6. Ääni-ilmiöitä

Äänen eteneminen

Avaruudessa tapahtuu koko ajan valtavia törmäyksiä ja räjähdyksiä. Miksi emme kuule niiden ääniä? Syynä on se, että äänen synty ja eteneminen vaatii ainetta, jossa se voi värähdellä.

Avaruudessa ainetta on niin vähän ja harvassa, ettei värähtelyä eikä ääniaaltoja synny. Niinpä emme kuule ääntäkään. Jos väliainetta on, etenee värinä kuulijan korvaan ja aivot ymmärtävät sen äänenä. Ääni etenee hyvin ilmassa, mutta sitäkin paremmin vedessä ja vieläkin paremmin raudassa. Tyhjiössä se ei etene.

Ääniaallot

Ääni syntyy, kun ilma saadaan värisemään eli tehdään ääniaaltoja. Niitä saadaan aikaan monella tavalla ja luokassa varmaan liikaakin. Hallitusti ääntä yritetään synnyttää soittimilla.

Äänen synnyttäminen onnistuu esimerkiksi lehdellä tai lehdykällä. Järviruokon lehti toimii hyvin, kun se pingotetaan peukaloiden väliin ja siihen puhalletaan liikettä. Tähän käyvät myös heinien lehdet tai jopa paperiliuska.

Särmään puhaltaminen

Toinen tapa äänen synnyttämiseksi on puhaltaa särmään.

Särmä pakottaa äänen värisemään, koska joka toinen ilman molekyyli kääntyy toiseen suuntaan ja joka toinen vastakkaiseen suuntaan. Tuulen ulina rakennuksen särmissä syntyy usein näin.

Erotuomarin pillissä ääni syntyy, kun ilmavirta pakotetaan pillin läpi suoraan terävään särmään.

Äänihuulet

Kolmas tapa on käyttää huulia.

Ihmisen ääni syntyy kurkunpäässä sijaitsevista äänihuulista.

Läpi virtaava ilma saa äänihuulet värisemään, ja ilma alkaa itsekin samalla väristä.

Kieli tai kalvo

Neljäs keino on saada kieli tai kalvo värisemään.

Kieltä tai kalvoa näpäytetään, lyödään tai hangataan.

Rummun värisevä kalvo tai kitaran kieli saa ympärillään olevan ilman värisemään.

Äänen voimakkuus

Mitä enemmän ilmaa saadaan liikkeelle ja värisemään, sitä voimakkaampi ääni syntyy. Tätä varten muun muassa viulussa on puinen kaikukoppa. Kaikukoppa vahvistaa kielien värinän.

Myös pianossa ja flyygelissä on puinen kaikupohja. Ilman kaikupohjaa kielet saisivat aikaan vain vaatimattoman äänen.

Kaikupohja saa suuren määrän ilmaa värisemään, jonka ihminen kuulee soittona.

Torvi on hyvä keino äänen vahvistamiseen.

Gramofonin pelkkä levyä raapivan neulan ääni on mitätön, mutta metallisuppilon avulla saadaan niin paljon ilmaa liikkeelle, että musiikki kuuluu pitkälle.

Tällainen gramofoni edelsi sähköisiä vahvistimia.

Äänen korkeus

Mitä vähemmän massaa kielessä on, sitä nopeammin se värisee ja sitä korkeampi ääni siitä lähtee. Ksylofonin vasemmalla olevat puukielet ovat matalia ja oikealla olevat korkeita.

Mitä lyhyempi putki on, sitä nopeammin ilmapatsas sen sisällä värisee ja sitä korkeampi ääni syntyy. Tätä käytetään hyväksi kuvan panhuilussa.


Putkea voidaan lyhentää myös vedellä (vesihuilu) tai avaamalla putkessa olevia reikiä (nokkahuilu ja poikkihuilu). Jos putki muodostuu kahdesta putkesta, sitä voidaan lyhentää työntämällä toinen putki toisen sisään (vetopasuuna).

Mitä lyhyempi ja ohuempi kieli on, sitä korkeampi ääni syntyy. Pianon vasemmalla puolella ovat matalat bassoäänet ja oikealla korkeat äänet.

Ääni saadaan korkeammaksi myös kiristämällä kieltä esimerkiksi viulussa tai kanteleessa. Kitarassa on sitä varten erityinen hammaspyöräjärjestelmä. Kieltä voidaan kiristää myös sormella venyttäen.

Tiivistelmä

  • Äänen eteneminen vaatii ainetta, kuten ilmaa, jonka se saa värähtelemään.
  • Mitä nopeampi värähtely, sitä korkeampi ääni.
  • Ääntä vahvistetaan kaikupohjalla, torven suppilolla ja sähköisesti.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä