8.1 Paikallisesti päätettävät asiat ja opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma (1.8.2023 alkaen - Sivistys- ja hyvinvointilautakunta syyskuu2023))

Kunnan OPS -sisältö

Kyyjärven opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan yhteistyössä opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Hyvinvointialueella on terveydenhuoltolain mukainen yhteistyövelvoite opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelussa. Opiskeluhuoltosuunnitelma sisältää määritellyt opiskeluhuoltotyön tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta) sekä tarkennetut tiedot asiakokonaisuuksista 1-5. 


1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat palvelut

Opiskelushuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Opiskeluhuoltoa toteutetaan pääsääntöisesti ennaltaehkäisevänä, koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona sekä tämän lisäksi yksilökohtaisena opiskeluhuoltona oppilaiden ja heidän huoltajiensa, opetus-, sosiaali- ja terveystoimen ja muiden tahojen kanssa.

Opiskeluhuollon tavoitteena on

  • edistää oppilaiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia
  • edistää oppilaiden osallisuutta
  • ehkäistä ongelmien syntymistä
  • edistää koulun ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa ja kodin ja koulun välistä yhteistyötä
  • mahdollistaa varhainen, matalan kynnyksen tuki tarvitseville
  • tukea yksilöä yhteisöä kehittämällä
  • tukea opettajan työtä
  • tukea huoltajia ja heidän kasvatustyötää.

Keski-Suomen alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä toimii hyvinvointialueen sekä koulutuksen järjestäjien yhteistyöelimenä. Yhteistyöryhmä valmistelee alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Suunnitelma pohjautuu alueella toimivien koulutuksen järjestäjien opiskeluhuollon suunnitelmiin. Yhteistyöryhmän tehtävänä on seurata alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista sekä opiskeluhuoltopalveluiden, koulutuksen järjestäjän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä muiden tarvittavien palvelujen toteutumista. Yhteistyöryhmä käsittelee hyvinvointialueen ja koulutuksen järjestäjien välisiä opiskeluhuollon kysymyksiä. 

Kyyjärven, Kivijärven ja Kannonkosken yhteinen 3K:n seudullinen opiskeluhuollon ohjausryhmä ohjaa opiskeluhuollon suunnittelua, kehittämistä ja arviointia. Toimintaa määrittelee opiskeluhuoltolaki sekä yleislait. Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa. Kunnat nimeävät edustajansa opiskeluhuollon ohjausryhmään. Ohjausryhmässä on hyvä olla oppilashuoltotyötä tekevien eri ammattilaisten edustus. Kokoonpanoon voi rehtorin lisäksi kuulua esim. kuraattori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja ja sivistysjohtaja sekä hyvinvointialueen esi- ja perusopetuksen palveluvastaavat. Tarvittaessa kutsuttuna muitakin asiantuntijoita.

Arvio Kyyjärven opiskeluhuollon kokonaistarpeesta

Arvio kokonaistarpeesta toteutetaan yhteisöllisen opiskeluhuollon lukuvuoden arviointikokouksessa ja kirjataan ohr muistioon. Mahdolliset resurssimuutokset päivitetään tähän opiskeluhuoltosuunnitelmaan. 

Lukuvuosittain tehtävä arvio käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista (ohr):

Lukuvuosi xxxx-xxxx

Lkm

Tarvittava-
resurssi

henkilö-
työvuodet 2023-

Arvio lukuvuosittain ohr:ssa.
Muuta (Erityistarpeet, yksilö- ja yhteisöllinen oh)

Esiopetus

x

   

Neuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri.

Perusopetuksen kanssa yhteinen kuraattori ja koulupsykologi

Perusopetus 1.-9. lk

x

     

Tehostetun tuen opp.

x

     

Erityisen tuen opp.

x

     

Maahanmuutt.

x

     

Kouluterveydenhoitaja

   

0,2

Terveystarkastukset toteutettavissa.

Yhteisöllinen oh.

Koululääkäri

     

Ei yhteisöllistä oh työtä???

Psykologi

   

0,2

Yksilöllinen oh, pedagoginen tuki, tutkimustarpeen arviointi ja tutkimusten tekeminen.
Yhteisöllinen oh.

Kuraattori

   

0,33

Useamman koulun kanssa yhteinen.
Yksilökohtainen ja yhteisöllinen oh.

Arvioinnin pohjatietona.

     

Ilmapiirikyselyt 0.-3. lk. Hyvinvointiprofiili 4.-9.lk ja henkilökunta.
Kyselyt huoltajille ja saatu palaute.

