Suomen linnuilla on kaksi erilaista tapaa viettää talvi. Ne ovat joko paikkalintuja tai muuttolintuja.

Paikkalinnut elävät Suomessa läpi vuoden. Esimerkiksi töyhtötiainen on paikkalintu. Paikkalinnut viettävät siis talven kotimetsässä tai sen läheisyydessä.

Talvella ravinnon saanti on vaikeaa. Kylmyyttä kestetään vain, jos päivittäin saadaan riittävästi energiaa.


Töyhtötiainen.

Keväällä töyhtötiaiset aloittavat pesintänsä aikaisemmin kuin monet muuttolinnut, kuten kirjosieppo. Töyhtötiaisella voikin olla jo lähes täysikasvuiset poikaset siinä vaiheessa, kun kirjosieppo on vasta aloittanut muninnan.

Syksyllä töyhtötiaisen ei tarvitse kerätä muuttomatkaa varten rasvavarantoja. Talvisin töyhtötiaisia voi nähdä myös lintujen talviruokinnoilla, mutta yleensä ne elävät metsästä löytyvällä ravinnolla. Muita paikkalintuja ovat mm. metso, palokärki ja korppi.

Muuttolinnuilla vuoden viettoon kuuluu kaksi muuttomatkaa. Keväisin muuttolinnut muuttavat pohjoiseen pesimään. Ne viettävät kesän pohjoisessa, josta ne palaavat syksyllä takaisin etelään talvehtimaan. Esimerkiksi kirjosiepot talvehtivat Afrikassa, josta ne muuttavat huhti–toukokuun aikana Suomeen.

Syy pohjoiseen muuttoon on hyvä ravintotilanne Suomen kesäisessä luonnossa. Poikaset kasvatetaan kesän aikana ja lopulta taas valmistaudutaan syksyiseen muuttomatkaan kohti Afrikkaa. Kirjosieppo muuttaa talveksi etelään, sillä Suomesta ei silloin löydä hyönteisiä ruuaksi. Voidaankin sanoa muuttolintujen muuttavan ruokapöydästä toiseen.


Kirjosieppo.

Vaelluslinnut vaeltavat. Tämä tarkoittaa sitä, että ne eivät lennä tiettyä reittiä vuodesta toiseen, vaan ne vaeltavat tarpeen tullen ravinnon määrän mukaan. Käpylinnut, tiaiset ja pähkinähakki ovat esimerkkejä vaelluslinnuista.

Pähkinähakkeja saapuu Siperiasta maahamme joinakin syksyinä. Tarkkojen aistiensa avulla ne löytävät sembramännyt, joiden siemenet ovat hakkien lempiruokaa.


Pähkinähakki.