7. Veri ja sydän
Mitä veri on?
Veri on nestettä, jonka joukossa on erilaisia verisoluja.
Veren punainen väri johtuu punasoluista, joissa on hemoglobiinia eli verenpunaa. Punasolujen tärkeä tehtävä on kuljettaa happea ensin keuhkoista sydämeen ja sieltä edelleen kaikkialle ruumiiseen. Punasolut kuljettavat soluissa syntynyttä hiilidioksidia keuhkoihin.
Veren valkosolut tuhoavat taudinaiheuttajia eli bakteereita ja viruksia. Osa valkosoluista voi muuttua muistisoluiksi, joiden ansiosta samaan sairauteen ei sairastuta uudestaan.
Muistisolujen toimintaan perustuu myös rokotteen toiminta. Rokotteessa annetaan esimerkiksi kuolleita viruksia, minkä seurauksena syntyy muistisoluja näitä viruksia vastaan. Jos viruksia tulee elimistöön myöhemmin, muistisolut tuhoavat virukset niin nopeasti, ettei ihminen lainkaan sairastu. Kuumeessa valkosolujen toiminta tehostuu.
Veressä on myös pieniä verihiutaleita, joita kertyy haavaan tyrehdyttäen verenvuodon.
Verinesteessä on muun muassa vettä, ravintoaineita ja hormoneja. Hiilidioksidia kuljetetaan verinesteessä kohti keuhkoja.
Veren punainen väri johtuu punasoluista, joissa on hemoglobiinia eli verenpunaa. Punasolujen tärkeä tehtävä on kuljettaa happea ensin keuhkoista sydämeen ja sieltä edelleen kaikkialle ruumiiseen. Punasolut kuljettavat soluissa syntynyttä hiilidioksidia keuhkoihin.
Veren valkosolut tuhoavat taudinaiheuttajia eli bakteereita ja viruksia. Osa valkosoluista voi muuttua muistisoluiksi, joiden ansiosta samaan sairauteen ei sairastuta uudestaan.
Muistisolujen toimintaan perustuu myös rokotteen toiminta. Rokotteessa annetaan esimerkiksi kuolleita viruksia, minkä seurauksena syntyy muistisoluja näitä viruksia vastaan. Jos viruksia tulee elimistöön myöhemmin, muistisolut tuhoavat virukset niin nopeasti, ettei ihminen lainkaan sairastu. Kuumeessa valkosolujen toiminta tehostuu.
Veressä on myös pieniä verihiutaleita, joita kertyy haavaan tyrehdyttäen verenvuodon.
Verinesteessä on muun muassa vettä, ravintoaineita ja hormoneja. Hiilidioksidia kuljetetaan verinesteessä kohti keuhkoja.
Veren reitti elimistössä
Verta lähtee sydämen vasemmasta kammiosta aorttaan.
Aortta haarautuu pienemmiksi valtimoiksi, joita pitkin verta kulkee kaikkialle ruumiiseen: aivoihin, käsiin, jalkoihin jne.
Veri palaa sydämeen laskimoita pitkin. Veri ei lähdekään heti takaisin kaikkialle ruumiiseen, vaan se käy ensin keuhkoissa "hapettumassa". Tämä tarkoittaa sitä, että verestä poistuu keuhkoissa hiilidioksidia ja tilalle tulee happea.
Oheinen kuva kertoo, miten veri kulkee elimistössämme.
Aortta haarautuu pienemmiksi valtimoiksi, joita pitkin verta kulkee kaikkialle ruumiiseen: aivoihin, käsiin, jalkoihin jne.
Veri palaa sydämeen laskimoita pitkin. Veri ei lähdekään heti takaisin kaikkialle ruumiiseen, vaan se käy ensin keuhkoissa "hapettumassa". Tämä tarkoittaa sitä, että verestä poistuu keuhkoissa hiilidioksidia ja tilalle tulee happea.
Oheinen kuva kertoo, miten veri kulkee elimistössämme.
Tärkeintä on, että ymmärrät,
- miksi verenkierto on meille tärkeää (veri kuljettaa happea ja ravintoa soluille sekä vie soluista pois haitallisia aineita) ja
- pääpiirteittäin, miten veri liikkuu verisuonissa ja sydämessä.
