Puulajit
Puulajit
Luontoportti: Puulajit Helsingin Yliopisto: virtuaaliarboretum
Miksi havupuut menestyvät Suomessa?
Mänty ja kuusi ovat havupuita.
Havupuiden neulaset ovat pieniä ja ohuita lehtiä. Neulasten pinta on vahamainen. Tämä vahapinta estää veden karkaamisen lehdestä ilmaan. Neulaset kestävät pakkasta. Niinpä kuusen ja männyn ei tarvitse pudottaa neulasiaan talveksi. Kun kevätaurinko alkaa lämmittää metsiä, havupuut voivat alkaa heti yhteyttämään.
Mänty ja kuusi lisääntyvät käpyyn muodostuvien siementen avulla. Kun siemenet ovat valmiita, kävyn suomut aukeavat ja siemenet irtoavat. Ne voivat lentää tuulen mukana pitkiäkin matkoja.
Orava ja käpylinnut syövät mielellään kuusen ja männyn siemeniä. Se, kasvaako yhdestä tietystä siemenestä uusi puu, on epävarmaa. Tästä syystä hakkuuaukealla istutetaan männyn tai kuusen taimia.
Mänty viihtyy valossa
Mänty ei tarvitse paljoa vettä. Tästä syystä mäntyä tavataan hiekkaisillakin paikoilla, joissa satanut vesi valuu nopeasti maan uumeniin.
Mänty pystyy kasvamaan jopa kalliollakin, sillä vahvat juuret pystyvät kiinnittämään puun riittävästi kallion pintaan.
Mänty tarvitsee paljon valoa. Jos oksat eivät saa valoa riittävästi, ne kuolevat. Tästä syystä männyn alaoksat kuolevatkin pois ja isossa männyssä on neulasia vain korkealla olevissa oksissa.
Maailman merillä seilanneet löytöretkeilijät seikkailivat veneillä, jotka oli tervattu suomalaisista männyistä valmistetusta tervasta. Lisäksi männystä on valmistettu kattoihin päreitä, ja katovuosina männyn kuoren saatavaa nilaa on lisätty leivän jatkeeksi.
Tarve-esineitä, huonekaluja, ovia ja hirsimökkejä tehdään männystä edelleen. Nykyisin mäntyä käytetään paljon myös paperin valmistuksen raaka-aineena.
Kuusi ei tarvitse paljoa valoa
Kuusi on varjokasvi. Tämä tarkoittaa sitä, että kuusi viihtyy muiden puiden varjossa, eikä se tarvitsee välttämättä paljoa auringonvaloa kasvaakseen.
Kuusen alaoksat eivät kuole puun kasvaessa niin kuin männyllä.
Kuusi tarvitsee mäntyä enemmän vettä. Tästä syystä kuusi on yleisimmillään sellaisilla alueilla, joissa maaperä pidättää vettä melko hyvin.
Kuusipuuta voi käyttää monella tavalla. Sahoilta saatavasta kuusipuusta voidaan tehdä esimerkiksi keittiön kalustoja ja vaneria. Kuusi on tärkein rakennuspuu. Kuusta voi käyttää myös takassa lämmityspuuna.
Tasa-aineinen kuusi sopii hyvin soittimien, kuten viulun kaikupohjaksi.
Puunjalostusteollisuudelle pitkäkuituinen kuusipuukuitu on erinomaista raaka-ainetta. Siitä syntyvät korkealaatuiset painopaperit maailmalle vietäviksi.
Kuusesta tehdään vaatteitakin: ns. tekosilkit (mm. viskoosi) on valmistettu kuusiselluloosasta.
Tämä on tapahtunut luonnonvalinnan seurauksena: lyhytoksaisten kuusien oksat eivät ole katkenneet lumen painosta. Tämän ansiosta ne ovat pystyneet yhteyttämään ja sitä kautta myös tuottamaan siemeniä paremmin kuin pitkäoksaiset kuuset.
Koivulla on valkoinen runko
Koivu on helppo tuntea talvellakin puun valkean rungon ansiosta. Koivuja kasvaa monenlaisilla paikoilla, ja koivut ovat maamme yleisimpiä lehtipuita.
Metsissä koivuja on kahta lajia.- Rauduskoivun lehdet ovat kolmiomaisia.
- Hieskoivun lehdet ovat pyöreämpiä.
- Kuvassa vasemmalla on rauduskoivun ja oikealla hieskoivun lehti.
Koivun puu on vahvaa, sitkeää ja taipuisaa.
Koivu sopiikin hyvin huonekalujen, lattioiden ja vanerin raaka-aineeksi.
Koivun tunnistaa rungon tuohen valkeasta väristä.
Haapa
Haavan lehdet ovat pyöreät. Haapa on nopeakasvuinen lehtipuu. Se pystyy levittäytymään nopeasti juurivesojen avulla: juurista kasvaa uusia taimia!
Niinpä pieni metsä voikin olla tavallaan yhtä haapayksilöä. Haavan puu on melko pehmeää.
Tästä syystä tikat hakkaavat pesäkolonsa usein juuri haapaan.
Haapa on helppo tuntea pyöreästä lehdestä.
Haapa on avainlaji.
Tuomi
Tuomen valkoiset, tuoksuvat kukat kukkivat usein toukokuun lopussa, kun oppilaat odottavat kesäloman alkua.
Tämän jälkeen tuomi on huomaamaton puu, sillä se ei kasva kovinkaan isoksi.
Tuomen marjat ovat tummansinisiä.
Lepän lehdet eivät vaihda väriä syksyllä
Kuten koivuja, myös leppiä on kahta lajia: harmaaleppä ja tervaleppä.
Harmaalepän lehdet ovat teräväkärkiset, lisäksi harmaalepän runko on vanhanakin sileä ja harmahtava.
Tervalepän lehden kärkiosassa on selkeä lovi, ja vanhemman tervalepän runko on ruskea.
Leppä on poikkeuksellinen puu, sillä sen ei tarvitse kerätä viherhiukkasia syksyllä talteen.Leppä pudottaa lehtensä maahan vihreinä.
Tervalepän lehti.
Pihlajalla on punaiset marjat
Jalot lehtipuut
Tammi
Tammi on suosittu puiston puu. Sitä sanotaan puiden kuninkaaksi sen jykevän rungon ja olemuksen ansiosta. Sen rehevä, lehtevä latvus antaa suojaa auringolta ja tarjoaa suojapaikan linnuille ja oraville.
Tammeen kehittyy syksyllä terhoja, jotka ovat sen hedelmiä. Terhot ovat myyrien ja oravien mieliruokaa.
Lehmus
Lehmus on komea paksurunkoinen puu.
Lehmus on Suomessa levinneisyytensä pohjoisilla äärirajoilla. Sen pohjoisimmat luontaiset kasvupaikat ovat Pohjois-Karjalassa.
Elinvoimaisena puuna lehmus sietää leikkausta ja monenlaisia vaurioita. Läpeensä lahonakin se voi pysyä elinvoimaisena. Siksi puistoissa lehmus onkin yleinen puu.
Hedelmä on kuin pähkinä. Eläimet syövät niitä mielellään.
Vaahtera
Vaahtera on yleinen puu puistoissa ja paikoin jopa metsissäkin Oulun korkeudelle saakka.
Vaahteran suuret, kourasuoniset lehdet ovat kuin kämmeniä, joissa sormet osoittavat eri suuntiin.
Hedelmä on varustettu lenninsiivillä. Siemenet levittäytyvätkin tuulen avulla laajalle alueelle, jopa kilometrien päähän.
Kuvia lehtipuista
© Oskari Härmä & e-Oppi
© Esa Härmä & e-Oppi
© Simo Veistola & e-Oppi
© Oskari Härmä & e-Oppi Oy
© Simo Veistola & e-Oppi
© Oskari Härmä & e-Oppi Oy
© Simo Veistola & e-Oppi
© Simo Veistola & e-Oppi
© Simo Veistola & e-Oppi
© Oskari Härmä & e-Oppi Oy
© Esa Härmä & e-Oppi
© Simo Veistola & e-Oppi Oy
© Simo Veistola & e-Oppi