Luontainen uudistaminen ja metsänviljely ovat metsän uudistamisen menetelmiä. Metsämaata on ensin muokattava esimerkiksi äestämällä, jotta puiden siemenet tai taimet saavat kasvulle hyvän alun. Muokkaus parantaa ravinteiden saatavuutta. Lisäksi maan pintaa hieman korkeammilla kohoumilla olevat taimet saavat etua valon ja lämmön suhteen kilpaillessaan muun pintakasvillisuuden kanssa.

Luontainen uudistaminen valitaan uudistamismenetelmäksi silloin, kun siementävä puusto ja maaperä luovat edellytyksiä onnistumiselle. Luontaisen uudistamisen myötä säilytetään paikallisiin olosuhteisiin sopeutunut puusto. Suorarunkoisia ja hyvälaatuisia siemenpuita jätetään hakkuualueella 20–50 puuta hehtaarille tuottamaan uutta taimikkoa.

Nauhamainen siemenpuiden muodostelma on käytännöllisempi korjuun kannalta kuin täysin hajalleen jätetyt puut. Siemenpuut hakataan siinä vaiheessa, kun taimikon kasvu on vakiintunut.

Metsän uudistamistavat ovat luontainen uudistaminen ja metsänviljely. Kuvan aukealle on jätetty siemenpuita eli kyse on luontaisesta uudistamisesta.

Metsänviljelyssä hakkuualueelle istutetaan taimet tai kylvetään siemenet. Istutuksissa paakkutaimien käyttö on yleisintä. Ne ovat helppoja tuottaa, kuljettaa ja istuttaa. Paljasjuurisia taimia istutetaan muokkaamattomille reheville kasvupaikoille, jossa ne yleensä lähtevät kasvuun paakkutaimia paremmin. Parasta istutusaikaa on kevät roudan sulamisen jälkeen.

Metsänviljelyssä kylvö sopii parhaiten männyn kasvatukseen karuille kasvupaikoille kuten kuivahkoille kankaille.

Istutusmetsissä taimet istutetaan suhteellisen suoriin riveihin. Kuvassa pellolle istutettuja kuusia.