Keväällä päivä pitenee ja lämpötila kohoaa. Kasvukausi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila ylittää +5 °C. Tämä tapahtuu Etelä-Suomessa huhtikuun lopussa ja Pohjois-Suomessa vasta touko–kesäkuun vaihteessa.

Eteläisessä Suomessa monet kasvit heräävät jo ennen varsinaisen kasvukauden alkua. Esimerkiksi sinivuokot kukkivat usein jo huhtikuun puolessa välissä. Kevään ensimmäiset kukkivat kasvit ovat monivuotisia lajeja.


Sinivuokko kukkii aikaisin keväällä.

Lehtipuilla lämpötila vaikuttaa silmujen aukeamiseen. Kun lämpötila kohoaa 0 °C:n yläpuolelle riittävän pitkäksi aikaa, silmut turpoavat ja lopulta avautuvat. Silmuista kasvaa uusia lehtiä ja lisääntymiseen tarvittavia heteitä ja emejä eli kukintoja. Esimerkiksi keväiset pajunkissat ovat juuri auenneita kukintoja.

Lämpötilalla on vaikutusta horrostavien eläinten heräämiseen. Esimerkiksi kyykäärmeet heräävät päivälämpötilojen kohotessa kunnolla plussalle. Samoin karhut ja mäyrät lähtevät liikkeelle lämpötilan noustessa nollan yläpuolelle riittävän pitkiksi ajoiksi. Monet aikuisina talvehtivat selkärangattomat lähtevät jo varhain liikkeelle.

Metsäjäniksen karvan vaihtoa säätelee vuodenaikojen valon määrän vaihtelu.

Päivän pituus säätelee nisäkkäiden talvikarvan vaihtumista kesäkarvaan. Esimerkiksi lumen jo sulettua voi vielä nähdä kokonaan valkean metsäjäniksen, sillä karvanvaihto on sidoksissa päivän pituuteen.

Linnut valmistautuvat keväällä pesintään. Suomessa talvehtineet lajit aloittavat pesintänsä aiemmin kuin muuttolinnut.