Kouluterveyskysely, Move -mittaukset. Laajat terveystarkastukset. 

Muut tarvittavat kyselyt ja haastattelut.
Tarpeen toteutuminen esim. oppimisvaikeustutkimuksissa ja oh tuen antamisessa.



Arviossa hyödynnetään monipuolisesti paikallista lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia ja elinoloja koskevaa seurantatietoa, jota on koottu myös oppilailta ja huoltajilta, opetushenkilöstöltä ja
opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisilta.

Oppilaiden ja kouluyhteisön hyvinvointia seurataan ja kehitetään toteuttamalla lukuvuosittain erilaisia kyselyjä. Toimintaa ohjaa lukuvuosittain päivitettävä Nopolan koulun yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön vuosikello.

  • Ilmapiirikyselyt esioppilaille ja 1.-3. lk oppilaille. Luokkien 4-9 oppilaille teetetään Hyvinvointiprofiilikysely. Kyselyt ovat olleet käytössä pitkään, joten vertailutietoa on olemassa ja toimenpiteiden vaikutusta pystytään seuraamaan ja arvioimaan. Hyvinvointiprofiiliin on olemassa myös valtakunnallinen vertailu. Kyselyjen tulokset käydään luokkakohtaisesti läpi yhteisöllisessä ohr:ssä oh:n vuosikellon mukaisesti, jolloin sovitaan myös tarvittavista toimenpiteistä. Kyselyiden yhteydessä laitetaan myös koteihin Wilma –viesti huoltajille mahdollisista yhteisöllisen opiskeluhuollon järjestämisen tarpeista ja tulosten käsittelyn jälkeen yhteenveto tuloksista.
  • Kouluterveyskyselyt
  • Laajat terveystarkastukset
  • Lapset puheeksi –keskustelut 1., 4. ja 7. luokilla ja tarvittaessa
  • Opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastukset koulun suunnitelman mukaan
  • TEA-tiedonkeruut, MOVE-testit, kunnan talousarvio ja tilinpäätöstiedonkeruut
  • Oppilaskunnan kyselyt eri teemoihin liittyen esim. kouluruokailuun liittyvät kyselyt
  • Opinto-ohjaaja ja kuraattori haastattelevat tietyt luokat koulun opiskeluhuollon vuosikellon mukaisesti. Vuosikellossa on sovittuna myös nivelvaihe- ja tiedonsiirtopalaverit, vanhempainillat ja muut kodin ja koulun yhteiset tapaamiset sekä koulun yhteistyö mm. kolmannen sektorin kanssa.

Kyyjärven kunnan hyvinvointisuunnitelmaa toteutetaan yhteistyössä opiskeluhuollon kanssa.


2. Kouluyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi

Oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu oppilas- ja
opiskelijahuoltolain 6 §:n mukaisesti yhteisöllisen työn kokonaisuuteen. Kyyjärven opiskelushuoltotyötä koordinoidaan rehtorin ohjauksessa. Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyöryhmä suunnittelee, seuraa ja arvioi opiskeluhuollon toimintaa. Menneen lukuvuoden toimintaa arvioidaan keväisin ja samalla suunnitellaan seuraavan lukuvuoden toimintaa. Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyöryhmä vastaa oppilashuoltolain muutoksista ja käytännöistä tiedottamisesta huoltajille mm. vanhempainilloissa, lukuvuositiedotteessa ja Wilma-tiedotteilla. Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu 5-6 kertaa vuodessa. Ryhmään kuuluvat rehtori, kuraattori, kouluterveydenhoitaja, psykologi, erityisopettajat ja opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa muita kuten etsivä, oppilaskunnan edustaja jne.

Nopolan koulussa laaditaan vuodeksi kerrallaan yhteisöllistästä opiskeluhuoltotyötä ohjaava vuosikello. 

Vuosikellon määrittämän työn lisäksi luokanopettaja/- valvoja, kuraattori, opinto-ohjaaja ja psykologi tekevät yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä ja keskustelevat oppilaiden kanssa tarpeen mukaan.

Opiskelushuollon yhteisöllistä toimintaa ja osallisuutta Kyyjärvellä tukevat mm.