Verisuonet
Kaikki verisuonet ovat onttoja putkia. Verisuonien seinämät ovat joustavia.Jotkin verisuonet voidaan nähdä ihon läpi. Esimerkiksi käden ihosi läpi näet suuria verisuonia.
Veri liikkuu verisuonissa vain yhteen suuntaan. Valtimoissa veri menee sydämestä kaikkialle ruumiiseen, laskimoissa kohti sydäntä.
Kaikkein pienempiä verisuonia kutsutaan hiussuoniksi. Hiussuonet kuljettavat veren aineita perille pienistä valtimoista soluille ja soluista aineita pieniin laskimoihin.
Hiussuonet ovat niin pieniä, että punasolut mahtuvat kulkemaan niissä juuri ja juuri.
Sydämen sijainti
Sydän sijaitsee keuhkojen välissä kylkiluiden suojassa.Sydän on hieman kallistuneena vasemmalle. Tästä johtuu käsitys, että sydän on vasemman rinnan alla.
Tunnista elimistön osat:
- sydän,
- keuhkot,
- mahalaukku,
- maksa,
- ohutsuoli,
- paksusuoli.
Sydän
Sydän on keuhkojen välissä oleva ontto lihas. Sydämen tehtävä on pumpata verta ruumiin eri osiin.
Sydämessä on neljä lokeroa, kaksi eteistä ja kaksi kammiota.
Eteisistä veri menee kammioihin. Kammioiden seinämissä on vahvoja lihassoluja. Kun ne supistuvat yhtä aikaa, veri sinkoaa kammioista verisuoniin ja kaikkialle ruumiiseen.
Aortta on suurin verisuoni. Se on valtimo, eli se vie verta sydämestä ruumiiseen.
Laskimot tuovat verta sydämen eteisiin.
Sydämen pinnassa olevat sepelvaltimot tuovat happea ja ravintoa sydämen omille soluille.
Sydän
Sydämen toiminta
Sydän lepää vain lyöntiensä välissä.
Sydämen lyönti- eli supistumisnopeutta kutsutaan sykkeeksi. Sykkeen voi mitata esimerkiksi ranteen verisuonista tai verenpainemittarin avulla. Syke voi olla esimerkiksi sata kertaa minuutissa.
Sydämen toiminnasta voidaan erottaa seuraavat vaiheet:
1. Veri tulee eteisiin.
2.–3. Veri siirtyy kammioihin.
4. Kammion lihassolut supistuvat ja veri lähtee sydämestä elimistöön.
Video sydämestä (Yle)
Sydämen lyönti- eli supistumisnopeutta kutsutaan sykkeeksi. Sykkeen voi mitata esimerkiksi ranteen verisuonista tai verenpainemittarin avulla. Syke voi olla esimerkiksi sata kertaa minuutissa.
Sydämen toiminnasta voidaan erottaa seuraavat vaiheet:
1. Veri tulee eteisiin.
2.–3. Veri siirtyy kammioihin.
4. Kammion lihassolut supistuvat ja veri lähtee sydämestä elimistöön.
Video sydämestä (Yle) Verenpaine
Yläpaine eli suurempi lukema syntyy, kun sydän supistuu (kuvan laitteessa 114).Pienempi lukema eli alapaine on valtimoissa silloin, kun sydän lepää lyöntien välissä (kuvassa 78).
Laitteen alin lukema 87 on potilaan syke eli sydämen lyöntinopeus minuutissa.
Mikä on sydämen sykkeesi, eli montako kertaa se lyö minuutissa?
Oletko joskus mitannut verenpainettasi?
Kuvia verenkierron toiminnasta
Tiivistelmä
- Sydän pumppaa verta kaikkialle ruumiiseen.
- Veri on nestettä, jossa on mm. puna- ja valkosoluja.
- Veri kuljettaa happea ja energiaa soluille.
- Valtimot ovat verisuonia, jotka vievät verta sydämestä elimistöön. Laskimot tuovat verta kohti sydäntä.
