Ryhmän jäsenet:
Kalle Kiiskinen, Herajoen koulu
Pasi Jalonen, Peltosaaren koulu

1. Avaus

2. Esittäytyminen,
läsnä 29.4.2015:
Kalle Kiiskinen
Pasi Jalonen
Vesa-Matti Seppälä
Liisa Korhonen klo 15.10

3. Toimintasuunnitelma ryhmän toiminnasta:

• Aikataulu:
• Syyskuun loppuun mennessä valmis
• Seuraava kokous 27.5. klo 14.00 Peltosaaren koulussa. Aiemmin ilmoitetut kokouksen perutaan samalla.

• Tavoite:
• Keskitytään paikallisesti päätettäviin asioihin.
• 5.6 Paikallisesti päätettävät asiat
  Koulutyön käytännön järjestämisestä päätettäessä kiinnitetään huomiota siihen, että ratkaisut tukevat kasvatuksen ja opetuksen tavoitteiden saavuttamista ja edistävät perusopetuksen yhtenäisyyttä rakentavaa toimintakulttuuria. Kaikkien tässä käsiteltävien asioiden osalta koulukohtaiset ratkaisut, työn- ja vastuunjako sekä muu käytännön toteutus täsmennetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa ja/tai lukuvuosisuunnitelmassa opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti.
• Yhteinen vastuu koulupäivästä sekä yhteistyö: Koko koulu kasvattaa, liikkuva koulu, yhteisöllisyys, yhteistyötahot, turvallisuustarkastelu PASI JA KALLE HOITAA TÄN.
  Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
  • mitkä ovat keskeiset tavoitteet ja toimintatavat hyvän ja turvallisen koulupäivän luomiseksi
  ja yhteistyön järjestämiseksi
  • miten yhteistyö kunnan/koulun sisällä sekä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa
  organisoidaan ja miten sitä seurataan ja kehitetään, erityisesti
• Riihimäen koulut tekevät mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä lähipiirin toimijoiden (julkinen ja yksityinen sektori) kanssa kantaen yhteistä vastuuta yhteisöllisyyskasvatuksesta ja koulun toiminnan jalkautumisesta ympäröivään yhteiskuntaan. Yhteisenä tavoitteena on harjoitella toimimista aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä ja tutustua monipuolisesti yhteiskuntaan. Koulut ovat aktiivisesti yhteydessä ja yhteistyössä mm. liikunta-alan, kulttuurisektorin, sosiaalitoimen ja peruspalveluiden tuottajien kanssa luoden oppilaille turvallisen ja hyvän koulupolun.
  
  Yhdessä oppilaskunnan, opettajien, huoltajien ja muiden koulun yhteistyötahojen kanssa suunnitellaan erilaisia yhteistyötoimintamuotoja, jotka kirjataan koulujen lukuvuosisuunnitelmiin. Monipuolisten oppimis- ja kasvatusympäristöjen hyödyntäminen koulun toiminnassa yhdessä yhteistyötahojen kanssa tukee koulun toiminnan jalkautumista tiivimmin osaksi yhteiskuntaa.
  
  Koulut huolehtivat ja toteuttavat erilaisia toimia oppilaiden ja huoltajien aktiivisesta osallisuudesta koulun toiminnassa. Yhteistyön muodot suunnitellaan, kirjataan ja arvioidaan koulujen lukuvuosisuunnitelmissa.
  
  °° miten huolehditaan oppilaiden osallisuuden toteutumisesta
  °° mitkä ovat kodin ja koulun yhteistyön keskeiset tavoitteet ja järjestämiskäytännöt.
  
  Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö (Vesa-Matti)
• Olemme muokanneet taulukon kasvatuskeskusteluiden ja kurinpidollisten keinojen käytöstä.
  
  
  
• Määritellään tarvittaessa koulun lukuvuosisuunnitelmassa.
  Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu, joustava perusopetus, etäyhteyksiä hyödyntävä opetus, opetus erityisissä tilanteissa ja yhdysluokkaopetus määritellään tarvittaessa koulun lukuvuosisuunnitelmassa.
  
  Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta (Liisa)
  Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevan muun toiminnan tehtävänä on palvella koulujen opetussuunnitelmien ja vuosisuunnitelmien mukaista toimintaa laajentaen oppimisympäristöjen ja -käytäntöjen hyödyntämismahdollisuuksia. Koulun kerhotoiminta, mahdollinen koulukirjasto ja kunnan kirjasto- ja kulttuuripalvelut sekä muut helposti lähestyttävät oppimis- ja opetusympäristöt tulisi hyödyntää monipuolisesti kunkin koulun mahdollisuuksien ja resurssien mukaisesti. Kerhotoiminnan ja muiden koulun kulttuuriin kuuluvien tapahtumien sisällöt ja järjestämistavat ilmoitetaan koulujen vuosisuunnitelmissa. Niiden sisällöt laaditaan palvelemaan koulun kulloisia kehittämisen painopistealueita ja tavoitteita.
  
