Läsnä:
Liisa Korhonen
Kalle Kiiskinen
Pasi Jalonen
Vesa-Matti Seppälä, etäyhteys

KIrjoitimme seuraavat ops-osiot...

Yhteinen vastuu koulupäivästä sekä yhteistyö

Riihimäen koulut tekevät mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä lähipiirin toimijoiden (julkinen ja yksityinen sektori) kanssa kantaen yhteistä vastuuta yhteisöllisyyskasvatuksesta ja koulun toiminnan jalkautumisesta ympäröivään yhteiskuntaan. Yhteisenä tavoitteena on harjoitella toimimista aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä ja tutustua monipuolisesti yhteiskuntaan. Koulut ovat aktiivisesti yhteydessä ja yhteistyössä mm. liikunta-alan, kulttuurisektorin, sosiaalitoimen ja peruspalveluiden tuottajien kanssa luoden oppilaille turvallisen ja hyvän koulupolun.

Yhdessä oppilaskunnan, opettajien, huoltajien ja muiden koulun yhteistyötahojen kanssa suunnitellaan erilaisia yhteistyötoimintamuotoja, jotka kirjataan koulujen lukuvuosisuunnitelmiin. Monipuolisten oppimis- ja kasvatusympäristöjen hyödyntäminen koulun toiminnassa yhdessä yhteistyötahojen kanssa tukee koulun toiminnan jalkautumista tiivimmin osaksi yhteiskuntaa.

Koulut huolehtivat ja toteuttavat erilaisia toimia oppilaiden ja huoltajien aktiivisesta osallisuudesta koulun toiminnassa. Yhteistyön muodot suunnitellaan, kirjataan ja arvioidaan koulujen lukuvuosisuunnitelmissa.

Määräaikainen erottaminen
Oppilas voidaan erottaa enintään kolmen kuukauden määräajaksi, kun hän tekee vakavan rikkomuksen tai toimii toistuvasta piittaamattomasti jälki-istunnoista tai kirjallisesta varoituksesta huolimatta. Ennen päätöstä kuullaan oppilasta ja hänen huoltajaa. Huoltajalle annetaan kirjallinen hallintopäätös, joka saatetaan tiedoksi kunnan sosiaaliviranomaisille. Toimivalta on kunnan johtosäännössä määritellyllä toimielimellä.

Päätöksessä erottamiseen johtanut teko yksilöidään ja siitä hankitaan riittävä selvitys. Erottamisen ajaksi oppilaalle järjestetään oppilashuolto ja hänen opetus järjestetään siten, että ei jää jälkeen muusta ryhmästä. Hänelle on laadittava tämän johdosta opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma opetuksesta, jonka toteutumista seurataan.


Poisotto-oikeus
Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen poisotto-oikeus, jos oppilaalla on hallussaan kielletty tai vaarallinen esine. Poisotto-oikeus on myös esineestä tai aineesta, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. Mikäli oppilas ei pyynnöstä huolimatta laita esinettä pois tai ottaa sen toistuvasti esille, voidaan oppilasta pyytää antamaan esine tai aine pois. Jos hän ei sitä luovuta, on opettajalla oikeus ottaa se haltuunsa.
Häirintään käytetty esine tai aine palautetaan oppilaalle oppitunnin tai koulun tilaisuuden päättymisen jälkeen. Mikäli on todennäköistä, että häirintä jatkuu myös oppitunnin jälkeen, häirintään käytetty esine tai aine luovutetaan oppilaalle viimeistään työpäivän hänen päättyessä. Asiasta ilmoitetaan huoltajalle mahdollisimman pian. Poisotto ja esineiden ja aineiden hävittäminen ja luovuttaminen kirjataan. (Mihin?)
Koulussa kielletyt esineet ja aineet luovutetaan mahdollisimman pian oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Esine tai aine luovutetaan poliisille, mikäli muilla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan. Huumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat, ammukset ja kaasusumuttimet sekä räjähteet luovutetaan poliisille välittömästi. Ennen luovuttamista esine tai aine säilytetään huolellisesti.
Jos huoltaja ei 3 kk:n kuluessa nouda esinettä tai ainetta, se voidaan todisteellisesti hävittää. Suositeltavaa on, että ennen hävittämistä muistutetaan noutovelvollisuudesta ja hävittämisestä tiettynä päivänä, ellei esinettä tai ainetta noudeta.
Mikäli kyseessä ei ole koulussa kielletty tai vaaralliseksi luokiteltu esine tai aine on poisotto viimesijainen puuttumiskeino. Toimenpide tehdään mahdollisimman turvallisesti ja hienotunteisesti eikä siinä puututa henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen sen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. Jos oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää oppilaan omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavaa tai oppimisen tai opetuksen häiritsemiseen käytettävän esineen tai aineen haltuun ottamisen, on rehtorilla tai koulun opettajalla oikeus käyttää haltuun ottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Voimankäyttövälineitä ei saa käyttää. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle.
Tarkastamisoikeus
Opettajalla tai rehtorilla on oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, hänen hallinnassaan olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, jos on ilmeistä, että oppilaan hallussa on sellainen kielletty esine tai aine, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. Asiasta ilmoitetaan oppilaan huoltajalle mahdollisimman pian.
Tarkastus tehdään mahdollisimman turvallisesti ja hienotunteisesti. Siinä ei puututa oppilaan henkilö-kohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. Oppilaalle ilmoitetaan ennen tarkastusta sen syy. Tarkastajan on oltava oppilaan kanssa samaa sukupuolta ja lisäksi läsnä oltava toinen täysi-ikäinen koulun henkilökuntaan kuuluva, joka oppilaan pyynnöstä on hänen valitsemansa, jos tämä on saapuvilla. Tästä voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä.

Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta

Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevan muun toiminnan tehtävänä on palvella koulujen opetussuunnitelmien ja vuosisuunnitelmien mukaista toimintaa laajentaen oppimisympäristöjen ja -käytäntöjen hyödyntämismahdollisuuksia. Koulun kerhotoiminta, mahdollinen koulukirjasto ja kunnan kirjastopalvelut sekä muut helposti lähestyttävät oppimis- ja opetusympäristöt tulisi hyödyntää monipuolisesti kunkin koulun mahdollisuuksien ja resurssien mukaisesti. Kerhotoiminnan ja muiden koulun kulttuuriin kuuluvien tapahtumien sisällöt ja järjestämistavat ilmoitetaan koulujen vuosisuunnitelmissa. Niiden sisällöt laaditaan palvelemaan koulun kulloisia kehittämisen painopistealueita ja tavoitteita.

Mahdollisuuksien mukaan koulun muun toiminnan suunniteluun otetaan mukaan koulun oppilaskunta, muut sidosryhmät sekä huoltajat ja muutkin oppilaat koulun parhaaksi näkemien käytänteiden mukaisesti. Yhteydet mahdollisesti tarjottavaan aamu- ja iltapäivätoimintaan kirjataan vuosisuunnitelmaan.

Riihimäen kaupungin varhaiskasvatus on velvollinen laatimaan ja lisäämään opetussuunnitelmaan valtakunnallisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaisen suunnitelman.

Kouluruokailu

Riihimäen kaupunki tarjoaa oppilaille maksuttoman kouluaterian. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan antamat kansalliset ravitsemussuositukset ohjaavat koko ruuanvalmistusprosesseja raaka-aineiden valitsemisesta valmistusmenetelmiin. Kouluruokailun tehtävänä on yhtälailla täyttää oppilaiden ravitsemukselliset tarpeet koulupäivän aikana kuin terveydelliset, sosiaaliset, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet. Ruokailuhetki näyttäytyy oppilaille täysipainoisena ja nautittavana kokemuksena, joka omalta osaltaan lisää kouluviihtyvyyttä ja täyttää myös ruokailutauon virkistystehtävän. Oppilaan koulupäivän tarkoituksenmukaisesti jaksottavat ateriat estävät väsymystä ja edistävät työkykyä sekä oppimista. Riittävän pitkä ruokailuaika varmistaa kylläisyyden ja kiireettömän vuorovaikutuksen yhteisöllisyyttä vahvistavassa ohjatussa tilanteessa.

Raaka-aineiden valinnassa Riihimäellä suositaan kotimaisia raaka-aineita ja lähiruokaperiaatetta unohtamatta luomu-tuotteita ja kiinnitetään huomiota ympäristö- ja ilmastoystävällisyyteen. Ylijäämäruoka pyritään hyödyntämään ihmisruuaksi. Valmistusmenetelmien valintaa ja ruuan jakamista ohjaavat terveellisyys ja hygieniavaatimukset. Hygieenisyyttä valvotaan yhdessä paikallisen terveysviranomaisen kanssa.

Kouluvuodet ovat merkityksellinen vaihe vaikuttaa lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin. Kouluateriointi toimiikin mallina ruokavalinnoille myös kotioloissa ja opiskeluajan jälkeisissä elämänvaiheissa ja ruokakasvatuksella kouluissa pyritään vähitellen kohti itseohjautuvuutta ja vastuun ottamista omista elintavoista. Kouluaterioiden laatua ja valikoimaa kehittämällä voidaan vaikuttaa laaja-alaisesti oppilaiden terveyteen, opiskelukykyyn ja paitsi oppilaan myös kouluyhteisön hyvinvointiin. Jokaisesta tarjottavasta ruoka-annoksesta on esillä oikeaoppisesti koostettu mallikuva ja sisällysluettelo allergisoivista aineista.

Erityisruokavaliot suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti oppilaan huoltajan, kouluterveydenhuollon, ruuan valmistajien ja raaka-aineiden toimittajien yhteistyönä. Erityisruokien valmistusprosesseja ohjaavat samat arvot ja kriteerit kuin muutakin kouluruuan valmistusta.

Ruokailun yhteistyö koulun kanssa

Ruokasali ja ruokailutila keittiöineen mielletään yhtenä koulupäivään kiinteästi liittyvänä oppimisympäristönä. Oppilaat yhdessä opettajien ja keittiöhenkilökunnan kanssa jakavat vastuun ruokailutilan viihtyvyydestä, somistamisesta ja siisteydestä. Ruokavuorojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon kaikki osapuolet ja ruokailuaika on oltava riittävän pitkä. Riihimäen kouluilla on mahdollisuus tehdä joustavasti yhteistyötä ruokapalveluiden kanssa huomioiden erilaiset koulujen teematapahtumat ja juhlatilaisuudet.

Oppilaiden ohjaus kouluruokailussa on osa ruokakasvatusta ja pedagogista työotetta, jolla on mahdollista vaikuttaa oppilaan ruokaan liittyviin tietoihin, taitoihin, asenteisiin ja valintoihin. Tapakasvatuksesta huolehtivat yhteistyössä opettajat, kouluohjaajat, ruokapalveluhenkilökunta sekä muu koulun henkilökunta.

Koulumatkat ja -kuljetukset
Koulut ohjaavat oppilaita turvalliseen liikennekäyttäymiseen ja liikennesääntöjen tietoisuuteen yhdessä vanhempien kanssa sekä kannustaa oppilaita liikkumaan itsenäisesti. Koulukuljetusten järjestäminen ja siitä tiedottaminen tehdään yhdessä sivistyspalveluiden kanssa. Tarkemmin koulukuljetusten myöntämisestä ja järjestämisestä kerrotaan koulukuljetussäännössä.

• Tulevaisuuden koulu Riihimäellä: Millaisia taitoja lapsesi tarvitsee tulevaisuudessa? TVT-taidot?
• (Kaupungin arvot näkyviin.) Miten kaupungin arvot näkyvät koulussa? Mitkä arvot ovat sinusta tärkeitä koulussa?
• Millaista kasvatustukea toivotte koululta?

• Mitä odotat koulun ja kodin yhteistyöltä? Kuvaile, mitkä asiat ovat tärkeitä kodin ja koulun yhteistyössä?
• Mitkä asiat edistävät oppimista ja hyvinvointia koulussa?
• Millätavoin toteutettu arviointi tukee lapsen oppimista ja kehitystä?
• Millaisia tukitoimia toivotte oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseksi?
• (Määritellään alkuun oppilashuoltokäsite.) Mitä odotat oppilashuollolta?
• Miten valinnaisuuden tulisi näkyä ja toimia koulussa?
• Onko sinulla ajatuksia eri oppiaineiden sisällöistä, tavoitteista ja toimintamalleista, jotka tulisi huomioida suunniteltaessa uutta opetussuunitelmaa?