-kiusaamiseen puuttumisen malli, KiVa -koulu
-poissaoloihin puuttumisen malli
-kurinpitomalli
-järjestyssäännöt
-yhteisöllisen opiskeluhuollon vuosikello
-opiskeluhuollon pienryhmätoiminta
-opiskelijoiden oppimisen, hyvinvoinnin, osallisuuden ja sosiaalisten valmiuksien tukeminen yhteisön tasolla
-seiskaleiri
-kummioppilastoiminta
-koulupäivän yhteyteen suunniteltu harrastustoiminta
-aamu- ja iltapäivätoiminta
-oppilaskuntien toiminta
-lapset puheeksi -toimintamalli
-työelämään tutustuminen ja työssäoppiminen
-erilaiset tapahtumat ja teemapäivät, jotka ovat oppilaiden, opiskelijahuollon ja koulun henkilökunnan sekä muiden yhteistyötahojen suunnittelemia ja toteuttamia
-turvallisuuteen liittyvät tarkastukset, turvallisuus- ja kriisisuunnitelma
-suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
-hyvinvointikyselyt ja niiden pohjalta suunniteltu toiminta
-yhteistyö kotien ja kolmannen sektorin kanssa
-kunnan ehkäisevän päihdetyönsuunnitelma (käyttöön puuttuminen on kuvattu kurinpitosuunnitelmassa järjestyssääntöjen soveltamisohjeissa)


3. Toimenpiteet tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi (yksilökohtainen opiskeluhuolto) 

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan kouluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa, jota toteutetaan monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa seurataan ja edistetään oppilaan kokonaisvaltaista terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta ja oppimista, ehkäistään ongelmia ja tarjotaan varhaista tukea. 

Huoltajat tai oppilas itse voivat olla yhteydessä suoraan kouluterveydenhuoltoon, -psykologiin tai kuraattoriin opiskelijan hyvinvointiin tai oppimiseen liittyvissä kysymyksissä. Tapaaminen psykologin tai kuraattorin kanssa on järjestettävä viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sen jälkeen kun oppilas tai huoltaja on tätä pyytänyt, kiireellisessä tapauksessa samana tai seuraavana koulun työpäivänä. Kouluterveydenhuollon, koulupsykologin ja kuraattorin yhteystiedot löytyvät Wilmasta, koulun internetsivuilta sekä koulun lukuvuositiedotteesta. 

Opiskeluhuollollisen huolen herätessä huoli otetaan puheeksi oppilaan ja huoltajan kanssa. Huolen puheeksi ottaja voi olla kuka tahansa koulun toimijoista. Huolen havaitsija voi tarvittaessa kutsua koolle yksittäisen oppilaan tueksi koottavan monialaisen asiantuntijaryhmän, jota kutsutaan yksilökohtaiseksi opiskeluhuoltoryhmäksi. Asiantuntijaryhmän kokoaminen vaatii aina oppilaan ja tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumuksen. Oppilaan osallisuus, toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa. Oppilaan/huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua esim. asiantuntija tai oppilaan läheinen, etsivä nuorisotyöntekijä, nuorisotyö tai seurakunta.

Yksilökohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä käsitellyt asiat kirjataan opiskeluhuoltokertomukseen. Kirjaamisen vastuuhenkilö sovitaan jokaisessa ryhmän tapaamisessa erikseen. Opiskeluhuoltokertomukset ja muut asiantuntijaryhmään liittyvissä tehtävissä saadut asiakirjat muodostavat opiskeluhuoltorekisterin, jota säilytetään koulun erityisopettajan lukollisessa kaapissa. Koulun opiskeluhuoltorekisterin ylläpitäjänä toimii erityisopettaja. Opiskeluhuollon suostumus -sekä kertomuslomakkeet ovat yhteneväiset Lapset Puheeksi -neuvonpitolomakkeen kanssa. Opiskeluhuollon henkilöstö (kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja) kirjaa omalta osaltaan tiedot myös heidän asiakastietojärjestelmiinsä.

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia

1.koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja,

2.psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä

3.monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa

 

  • Henkilökunnalla on velvollisuus ohjata opiskelijaa opinto-ohjaajalle, kuraattorille, psykologille ja/tai kouluterveydenhuollon sekä sosiaalihuollon ammattilaisille. Ryhmä kootaan pikimmiten ongelman tultua ilmi.
  • Ryhmän tehtävänä on löytää ratkaisu ja/tai asiaa helpottavat keinot, ohjata eteenpäin ja sopia seurannasta sekä tiedottamisesta muille opiskelijan asioita hoitaville, joille tieto on tarpeellinen.
  • Jos kertomuksesta annetaan tietoja sivulliselle, opiskeluhuoltokertomukseen on merkittävä, mitä, kenelle ja millä perusteella on luovutettu.
  • Asiantuntijaryhmän jäsen ei saa käyttää ryhmän jäsenenä saamiaan salassa pidettäviä tietoja muuhun kuin opiskeluhuoltoon liittyvään toimintaan. Poikkeuksen tekee tiedonantovelvollisuus (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, 20 §). Valtion, kunnan, kuntayhtymän ja hyvinvointialueen viranomainen sekä terveydenhuollon ammattihenkilö ovat velvollisia antamaan hyvinvointialueelle sen pyynnöstä maksutta ja salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset, jotka hyvinvointialueelle laissa säädetyn tehtävän vuoksi ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä hyvinvointialueelle annettujen tietojen tarkistamista varten.
  • Ryhmän toiminnan pääpainon tulee olla opinnoista selviytymisessä ja opiskelijan hyvinvoinnissa.
  • Tarvittaessa opiskelija voidaan ohjata tilanteen mukaan hakeutumaan sosiaalitoimen, poliisin, nuorisotoimen ym. yhteistyökumppaneiden palveluihin.



Nopolan koulussa on käytössä myös Lapset puheeksi – menetelmä, jolla pyritään tukemaan oppilaan vahvuuksia ja havaitsemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hyvinvointia ja kasvua haavoittavat asiat. Varhainen puuttuminen lapsen tai nuoren tilanteeseen edistää auttamisen mahdollisuuksia, kun vaihtoehtoja on vielä runsaasti. Lapset puheeksi -toimintatapa kehittää kodin ja koulun avointa yhteistyötä. Lapset puheeksi-keskusteluja tarjotaan tarvittaessa ja vuosittain 1. , 4. ja 7. luokan oppilaiden huoltajille. 


Tarvittava opiskeluhuollon järjestäminen kurinpitotoimen tai oppilaan opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä on kuvattu Nopolan koulun kurinpitosuunnitelmassa.

Opettajan laajaan terveystarkastukseen luokilla 1,5 ja 8 antaman oppilaan selviytymisestä ja hyvinvointia kuvaavan arvion toimintakäytänteet ovat seuraavat: Huoltaja ja oppilas antavat omalla allekirjoituksellaan luvan opettajalle lomakkeen täyttämiseen. Jos lupa on annettu, th välittää lomakkeen opettajalle täytettäväksi. Opettaja palauttaa lomakkeen th:lle ja sen sisältö käydään läpi lapsen terveystarkastuksessa. Jos käynnistä on tarpeen antaa palautetta opettajalle, sen tekee pääsääntöisesti huoltaja, ellei terveystarkastuskäynnillä ole muuta sovittu.


Oppilaan koulupäivän lääkityksen ilmoittamisen käytänteet mietitään aina tapauskohtaisesti yhteistyössä huoltajan, oppilaan ja kouluterveydenhuolollon kanssa. Alkuperäinen suunnitelma säilytetään terveydenhoitajalla ja kopio opiskelijahuoltorekisterissä sen ajan kuin sopimusta koululla toteutetaan. Lääkehuolto on aina huoltajan vastuulla. 

Erityisruokavaliot selvitetään siihen tehdyllä lomakkeella aina oppiaan aloittaessa uutena Nopolan koulussa. Koulusihteeri huolehtii lomakkeen huoltajalle ja huoltajalta ruokahuololle. Lukuvuoden alussa koteja muistutetaan Wilma -viestillä mahdollisten muutosten ilmoittamisesta ruokahuollolle. Erityisruokavalioon liittyvät täytetyt lomakkeet säilytetään ruokahullon toimesta keitiöllä lukitussa paikassa. 



4. Yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän perheidensä sekä koulussa työskentelevien ja muiden oppilaiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa

Opiskeluhuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten yhteinen tehtävä. Oppilaiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen työntekijöiden sekä yhteistyötahojen osallisuus opiskeluhuollon
toimintatapojen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on opiskeluhuollossa keskeistä. 
Toimintaperiaatteet kerrataan lukuvuoden aluksi koulun vuosisuunnitelman ja vuosikellon läpi käynnin yhteydessä. Uusien työntekijöiden kanssa osaaminen varmistetaan vielä erillisessä perehdytyksessä. 

