11.10 Metsä luonnonantimien tarjoajana ja virkistyspaikkana

Metsämarjojen poiminta saa ihmisiä liikkumaan metsiin ja soille kesäisin ja syksyisin. Mustikoita ja lakkoja poimitaan jo heinäkuulla, puolukoita elokuun lopusta lokakuun alkuun. Marjoista saa terveellistä vitamiinipitoista ruokaa, ja niiden poiminta on hyötyliikuntaa parhaimmillaan.

Syksyn etenemistä pääsee seuraamaan samalla, kun marjastuksen myötä säilöttäviä ja pakastettavia luonnonherkkuja kertyy astioihin. Mustikoiden, lakkojen ja puolukoiden ohella karpalot ja vadelmat kiinnostavat marjastajia. Meren rannoilla luonnonvarainen tyrni houkuttaa poimijoita piikikkyydestään huolimatta.

Hilla eli lakka on suon tunnetuin ja tärkein marja.

Sienestäessä tärkeintä on poimia vain sieniä, jotka tunnistaa ruokasieniksi. Marjastuksessa keruuastioiksi sopivat hyvinkin erilaiset sangot ja kulhot, mutta sieniä kerättäessä suositellaan esimerkiksi ilmavaa koria. Sekä marjojen että sienien poimintaa kannattaa välttää aivan teiden läheisyydestä mahdollisten liikenteen raskasmetallilaskeumien vuoksi.

Jäkälää kerätään koristetarkoituksiin lähinnä vientiin. Taloudellisesti tärkein on palleroporonjäkälä, jota kerärään Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta sekä Kainuusta. Myös sammalta kerätään koristekäyttöön, mutta kaupallisiin tarkoituksiin erittäin vähäisiä määriä. Kihokkeja kerätään lääketeollisuuden raaka-aineeksi heinä-elokuussa ennen siemenkotien valmistumista.

Metsästys toi entisaikaan ruokaa ja tuloja maaseutupitäjien asukkaille. Nykyään metsästys on vapaa-ajan harrastus, jonka suosiosta kertovat metsästyskorttien lunastaneiden määrät. Vuosittain reilut 300 000 suomalaista maksaa riistanhoitomaksun. Metsästäjätutkinto on suoritettava ennen ensimmäisen riistanhoitomaksun maksamista.

Riistanhoitoyhdistyksissä toimivien metsästäjien on toimittava kurinalaisesti säännösten mukaan. Riistanhoidossa huomioidaan aikaisempaa enemmän luonnonhoitoa kuin pelkkää riistanhoitoa. Erityisesti metsäkanalintujen kohdalla on huomattu, että ne eivät viihdy ylihoidetuissa metsissä ja metsojen soidinpaikkojen koot asettavat omat haasteensa.

Metsästys on yksi tapa käyttää metsää. Kuvassa saaliiksi saatu riekko.

Metsässä liikkuminen on terveyttä edistävää monin eri tavoin. Usein mieli keventyy stressiä aiheuttavista tekijöistä. Jo muutaman minuutin metsäkävely voi lisätä hyvän olon tunnetta. Monet harrastemuodot tarjoavat eri-ikäisille ja -kuntoisille mahdollisuudet omatahtiseen liikkumiseen.

Toiset selvittävät rauhallisilla metsäretkillä ajatuksiaan yksin, yhdessä toisen ihmisen tai lemmikin kanssa. Toisille reippaat juoksulenkit ovat viikoittaisia rentoutumishetkiä. Uudet vapaa-ajan harrastusmuodot, kuten erilaiset seikkailupelit ja geokätköily, ovat saaneet monet entiset ns. sohvaperunat aktiivisiksi metsässä liikkujiksi. Ulkoilu ja muu metsässä liikkuminen ovat osa suomalaista ajanviettoa ja metsän virkistyskäyttöä.

Suomalaiset liikkuvat mielellään metsissä. Monille herkille alueille on rakennettu pitkospuita ja rappusia, jotta luontoon ei kohdistuisi suurta kulutuspainetta.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä