9. Kuulo- ja näköaisti

Kuulo





Korvalehdet
keräävät ääniaaltoja korvaan. Ääni kulkeutuu korvakäytävää pitkin tärykalvolle. Tärykalvo voimistaa ääntä kuin rumpujen rumpukalvo. Voimistunut värähtely siirtyy välikorvan kuuloluiden kautta sisäkorvan simpukkaan. Simpukan aistinsolut aistivat äänen. Ääniaistimus siirtyy kuulohermoa pitkin aivojen kuuloalueelle, jossa kuuloaistimus tulkitaan.

Sisäkorvan aistinsolut eivät uusiudu. Tästä syystä kuulon suojaaminen on tärkeää. On tärkeää muistaa, että musiikin liian kovalla kuunteleminen vaurioittaa kuuloa helposti. Korvatulppien pitäminen esimerkiksi rock-konserteissa on suositeltavaa.

Liike- ja tasapainoelimet sijaitsevat sisäkorvassa. Niiden ansiosta tiedämme päämme asennon ja liikkeen, vaikka silmämme olisivatkin kiinni.


Kertausvideo kuulosta Video korvan aisteista (Yle)

Näkökyky

Silmät ovat suojassa pääkopan sisällä. Näemme silmistä vain läpikuultavan sarveiskalvon, värikalvon ja keskellä mustana erottuvan linssin keskiosan, mustuaisen. Linssi kupertuu lihasten avulla niin, että vaikka katsomme lähelle tai kauas, verkkokalvolle silmän takaosaan syntyy tarkka kuva.

Tieto kuvasta kulkee näköhermoa pitkin aivoihin, jossa aivojen näköalue tulkitsee kuvan.

Värikalvon tehtävä on säädellä, kuinka paljon valoa tulee silmään. Hämärässä värikalvo on kuroutunut reunoille ja linssin keskusta eli mustuainen näkyy suurena. Kirkkaalla säällä mustuainen on pieni.




Silmän rakenne. © Shutterstock.com

Silmälaseilla voidaan auttaa linssin työtä. Esimerkiksi monilla yli 50-vuotiailla linssin kyky taittaa valoa ei riitä lehden lukemiseen. Lukulasit auttavat tarkan kuvan saamisessa, sillä lukulasit taittavat valon säteitä silmien linssien tapaan.

Silmiä pitää suojella hyvin. Suojalasit ovat välttämättömiä esimerkiksi teknisissä töissä. Aurinkolasit suojaavat auringon haitallisilta säteiltä. Silmät väsyvät tarkassa työssä helposti. Monen tunnin työskentely tietokoneen näyttöruudun ääressä väsyttää silmiä.

Silmän tarkentuminen lähelle

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kuvan tarkentava silmän osa on
Kun katsomme lähelle, kuvaa pitää tarkentaa

Kuvaa paljon tarkentava linssi on kuin surennuslasi eli

Lähelle katsottaessa silmän lihakset ovat

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Miten silmä sopeutuu valoisaan ja hämärään?

Silmän keskellä on mustuainen, joka on linssin keskiosa.

Vasemmanpuoleisessa kuvassa silmä on hämärässä valossa: silmään pitää tulla paljon valoa. Tästä syystä mustuainen on suuri, eli valoa pääsee sen kautta silmään paljon.

Oikeanpuoleisessa kuvassa silmä on kirkkaassa valossa: silmään päästetään vain vähän valoa, kun värikalvo on laajentunut peittäen suurta osaa mustuaisesta.

Muut aistit

Näkö- ja kuuloaistin lisäksi ihminen tarvitsee monia muitakin aisteja.

Näistä tärkeimmät aistit ovat haju- ja makuaisti. Niiden avulla saamme tietoa ruoan laadusta ja ympäristöstä.


Video hajuaistista (Yle)

Video makuaistista (Yle)

Ihon aistinsolut aistivat muun muassa painetta, kylmää ja lämmintä.

Aistimme.

Tiivistelmä

  • Silmän linssi taittaa valoa niin, että kuva taittuu silmän verkkokalvolle tarkkana.
  • Korvan tärykalvosta ääni siirtyy kuuloluiden kautta sisäkorvan aistinsoluille.
  • Sekä näkö- että kuuloaistimus tulkitaan aivoissa.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä