1. Maapallon rakenne

Maapallon synty

Maapallo on kierrätysmateriaalia. Jokin suuri tähti lienee aikoinaan räjähtänyt pöly- ja kaasupilveksi. Suuressa tähdessä on sitä ennen syntynyt maapallolle tärkeitä raskaita aineita, kuten rautaa, nikkeliä ja vaikkapa uraania. Suuren tähden räjähdystä kutsutaan supernovaksi.





Tästä pyörivästä materiaalista on tiivistynyt Aurinko ja sen planeetat. Oheisessa kuvassa on esitetty, miten Aurinkokunta on alkanut syntyä.

Kaikki planeetat, myös Maa, kiertävät Aurinkoa samaan suuntaan ja samassa tasossa.

Kun maapallo oli vielä sulaa materiaalia, kävi niin, että raskaat aineet, rauta ja nikkeli, vajosivat pohjalle eli tässä tapauksessa pallon keskiosaan.

Kevyemmät aineet jäivät pinnalle. Näin syntyivät maapallon kerrokset.

Varmoja ei olla siitä, millä tavalla maapallo sai vetensä.

Maapallon kerrokset

Maapallosta voidaan erottaa neljä kerrosta.

Uloimpana on ohut kivinen kova kuori. Kuori kelluu sulan vaipan pinnalla. Sisimpänä on ydin.

Tutkimusten perusteella oletetaan, että se on sulaa lukuun ottamatta aivan sisintä ydintä. Sen arvellaan olevan kiinteää metallia.


Ihminen on pystynyt poraamaan reikää vain kuoreen, joten oletukset ytimen rakenteesta perustuu tieteellisiin päätelmiin.

Maapallon kuori on murtunut palasiksi, laatoiksi. Se on aivan kuin kananmuna, jonka kuori on säröillä.

Laattojen reunoilla on levotonta. Laatat liikkuvat ja työntyvät toisiaan vasten tai painuvat toistensa alle. Nämä liikkeet aiheuttavat muun muassa maanjäristyksiä. Maanjäristykset voivat romahduttaa rakennuksia. Meren alla maanjäristys voi saada aikaan tuhoisan hyökyaallon, tsunamin.

Suomi on keskellä laattaa, jossa on varsin rauhallista.

Kun sulaa kiveä purkautuu kuoren läpi, syntyy tulivuori. Sulaa kiveä kutsutaan maan alla magmaksi ja maan pinnalla laavaksi.

Rauhallinen purkaus on nähtävyys, mutta räjähtävä purkaus saa suurta tuhoa aikaan.


Tulivuori.

Ilmakehä

Maapallon pinnalla ja sen ympärillä on kaksi kiveä harvempaa kerrosta: vesikehä ja ilmakehä.

Ilmakehä on hyvin ohut. Ilmakehän paksuutta voidaan verrata omenan kuoreen.

Jos omenan sisus vastaisi maapalloa, niin omenan kuori vastaisi suunnilleen ilmakehän paksuutta.

Ilmakehässäkin on erilaisia kerroksia.

Ilmakehä kuitenkin muuttuu kuin liukuväri, eikä kerrosten välillä ole selviä rajoja.

Noin sadan kilometrin korkeudessa ajatellaan avaruuden alkavan, sillä taivas näyttää siellä mustalta.


Auringon säteilystä valo- ja lämpösäteily ovat meille hyödyllisiä. Osa Auringon säteilystä on kuitenkin vaarallista.

Avaruuslentäjien onkin ilmakehän ulkopuolella suojauduttava tarkkaan Auringon säteilyltä. Esimerkiksi liiallinen ultraviolettisäteily on vahingollista. Ihmiselle se aiheuttaa helposti ihovaurioita.

Ilmakehän otsonikerros (O3) suojelee maapallon eliöstöä liialliselta ultraviolettisäteilyltä.

Maan ilmakehää pitää paikoillaan Maan vetovoima. Jos se lakkaisi, karkaisivat kaasutkin avaruuteen.

Kuulla on niin heikko vetovoima, ettei se kykene säilyttämään pinnallaan mitään kaasuja. Siksi Kuulla ei ole ilmakehää, minkä vuoksi sen pinnalla astronautit tarvitsevat hengityslaitteen. Ihminen ei nimittäin pysy hengissä ilman happea. Ilmassa sitä on runsaasti.

Happea tuottivat maapallolle alun perin bakteerit. Nykyisin sitä tuottavat eniten levät ja kasvit.

Ilmakehän merkitys

Ilmakehä toimii kuin kasvihuone. Se päästää lämmön sisään, mutta pidättää sitä karkaamasta avaruuteen. Kasvihuoneilmiön voi kokea myös suljetussa autossa, joka on jätetty parkkipaikalle auringonpaisteeseen.

Ilman kasvihuoneilmiötä maapallo olisi hyvin kylmä paikka asustaa. Toisaalta liiallinen kasvihuoneilmiökään ei ole ihmisen kannalta hyvä asia. Se aiheuttaisi paljon ongelmia.

Auringon ja ilmakehän ansiosta sama vesi kiertää koko ajan maapallolla. Sinunkin juomavedessäsi voi olla samoja vesimolekyylejä kuin hirmuliskon juomavedessä.

Ellei ilmakehää olisi, ei olisi vesisadettakaan. Veden kierrosta huolehtii Aurinko, jonka lämpö muuttaa veden olomuotoa.

Auringon säteilemä lämpö saa veden haihtumaan ja nousemaan näkymättömänä kaasuna taivaalle. Ilmakehän lämpötila kylmenee, mitä korkeammalle noustaan.

Kylmässä näkymätön vesihöyry tiivistyy ensin pieniksi pilvipisaroiksi ja putoaa sitten lopulta alas sadepisaroina. Kuussa ei ole ilmakehää, joten siellä pärjää hyvin ilman sateenvarjoa.



Vesi kiertää ilmakehän ja maan pinnan kautta. Pilvestä sataa vettä tai lunta. Se virtaa lopulta järviin ja meriin tai kasvit ottavat sen käyttöön. Ilmaan haihtuu vesihöyryä. 

Tiivistelmä

  • Maa on tiivistynyt avaruuden räjähdyskaasusta ja -pölystä.
  • Maapallon kerrokset ovat kuori, vaippa, nesteydin ja kiinteä ydin.
  • Maapalloa ympäröivät vesikehä ja ilmakehä, jotka mahdollistavat elämän tällä sinisellä planeetallamme.