Opiskeluhuollon moniammatillinen yhteistyö tehostetun- ja erityisentuen moniammatillisessa yhteistyössä on kuvattu tämän opiskeluhuoltosuunnitelman lisäksi Nopolan koulun kolmiportaisen tuen oppaassa (päivitetään syksyllä 2023). Kyyjärven kunnassa ei ole järjestetty joustavaa perusopetusta, mutta tarpeen vaatiessa toimintatavat kuvataan Joustavan perusopetuksen oppaassa.
Sairaalakoulun oppilaat pysyvät oman koulun oppilaana. Sairaalakoulujakso on yleensä määräaikainen. Tiivis pedagoginen ja opiskelushuollollinen yhteistyö oppilaan oman koulun kanssa on edellytyksenä oppilaan onnistuneelle paluulle takaisin omaan kouluun sairaalakoulujakson jälkeen. Koulu huolehtii yhteistyön toimimisesta eri tahojen järjestämän opetuksen ja omassa koulussa tapahtuvan opetuksen kanssa (esimerkiksi mahdollinen joustava perusopetus, sairaalaopetus).
Opiskelijahuollon toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä oppilaanohjauksen kanssa koulutuksen nivelvaiheissa ja jatko-opintojen suunnittelussa. Etsivä nuorisotyöntekijä pyrkii olemaan yläkoulun arjessa mukana niin että oppilaan olisi helppo kääntyä hänen puoleensa esim. jatko-opintoihin siirtymiseen liittyvissä tuen tarpeissa
Opetustoimen työntekijät ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä tekemään lastensuojeluilmoituksen, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Henkilökunnalla on aina mahdollisuus konsultoida lastensuojelua tai kuraattoria ensin nimiä kertomatta. Ennen lastensuojeluilmoituksen tekemistä ollaan yhteydessä huoltajaa (pl. Tutkintapyyntöä vaativat asiat).Toimintaperiaatteet kerrataan lukuvuosittain.

Opiskeluhuollon periaatteista ja toiminnasta tiedotetaan oppilaita, huoltajia, henkilökuntaa ja yhteistyötahoja mm. vuosisuunnitelman ja vanhempainiltojen yhteydessä. Suunnitelmat ovat koulun internet –sivuilla luettavisssa.



Yhteistyö oppilaiden ja huoltajien kanssa


Yhteistyö oppilaiden ja huoltajien kanssa yhteisöllisessä sekä yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa on kuvattu pääasiassa yllä asiakokonaisuuksissa 3 ja 4. Oppilaiden ja huoltajien osallisuus opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseen huomioidaan mm. erilaisten lukuvuosittain teetettävien kyselyjen avulla. Suunnitelman päivittämistarpeen ilmetessä heille voidaan suunnata tarkempia kyselyitä tai esim. yhteisiä suunnittelutuokioita. Vanhempainilloissa käydään vuoropuhelua opiskeluhuollosta.

Yhteistyössä kiinnitetään huomiota oppilaan ja huoltajaan aitoon kuulemiseen, kesksutelevaan ja kunnioittavaan vuorovaikutukseen sekä osallistavan ja luottamuksellisen ilmapiirin luomiseen.
Yhteistyötä toteutetaan myös mm. vanhempainiltojen, oppilas-huoltaja-opettaja keskustelujen, Lapset puheeksi -metetelmän ja arviointikeskustelujen muodossa. Yhteistyömuotoja ovat myös Wilma -viestintä, puhelinkeskustelut ja erilaiset koulun teema- ja juhlapäivät, joihin huoltajatkin ovat tervetulleita.

Kouluterveydenhoitaja, psykologi ja kuraattori

Kouluterveydenhoitaja, psykologi ja kuraattori ovat osa koulun yhteisöllistä opiskeluhuoltoryhmää. He osallistuvat opiskeluhuoltosuunnitelman ja opiskeluhuollon vuosikellon laatimiseen, toteuttamiseen ja arviointiin sekä tiedottavat opiskeluhuollon palveluista yhdessä opetuksen järjestäjän kanssa. 
Kouluterveydenhoitaja, psykologi ja kuraattori ohjeistavat ja neuvovat koulunhenkilökuntaa ja osallistuvat verkosto- ja sidosryhmätyöskentelyyn.

Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen. Kouluterveydenhuolto on osa yhteisöllistä ja yksilöllistä opiskeluhuollon palvelua kaikille perusopetuksen koululaisille lähipalveluna kouluilla. Kouluterveydenhuollon perustehtävä on oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen sekä erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen. Yhteistyötahojen verkosto on laaja, keskeisimmät yhteistyötahot perusopetus, muut opiskeluhuollon asiantuntijat (psykologit, kuraattorit) sekä lasten ja nuorten mtp-tiimit.

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta ohjaa toimintaa. Terveydenhoitaja tiedottaa Wilmassa huoltajille vastaanottoajoistaan.

