Metsätalous tuottaa tukkipuuta sahojen tarpeisiin, kuitupuuta paperin raaka-aineeksi ja energiapuuta.

Suomessa talousmetsien hoidossa on ollut tärkeää männyn ja kuusen kasvattaminen. Koivun arvostus nousi 1980-luvulla paperiteollisuuden kysynnän ansiosta, mutta sen jälkeen on huomattu haavan olevan parempaa paperin raaka-ainetta.

Uutta metsämaata on tehty soita kuivaamalla ja myös metsien kosteutta on vähennetty ojituksilla. Maataloudesta luopumisen jälkeen tiloilla on peltojen myynnin tai vuokraamisen ohella myös metsitetty käytöstä poistettuja peltoja. Ilmaston muutoksen uskotaan myös nopeuttavan puiden kasvua ja lisäävän osaltaan puun määrää Suomen metsissä.

Metsistä hakataan puita mm. paperiteollisuuden raaka-aineiksi. Tukki on läpimitaltaan vähintään 15 cm paksu, yli kolmen mittainen sahattu rungon osa.

Metsiä sertifioidaan kansainvälisen järjestelmän mukaan. Sertifikaatti tarkoittaa, että puuraaka-aine on lähtöisin kestävästi hoidetuista metsistä. Metsä- ja ympäristölakeja täydentämään on asetettu vaatimuksia, jotka ohjaavat metsien hoitoa ja käyttöä ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurillisesti ja sosiaalisesti kestävään suuntaan. Huomiota kiinnitetään monimuotoisuuden kannalta keskeisten elinympäristöjen ja vesien suojeluun ja metsien tuottokykyyn. Suomessa metsähallituksen metsät on sertifioitu PEFC-järjestelmän mukaan, ja talousmetsistä 95 prosentille sertifiointi on jo tehty.

Erilaiset ekosysteemipalvelut ovat nousseet perinteisten metsätaloustuotteiden rinnalle. Yhteiskunnallisista lähtökohdista metsätalous lisää metsien virkistyskäyttömahdollisuuksia ja työpaikkoja sekä turvaa poronhoidon harjoittamista. Metsähallituksen talousmetsiä voidaan vuokrata mm. opetukseen, tutkimukseen, metsästykseen sekä rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien käyttöön.

​Ns. "hullumetso" soitimella talousmetsässä.

Metsätalouden erilaisten hoitotoimien vaikutuksesta metsäpinta-ala ja puuston määrä ovat suurentuneet entisestään. Talousmetsät ovat kuitenkin heikentäneet metsäluonnon hyvinvointia. Metsien tehokas käyttö on muuttanut metsien laatua. Esimerkiksi runsaslahopuustoiset nuoret kangasmetsät ovat harvinaistuneet.

Biometsätalous tuo uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Teollisuuden eri alat tuottavat kuluttajille biopolttoaineita, biokemikaaleja ja biomateriaaleja ja -tuotteita. Suomella on raaka-ainevarojen ja huippuosaamisen myötä mahdollisuudet nousta biotalouden edelläkävijäksi. Tällä hetkellä puusto kasvaa paljon enemmän kuin sitä poistuu hakkuina ja kuolleina puina. Kasvu on yli 15 miljoonaa kuutiota suurempi kuin poistuma, joten metsistä riittää raaka-ainetta biotaloudelle.