Tuotannon määrän ja rahallisen arvon perusteella maapallon tärkeimmät ravintokasvit ovat maissi, riisi ja vehnä. Muita tärkeitä viljelykasveja ovat durra, hirssi, sokeriruoko sekä monet heinä- ja hernekasvit.

Maissia kasvatetaan laajoilla alueilla tropiikista lauhkeaan vyöhykkeeseen. Sen kasvatus on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Erityisen paljon maissia tuotetaan Yhdysvaltojen preerialla sekä Kiinassa.

Maissi on hyvin tuottoisa viljelykasvi, jota käytetään pääasiassa eläinten rehuksi sekä makeutussiirapin ja etanolin valmistukseen.


Maissin korjuuta Italiassa.

Etelä- ja Itä-Aasian monsuuni-ilmaston alueet ovat tiheimmin asuttuja alueita koko maailmassa. Samat alueet ovat myös eniten ruokkivan viljelykasvin, riisin, tuotantoalueita.

Riisi on isoröyhyinen vilja, jota kasvatetaan veden peittämillä pelloilla. Siksi viljely sopii erityisen hyvin runsassateisille monsuunialueille.


Riisinviljely vaatii lämpöä, runsaita sateita ja paljon työvoimaa.

Vehnä on yleisin viljalaji maapallolla. Se on eniten viljelty viljalaji erityisesti lauhkean vyöhykkeen Euroopassa, Kanadassa ja Argentiinassa.

Vehnästä valmistetaan monenlaisia tuotteita, kuten hiivaleipäjauhoa, valkoista vehnäjauhoa, mannasuurimoita, leseitä, hiutaleita ja kuskusta. Vehnäjauho on vaalean leivän leipomisen perusraaka-aine, sillä muut viljat eivät muodosta sitkoa, joka saa aikaan taikinan venyvyyden ja kimmoisuuden. Myös pasta (makaronit, spagetit jne.) valmistetaan vehnäjauhosta.


Vehnä on maailman tärkein viljakasvi.

Sokeriruokoa kasvatetaan kuumalla (trooppisella) ja lämpimällä (subtrooppisella) vyöhykkeellä. Suurimpia tuottajia ovat Brasilia, Kiina ja Intia.

Kuten monia muitakin maailmankaupan tärkeimpiä kasveja, sokeriruokoakin kasvatetaan pääasiassa valtavilla plantaaseilla. Suurin osa sadosta käytetään sokerin ja polttoaineena käytettävän etanolin tuotantoon.


Sokeriruo'osta saadaan sokeria. Suomessa sokeriruoko ei menesty, mutta Etelä-Suomessa kasvatetaan jonkin verran sokerijuurikasta.

Soijapapu on hernekasvi, joka menestyy kuumilla ja lämpimillä alueilla. Sen tuotanto kasvaa voimakkaasti, sillä runsaasti valkuaisaineita sisältävänä se on hyvin tuottavaa eläinten rehua. Sitä käytetään runsaasti myös ihmisravintona, esimerkiksi soijarouheena ja tofuna.

Kun viljelykasvin tuottavuutta mitataan hehtaarisatoina, monet tuottavimmista kasveista ovat juurimukuloita kasvattavia kasveja. Esimerkiksi meille tuttu peruna voi tuottaa 30 tonnia hehtaarilla. Bataatti ja maniokki ovat lämpimämmillä alueilla yleisesti viljeltyjä mukulakasveja.

Perunapelto. Perunapeltoon istutetaan mukula, josta kesän aikana kehittyy kasvi. Se tuottaa suuren määrän uusia mukuloita, joita syödään muun muassa keitettynä tai ranskalaisina perunoina.

​