Kuvamappi

Kuvamappi

Esimerkkejä suokasveista15.5 kt

Esimerkkejä suokasvillisuudesta160.1 kt

Järven umpeenkasvaessa suokasvillisuus leviää reunoilta keskustaa kohti131.1 kt

© Esa Härmä

Kangasrahkasammal on metsämaan soistumista aiheuttava laji176.6 kt

© Esa Härmä

Kihokki selviää karulla turpeella ottamalla ravinteita hyönteisistä162.1 kt

© Esa Härmä

Kuusimetsässä kasvavat rahkasammalet ovat merkki alueen korpimaisuudesta.2.4 Mt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy

Leton tunnistaminen vaatii usein sammalten määrittämistä. Kuvassa mm. heterahkasammal, kultasammal ja rassisammal265.4 kt

© Esa Härmä

Letot ovat runsasravinteisia soita, joilla voi kasvaa mm. katajaa.2.4 Mt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy

Liro on suoalueilla pesivä kahlaaja.1.3 Mt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy

Nevat ovat vähäravinteisia avosoita778.1 kt

© Esa Härmä

Rämeella kasvaa pääasiallisesti mäntyjä.2.5 Mt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy

Soilla elää runsaasti vaaksiaisia.1.2 Mt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy

Sudenkorennot ovat tavallinen näky soilla, joilla on avovettä toukkien elinympäristöksi. Sirolampikorento.78.5 kt

© Esa Härmä

Suotyyppien kasveja104.5 kt

Vellovalla rimpipinnalla kasvaa pääasiassa rahkasammalia185.3 kt

© Esa Härmä