  Mahdollisuuksien mukaan koulun muun toiminnan suunniteluun otetaan mukaan koulun oppilaskunta, muut sidosryhmät sekä huoltajat ja muutkin oppilaat koulun parhaaksi näkemien käytänteiden mukaisesti. Yhteydet mahdollisesti tarjottavaan aamu- ja iltapäivätoimintaan kirjataan vuosisuunnitelmaan.
• • mitkä ovat kouluruokailun toteuttamista ohjaavat periaatteet sekä ruoka-, terveys- ja
  tapakasvatukselliset ja kestävään elämäntapaan liittyvät tavoitteet (Elina) lausunto
  • miten oppilaiden ruokailuun liittyvät erityistarpeet otetaan huomioon
  
  
• Kouluruokailusta
  Riihimäen kaupunki tarjoaa oppilaille maksuttoman kouluaterian. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan antamat kansalliset ravitsemussuositukset ohjaavat koko ruuanvalmistusprosesseja raaka-aineiden valitsemisesta valmistusmenetelmiin. Kouluruokailun tehtävänä on yhtälailla täyttää oppilaiden ravitsemukselliset tarpeet koulupäivän aikana kuin terveydelliset, sosiaaliset, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet. Ruokailuhetki näyttäytyy oppilaille täysipainoisena ja nautittavana kokemuksena, joka omalta osaltaan lisää kouluviihtyvyyttä ja täyttää myös ruokailutauon virkistystehtävän. Oppilaan koulupäivän tarkoituksenmukaisesti jaksottavat ateriat estävät väsymystä ja edistävät työkykyä sekä oppimista. Riittävän pitkä ruokailuaika varmistaa kylläisyyden ja kiireettömän vuorovaikutuksen yhteisöllisyyttä vahvistavassa ohjatussa tilanteessa.
  Ruokalistan koostamista ohjaavat asiakastyytyväisyyskyselyt, menekki, nuorisovaltuuston kanssa tehtävä yhteistyö uusien ruokien suunnittelusta sekä eri sidosryhmät ravitsemuspuolelta, jotka tuovat ehdotuksiaan ja teemoja muokkaamaan jo olemassa olevaa tarjontaa. Riihimäellä panostetaan kouluruuan monipuolisuuteen ja makumaailmaan, joka kohtaa asiakkaan ja on kaikille soveltuvaa.
  Raaka-aineiden valinnassa Riihimäellä suositaan kotimaisia raaka-aineita ja lähiruokaperiaatetta unohtamatta luomu-tuotteita ja kiinnitetään huomiota ympäristö- ja ilmastoystävällisyyteen. Ylijäämäruoka pyritään hyödyntämään ihmisruuaksi. Valmistusmenetelmien valintaa ja ruuan jakamista ohjaavat terveellisyys ja hygieniavaatimukset. Hygieenisyyttä valvotaan yhdessä paikallisen terveysviranomaisen kanssa.
  Riihimäki on huomioinut perusopetuksen nivelvaiheet, esikoulut syövät samaa ruokaa kuin peruskoulut ja yläkoulun itsenäiseen ruokailukulttuuriin totutellaan 6. luokan ajan oman opettajan ohjauksella.
  Kouluvuodet ovat merkityksellinen vaihe vaikuttaa lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin. Kouluateriointi toimiikin mallina ruokavalinnoille myös kotioloissa ja opiskeluajan jälkeisissä elämänvaiheissa ja ruokakasvatuksella kouluissa pyritään vähitellen kohti itseohjautuvuutta ja vastuun ottamista omista elintavoista. Kouluaterioiden laatua ja valikoimaa kehittämällä voidaan vaikuttaa laaja-alaisesti oppilaiden terveyteen, opiskelukykyyn ja paitsi oppilaan myös kouluyhteisön hyvinvointiin. Jokaisesta tarjottavasta ruoka-annoksesta on esillä oikeaoppisesti koostettu mallikuva ja sisällysluettelo allergisoivista aineista.
  Erityisruokavaliot suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti oppilaan huoltajan, kouluterveydenhuollon, ruuan valmistajien ja raaka-aineiden toimittajien yhteistyönä. Erityisruokien valmistusprosesseja ohjaavat samat arvot ja kriteerit kuin muutakin kouluruuan valmistusta.
  
  Yhteistyö koulun kanssa
  Ruokasali ja ruokailutila keittiöineen mielletään yhtenä koulupäivään kiinteästi liittyvänä oppimisympäristönä. Oppilaat yhdessä opettajien ja keittiöhenkilökunnan kanssa jakavat vastuun ruokailutilan viihtyvyydestä, somistamisesta ja siisteydestä. Ruokavuorojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon kaikki osapuolet ja ruokailuaika on oltava riittävän pitkä. Riihimäen kouluilla on mahdollisuus tehdä joustavasti yhteistyötä ruokapalveluiden kanssa huomioiden erilaiset koulujen teematapahtumat ja juhlatilaisuudet.
  
  Oppilaiden ohjaus kouluruokailussa on osa ruokakasvatusta ja pedagogista työotetta, jolla on mahdollista vaikuttaa oppilaan ruokaan liittyviin tietoihin, taitoihin, asenteisiin ja valintoihin. Tapakasvatuksesta huolehtivat yhteistyössä opettajat, kouluohjaajat, ruokapalveluhenkilökunta sekä muu koulun henkilökunta.
  
  
  
  • miten koulumatkoista ja kuljetuksista sekä niihin liittyvistä toimintatavoista tiedotetaan
  oppilaille ja huoltajille. (Pasi)
  Aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjoavalla opetuksen järjestäjällä on velvollisuus laatia valtakunnallisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukainen paikallinen aamu- ja iltapäivätoiminnan LIITTEEKSI
  suunnitelma64.
• Huoltajien ottaminen mukaan opetussuunnitelma työhön: Katso 10.9. kokousmuistio
  

4. Muita keskusteltavia asioita:
a. Miten otetaan huoltajat, oppilaat ja koulut mukaan työhön? Katso 10.9. kokousmuistio
b.