13. Ortodoksisuus
Tiivistelmä
- Ortodokseja on noin 270 miljoonaa erityisesti Venäjällä, Balkanilla, Lähi-Idässä ja Kreikassa.
- Ortodoksisuudessa pääsiäinen on vuoden tärkein juhla. Ortodoksisuuteen kuuluu katolilaisuuden tavoin seitsemän sakramenttia sekä mm. ikonit ja tuohukset.
- Ortodokseille ihminen on Jumalan kuva ja on siksi pohjimmiltaan hyvä ja arvokas.
Ortodoksisuuden ydin
Oletko koskaan nähnyt ortodoksista seinäkalenteria? Se poikkeaa meillä Suomessa tavallisesti nähtävistä useammallakin tavalla. Viikko alkaa sunnuntaista, ja jokaista sunnuntaita pidetäänkin Jeesuksen ylösnousemuksen juhlana. Nimipäivinä juhlistetaan ortodoksisen kalenterin mukaista nimistöä, ja pitkin vuotta on eri pyhimyksille tai tärkeille tapahtumille omistettuja päiviä.
Ortodoksinen kirkko on lähtöisin Bysantista eli Itä-Roomasta, jossa sitä aikanaan hallitsi patriarkka. Nykyään ortodokseilla ei ole isoa yhtenäistä keskusta kuten esimerkiksi katolilaisuudella, vaan ortodokseja hallitaan paikallisesti, paikalliskirkkojen yhteenliittymillä. Nämä taas tekevät yhteistyötä keskenään. Ukrainan sodan aikana usean maan ortodoksinen krikko pisti kuitenkin välit poikki Venäjän ortodoksiseen kirkkoon, koska sen johtaja, patriarkka Kirill, on osoittanut kannattavansa hyökkäystä ja jopa luokitellut toimet pyhäksi sodaksi, joka on täysin Raaamatun vastainen ajatus.
Ortodokseja on maailmassa noin 270 miljoonaa erityisesti Venäjällä, Balkanilla ja Lähi-idässä. Myös Kreikassa ortodokseja on paljon.
Suomessa ortodoksinen kirkko on maan toiseksi suurin uskonnollinen yhteisö, johon kuuluu noin 60 000 jäsentä. Kirkolla on useita hiippakuntia, ja johtajana on toiminut vuodesta 2001 alkaen arkkipiispa Leo.
Kuvassa oleva Kristus Vapahtajan katedraali sijaitsee Moskovassa.
Ortodoksit katsovat olevansa sen saman kirkon jäseniä, jonka Jeesus apostoleineen aloitti. Keskeisenä oppina on Jumalan näkeminen pyhänä kolminaisuutena ja Marian kunnioittaminen Jumalansynnyttäjänä, sillä Jeesuksen katsotaan olevan todellisesti Jumala ja ihminen.
Ortodoksikirkon tunnistaa usein sipulin muotoisista kupoleista, slaavilaisista risteistä sekä
koristeellisuudesta. Sisällä kirkossa on penkkejä vain muutamia. Seurakunta seisoo kirkkosalissa kohti alttaria.
Näin kuvataan koko seurakunnan yhteistä matkaa kohti iankaikkista elämää. Soittimia ei käytetä, sillä ihmisen ääni on tarkoitettu Jumalan sanan julistamiseen.
Liturgiassa eli jumalanpalveluksen kulussa pappi lukee tekstejä resitoimalla eli laulua muistuttavalla tavalla. Kapeat, mehiläisvahasta tehdyt tuohukset palavat, ja kirkossa tuoksuu vahvasti suitsukkeelle. Seinillä näkyy tuttuja Raamatun hahmoja ikoneissa, joita kutsutaan ikkunoiksi taivaaseen. Ikoneista koottu ikonostaasi eli seinämä erottaa alttarin kirkkosalista.
Ikonit ovat olennainen osa ortodoksisuutta.
Sakramentit eli mysteeriot ja hengelliseen keskittyminen
Kirkko opettaa ihmisen arvon perustuvan luomiseen. Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, joten ihminen on pohjimmiltaan hyvä. Tärkein tehtävä onkin pyrkiä kasvamaan Jumalan armossa ja opetella osoittamaan koko elämällään Jumalan hyvyyttä ja rakkautta. Tässä pyrkimyksessä kirkolla ja sakramenteilla, eli ortodoksien kuvaamilla mysteerioilla, on tärkeä osuus.
Kaste ja mirhavoitelu
Kasteessa ihminen luopuu aiemmasta elämästään ja syntyy uudelleen. Tämän vuoksi kaste on ainutkertainen. Nimi annetaan lapselle ennen kastetta, eli kaste ei ole nimenantojuhla. Kasteessa pappi ottaa kastettavan lapsen käsivarsilleen ja kastaa lapsen upottamalla kolme kertaa nopeasti kastealtaaseen.
Seuraavaksi lapsi voidellaan öljystä, viinistä ja yrteistä keitetyllä mirhalla. Mirhavoitelussa pappi tekee siveltimellä pieniä ristinmerkkejä lapsen otsaan, silmiin, sieraimiin, suulle, korville, rinnalle, käsille ja jaloille. Tämä mysteerio kuvaa Pyhän Hengen vuodatusta helluntaina. Mirhavoitelussa lapsi liitetään seurakunnan jäseneksi.
Mirhavoitelun jälkeen pappi kiertää kastettavan ja kummin kanssa kasteastian kolme kertaa ja leikkaa lapsen hiuksia neljältä sivulta merkkinä kuuliaisuudesta Jumalalle.
Mirhavoitelu kuuluu ortodoksisuuteen.
Katumus
Katumuksen mysteerio muistuttaa katolisen kirkon parannuksen sakramenttia. Katumuksen mysteerioon osallistuva tunnustaa syntinsä papille, joka keskustelee ja rukoilee hänen kanssaan. Katumuksen mysteerioon on hyvä osallistua erityisesti paaston aikana.
Ehtoollinen eli eukaristia
Ehtoollisen sakramenttiin saavat osallistua ortodoksikirkossa vain ortodoksit. Ehtoolliselle mennään jonossa, ja myös lapset otetaan mukaan. Yhteys Jumalaan ja toisiin uskoviin toteutuu ehtoollisessa. Leivän ja viinin katsotaan muuttuvan todellisesti Jeesuksen ruumiiksi ja vereksi. Pappi sekoittaa leivän viiniin ja jakaa ehtoollisen osallistujille lusikalla.
Avioliitto
Ortodoksisessa vihkiseremoniassa mies ja vaimo aloittavat yhteisen matkan kohti iankaikkista elämää. Avioliitto on jatke Jumalan luomistyölle. Vihkimisen aikana vihkipari kannattelee käsissään kynttilöitä. Pappi antaa hääparille seremonian ajaksi myös kruunut, jotka kuvaavat miehen ja vaimon valtaa perheessään, mutta myös vastuuta. Tuore aviopari saa lahjaksi Raamatun, joissain seurakunnissa myös ikonin.
Raamattu ja ikonit ovat ortodoksisia vihkilahjoja.
Sairaanvoitelu
Sairaanvoitelussa pappi välittää sairaalle Jumalan armon öljyllä voitelemalla. Tässä mysteeriossa pappi ja seurakuntalainen rukoilevat yhdessä Jumalalta syntien anteeksiantoa ja sairaudesta paranemista. Sairaanvoitelu voidaan toimittaa useamminkin kuin kerran.
Pappeus
Pappeudessa on ortodoksikirkossa kolme astetta: diakonin, papin ja piispan toimi. Toisin kuin katolisessa kirkossa, ortodoksipapilla voi olla perhe, mikäli avioliitto on solmittu ennen papiksi vihkimistä. Perinteen mukaan kirkossa on toiminut naispuolisia diakonissaksi kutsuttuja palvelijoita. Papeiksi ja piispoiksi kuitenkin hyväksytään vain miehiä.
Pääsiäisen ilosanoma
“Kristus nousi kuolleista!”
“Totisesti nousi!”
- Perinteinen pääsiäistervehdys
Juhlien juhlana ortodoksisessa kirkossa vietetään pääsiäistä. Silloin juhlistetaan Jeesuksen ylösnousemusta. Pääsiäinen alkaa laskiaisena, jolloin käynnistyy 40 päivää kestävä paastonaika. Paastoava ihminen saattaa välttää esimerkiksi maito- ja lihatuotteita, makeisia ja alkoholia. Tarkoituksena on oppia itsekuria.
Palmusunnuntaita edeltävänä lauantaina perheet vievät paperikukilla koristeltuja virpomisoksia siunattavaksi kirkkoon. Palmusunnuntain perinteisiin kuuluu tuttaville virpominen, joka muistuttaa Jeesuksen saapumisesta Jerusalemiin kansan hurratessa palmunoksia heilutellen. Hiljaisella viikolla ei juurikaan kyläillä vaan keskitytään pääsiäisen valmisteluun ja hiljentymiseen.
Kiirastorstaina keskeisenä on ehtoollisen asettamisen muistelu. Piispat pesevät papiston jalat Jeesuksen antaman esimerkin mukaan. Jeesus itse pesi opetuslastensa jalat. Pitkäperjantaina taas kirkossa hiljennytään Jeesuksen kärsimyksen äärelle. Kirkossa voidaan viettää jopa kolme jumalanpalvelusta päivän mittaan.
Pääsiäislauantaina seurakunta kokoontuu pääsiäisyön jumalanpalvelusta varten kirkkoon. Papiston ja kirkkolippujen johdolla kierretään kulkueena kirkkoa tuohukset kädessä. Kulkueen jälkeen kokoonnutaan jumalanpalvelukseen aamuyöhön saakka. Liturgian loputtua jatketaan viettämään ylösnousemusjuhlaa seurakuntatalolle tai koteihin. Tähän juhlaan päättyy paastonaika ja pöydät notkuvat herkuista.
Pasha on ortodoksisen perinteen mukainen pääsiäisherkku, jota tässä koristaa ortodoksinen risti.
