3. Maan ja Kuun liikkeitä

Maapallon pyöriminen

Maapallo pyörii akselinsa ympäri. Akselin päitä kutsutaan navoiksi. Mitään oikeata akselia ei tietenkään ole olemassa, vaan akseli on kuvitteellinen. Toisin on kuvan karttapallossa. Se pyörii metallisen akselinsa ympäri.

Vuorokausi tarkoittaa yhtä Maan pyörähdystä eli yön ja päivän vuorottelua. Sen aikana puolet Maasta on ensin pimeässä ja puolet Auringon valossa. Ja sitten niiden osat vaihtuvat.

Vuorokauden pituus on jatkuvasti suunnilleen 24 tuntia. Sen sijaan valoisan ja pimeän ajan pituudet vaihtelevat ympäri vuoden.

Suomessa on pitkä valoisa päivä kesällä ja lyhyt päivä talvella. Pohjoisessa Lapissa on keskikesällä koko ajan valoisaa ja keskitalvella koko ajan pimeää tai ainakin hämärää.

Aurinko ei oikeasti nouse aamuisin, vaan maapallo ainoastaan kääntyy sitä kohden. Näyttää vain siltä, kuin Aurinko nousisi. Ihminen on maapallolla kuin karusellissa ja Aurinkoa vastaa heiluttava äiti, joka tulee näkyviin aina, kun karuselli kääntyy oikeaan asentoon.

Oheisessa satelliittikuvassa Suomessa ja Australiassa on jo aamupäivä pitkällä. Pohjois- ja Etelä-Amerikassa on vielä aamuyö.


Katso missä on päivä ja missä yö!

Vuosi ja vuodenajat

Vuosi on aika, joka kuluu maapallon yhteen kierrokseen Auringon ympäri. Kierros kestää noin 365 vuorokautta.

Maapallon reitti on hieman soikea. Maa on lähimpänä Aurinkoa tammikuussa ja kauimpana siitä heinäkuussa.

Oheisessa kuvassa ylinnä on kevät. Siitä vasemmalle on kesä (pohjoinen pallonpuolisko on kallistuneena kohti Aurinkoa). Alhaalla on syksy ja oikealla talvi.

Suomessa on selvät vuodenajat: kevät, kesä, syksy ja talvi. Vuodenajat johtuvat kahdesta asiasta. Ensinnäkin maapallo kiertää Aurinkoa. Yksin tämä ei vuodenaikoja kuitenkaan aiheuttaisi. Tarvitaan lisäksi maapallon hieman vino asento. Yhdessä nuo kaksi seikkaa saavat aikaan vuodenajat. Talvella pohjoinen pallonpuolisko on kallistuneena pois Auringosta. Tästä syystä Suomi saa vain vähän Auringon lämpöä.


Maapallon kolmas liike

Maapallo pyörii akselinsa ympäri ja kiertää Aurinkoa. Näiden kahden liikkeen lisäksi maapallolla on kolmaskin liike.

Maa nimittäin syöksyy avaruudessa kovaa vauhtia osana suurta tähtijärjestelmää eli galaksia.

Galaksi on täynnä tähtiä, joista Aurinkomme on vain yksi keskikokoinen tähti.

Kirkkaassa ja pimeässä yössä oma galaksimme näkyy tähtien tihentymänä. Me kutsumme sitä Linnunradaksi. Englannin kielessä sen nimi on Milky Way.

Emme voi nähdä koko Linnunrataa, sillä olemme sen sisällä.

Kuun liikkeet

Kuu on lähin avaruuskappaleemme.

Muillakin planeetoilla ja jopa asteroideilla on kuita.

Kuu heijastaa auringonvaloa Maahan. Kuun kierto Maan ympäri kestää noin kuukauden. Kuu sattuu pyörähtämään itsensä ympäri juuri sellaista vauhtia, että näemme Kuusta aina vain saman puolen.

Maan, Kuun ja Auringon sijainti vaikuttaa siihen, kuinka paljon valoa Maahan heijastuu. Uusikuu (1) ei heijasta valoa juuri lainkaan.

Täysikuu (5) taas heijastaa valoa koko pyöreällä puoliskollaan. Muissa kohdissa valoa heijastuu vain osittain, ja Kuu erottuu taivaalla sirppinä, puolikkaana tai vajaana pyörylänä.

Kuun vaiheiden muistisääntö on se, että D-kirjaimen muotoinen Kuu kasvaa ja C-sirppi pienenee.

Toisinaan Kuu sattuu Auringon ja Maan väliin. Osa Maasta jää silloin Kuun varjoon. Sitä kutsutaan auringonpimennykseksi. Varjon keskellä on pimein kohta eli täydellinen auringonpimennys (kuva oikealla alhaalla). Auringonpimennystä saa katsoa vain erityisellä aurinkokalvolla tai kaikkein tummimmalla hitsarin lasilla. Muuten silmät voivat vahingoittua.

Toisinaan Kuu jää maapallon varjoon. Silloin puhutaan kuunpimennyksestä. Kuunpimennyksessä Kuu ei ole musta vaan oranssi, sillä jonkin verran valoa siitä pääsee heijastumaan.


Tiivistelmä

  • Maa pyörii akselinsa ympäri, kiertää Aurinkoa ja syöksyy avaruudessa osana Linnunrataa.
  • Vuodenajat johtuvat Maan vinosta asennosta ja kiertoradasta Auringon ympäri.
  • Kuu kiertää Maata ja näemme siitä aina sen osan, josta auringonvalo heijastuu silmiimme.