8.4 Suomen elinkeinorakenne

Työllisyys ja työvoiman tarpeen ennakointia

Suomen taloudellinen rakenteellinen kehitys näyttäisi VATTin ennusteiden mukaan jatkuvan pitkälti lähihistorian mukaisena. Kotimaisen kysynnän ennakoidaan kasvavan suhteellisesti nopeammin kuin vientikysynnän. Palvelualojen osuus bruttokansantuotteesta ja työvoimasta kasvaa ja alkutuotannon ja jalostuksen osuudet pienenevät.


Työllisyyden ennakoidaan kasvavan perusskenaarion mukaan kaudella 2008-2025 eniten
  • terveydenhuoltopalvelut (67 100)
  • sosiaalipalvelut (63 100)
  • vähittäiskauppa (15 900)
Työllisyyden ennakoidaan vähenevän eniten seuraavilla toimialoilla:
  • metsätalous- ja teollisuus (30 300)
  • elektroniikka- ja sähkölaitteiden valmistus (29 600)
  • liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut (22 500)
  • metallien ja metallityuotteiden valmistus (19 200)
  • koneiden, laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistus (14 000)
  • muu teollisuus, jossa muun muassa tekstiilien, vaatteiden ja nahkatuotteiden valmistus (14 500).
Tavoiteskenaarion mukaan työllisyyden ennakoidaan kasvavan eniten kaudella 2008-2025 seuraavilla toimialoilla:

  • sosiaalipalvelut (38 400)
  • terveydenhuoltopalvelut (29 700)
  • vähittäiskauppa (23 000)
  • koulutus ja tutkimus (22 500)
  • liike-elämän tekniset palvelut (11 600)
Tavoiteskenaarion mukaan työllisyyden ennakoidaan vähenevän eniten seuraavilla toimialoilla:
  • maa-, riista- ja kalatalous (20 400)
  • metallien ja metallituotteiden valmistus (13 400)
  • muu teollisuus, muun muassa tekstiilien, vaatteiden ja nahkatuotteiden valmistus (12 300)
  • julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutustoiminta (11 600)
Ennusteen mukaan työvoiman määrä kääntyy laskuun vuoden 2010 aikana, minkä jälkeen se laskee tasaisesti. Työllisyystilanne paranee vähitellen. Vuonna 2025 työssäkäyvien määrän ennakoidaan olevan noin 2 350 000, mikä on 20 000 vähemmän kuin taantumaa edeltäneenä aikana vuonna 2007.

Lähde: OPH,Koulutus ja työvoiman kysyntä 2025.