyi Martti Lutherin protestin ympärille.
- Luterilaisia on noin 72 miljoonaa, joista suurin osa on Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa.
- Oppi muodostuu Raamatun ja luterilaisten tunnuskirjojen varaan. Kristityn elämän tulee pohjautua Raamatun sanaan ja Jumalan armoon. Sakramentteja on kaksi: kaste ja ehtoollinen.
Luterilaisuuden juuret
Kuvitellaanpa, että kirjan alussa kuvattu buddhalainen kahdeksasluokkalainen poika tulee ensimmäistä kertaa tavalliseen evankelisluterilaiseen kirkkoon Suomessa ja sinä olet lupautunut oppaaksi. Mitä kysymyksiä poika saattaa esittää sinulle ja mitä sinä kertoisit hänelle kirkostamme?
Luterilaisuus on saanut nimensä saksalaisen uskonpuhdistaja Martti Lutherin mukaan. Juuret ulottuvat 1500-luvun uskonpuhdistukseen, minkä seurauksena protestanttisia suuntauksia erosi katolisesta kirkosta. Ero ei kuitenkaan ollut Martti Lutherin tahto ja tarkoitus, sillä hän halusi pysyä katolisen kirkon sisällä uudistamalla sen käytäntöjä.
Luterilaisuus syntyi siitä, kun Martti Lutherin mielestä katolinen kirkko oli opetuksillaan ja käytännöillään ajautunut kauas Raamatun mukaisesta elämästä. Martti Luther halusi kaiken elämän pohjautuvan Raamattuun ja Jumalan armoon.
Nuorten rippikoulu huipentuu ehtoolliseen.
Luther halusi poistaa kirkosta kaikki ylimääräiset Raamattuun kuulumattomat asiat. Kirkon pyhiin toimituksiin eli sakramentteihin hän ei halunnut sisällyttää muuta kuin Raamatussa mainitut kasteen ja ehtoollisen. Luterilaisuudessa pidetään Raamatun ja sakramenttien ohella tärkeänä niin sanottua yleistä pappeutta, jolloin jokaisella on oma hengellinen tehtävänsä Jumalan ja toisten ihmisten palvelemisessa. Lisäksi oppiin kuuluu ns. erityinen pappeus, joka tarkoittaa, että kirkossa evankeliumin julistamisesta ja sakramenttien jakamisesta vastaavat niin sanotut erityisasiantuntijat eli papit. Nykyään moni ajattelee kaiken hengellisen työn kuuluvan papeille tai koulutetuille asiantuntijoille, vaikka luterilaisen perimmäisen opin kannalta asia ei ole näin.
Luterilaisuus ei ole muodostanut maailmaan yhtä suurta kirkkoa, vaan se on jakaantunut alueellisesti erilaisiin suuntauksiin. Yksi tällainen on Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Maailmanlaajuisesti luterilaisia kirkkoja on noin 140, joista 138 kuuluu vuonna 1947 perustettuun Luterilaiseen maailmanliittoon. Vuonna 2021 maailmassa oli kaikkiaan noin 74 miljoonaa luterilaista.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Suomi ja Pohjoismaat edustavat uskonnoltaan luterilaista kristinuskoa, ja Suomen virallinen uskontokunta on evankelis-luterilainen kirkko. Kyseinen kirkko haluaa olla ns. kansankirkko, johon kansalla on matala kynnys tulla. Kirkko on osa Suomen kansan historiaa ja kulttuuria, sillä se on tuonut ja luonut maahan monenlaisia yhteiskunnallisia muotoja kuten koulujärjestelmän aikanaan. Myös Suomen lippu kertoo maan kristillisistä juurista.
Valtionkirkko, joka tarkoittaa valtiota edustavaa kirkkoa, se ei kuitenkaan enää ole ollut 1800-luvulta lähtien. Silti kirkolla on lain turvaama erityisasema moniin muihin kirkkoihin nähden, ja se tekee yhteistyötä valtion kanssa monilla tavoin. Kirkko osallistuu yhteiskunnalle kuuluvien tehtävien hoitoon, kuten hautausmaiden ylläpitoon ja väestökirjanpitoon. Lisäksi sillä ja ortodoksisella kirkolla on verotusoikeus Suomessa.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko haluaa olla läsnä ihmisen elämässä koko elämänkaaren ajan. Vauva saa aluksi kasteen, jolloin hän liittyy seurakunnan jäseneksi ja kristinuskon perheeseen. Pikkulapsille on seurakunnissa järjestetty monenlaista toimintaa kuten pyhäkouluja, askarteluiltoja, kymppisynttäreitä, vauvamuskareita jne.
Sinä vuonna kun lapsi täyttää 15 vuotta, hän menee yleensä rippikouluun ja hänet konfirmoidaan. Nuori pohtii tällöin elämää ja uskoa eri näkökulmista ja konfirmaation jälkeen hän saa oikeuksia kuten mennä naimisiin tai toimia kummina.
Nuorille kirkko järjestää erilaisia musiikkitapahtumia ja nuorteniltoja. Osa myös päätyy isosiksi rippikouluun. Aikuisiällä monet haluavat viettää kirkolliset häät. Pappi siunaa hääparin kirkossa ja antaa heille lahjaksi oman vihkiraamatun.
Aikuisena on mahdollisuus osallistua kirkon toimintaan monilla tavoin kuten auttaa vapaaehtoistyössä tai osallistua kirkon järjestämille kursseille. Myös vanhusväelle on monenlaista toimintaa, ja viimeisenä maallisena tapahtumana on hautaan siunaaminen.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko on ollut monien myllerrysten keskellä, mutta edelleen siihen kuuluu valtaosa suomalaisista, tällä hetkellä n. 66 %.
Kirkko voi järjestää nuorille paljon ohjelmaa.