Laajat terveystarkastukset, joihin kutsutaan vanhemmat mukaan ja joihin kuuluu terveydenhoitajan tarkastuksen lisäksi lääkärintarkastukset, tehdään 1., 5. ja 8. luokilla. Oppilaan laajaan terveystarkastukseen sisältyy vanhempien haastattelu sekä huoltajan ja oppilaan luvalla opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa. Muilla luokka-asteilla terveydenhoitaja tapaa oppilaat pääsääntöisesti kahden kesken. Huoltajat voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä ja varata ajan oppilaan terveyttä ja hyvinvointia koskevissa asioissa myös muulloin puhelimella tai Wilma-viestillä.

Jos oppilaan terveysasiat tarvitsevat tarkempia tutkimuksia ja selvittelyjä, terveydenhoitaja tai lääkäri ohjaa oppilaan muiden asiantuntijoiden jatkotutkimuksiin. Näitä ovat mm. fysioterapia, ravitsemusterapia, suun terveydenhuolto, laboratorio sekä erikoissairaanhoito. Kouluterveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolta voidaan tarvittaessa ohjata myös esimerkiksi kuraattorin ja psykologin vastaanotoille. Koulussa annetaan ensiapua ja äkillisesti sairastuneet tai loukkaantuneet koululaiset toimitetaan ensiavun jälkeen tarvittavaan hoitoon.


Koulupsykologityön tavoitteena on lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja kehityksen sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen. Psykologi on opiskeluhuollon työntekijä, jonka työtä ohjaavat mm. opiskeluhuoltolaki ja terveydenhuoltolaki. Psykologi on apuna ja tukena oppilaan tai opiskelijan mielialaan, käyttäytymiseen, oppimiseen ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Psykologisia tukikeskusteluja (esim. erilaisia lyhytterapeuttisia menetelmiä, IPC) toteutetaan lasten, nuorten ja perheiden kanssa yksilö-, perhe- tai ryhmätasolla. Lisäksi psykologi tekee tarvittaessa psykologin tutkimukset, jotka sisältää esimerkiksi kognitiivisen tason arvion.

Psykologi antaa ohjausta ja neuvontaa sekä selvittää ja arvioi oppilaan kehityksessä tai oppimisessa esiin tulevia pulmia. Tukitoimia suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja opettajien kanssa. Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. muu opiskeluhuolto, MTP-tiimi, erikoissairaanhoito, perheneuvola ja sosiaalitoimi. 

Psykologiin voi ottaa yhteyttä oppilas itse, huoltajat, koulun henkilökunta tai muu yhteistyökumppani soittamalla tai Wilma-viestein. Opetushenkilöstöllä on velvollisuus ohjata oppilas koulupsykologi- tai kuraattoripalveluihin huolen herätessä. Keskustelut psykologin kanssa ovat luottamuksellisia ja maksuttomia ja ne on mahdollistettava myös kurinpitotoimien aikana.


Kuraattorityön tavoitteena on lapsen ja nuoren sosiaalisen hyvinvoinnin ja myönteisen kehityksen sekä koulunkäynnin ja hyvän oppimisen tukeminen. Koulukuraattori on sosiaalialan ammattihenkilö, joka auttaa oppilasta, opiskelijaa ja oppilaitosyhteisöä hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaalisten ongelmien poistamisessa, lievittämisessä ja ehkäisemisessä. Kuraattori tukee myönteiseen muutokseen oppimisessa, sosiaalisissa suhteissa, tunne-elämään ja perheeseen liittyvissä asioissa sekä kokoaa tarvittaessa tukiverkostoja. Kuraattori tapaa oppilaita tai opiskelijoita yhteydenottojen perusteella, mutta voi tehdä työtä myös oppilas- tai opiskelijaryhmien kanssa (esimerkiksi sosiaalinen vahvistaminen, tunne- ja turvataidot). 

Kuraattoriin voi ottaa yhteyttä erilaisissa lapsen ja nuoren koulunkäyntiin, perhetilanteeseen, kasvuun ja hyvinvointiin sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyvissä asioissa. Kuraattori voi olla mukana pohtimassa esimerkiksi oppilaan koulumotivaatioon, käytös- ja mielialaoireiluun sekä kiusaamiseen liittyviä asioita. Keskustelut kuraattorin kanssa ovat maksuttomia ja luottamuksellisia. Tarvittaessa koulukuraattori ohjaa oppilaan muihin lapsille ja nuorille tarjolla oleviin palveluihin ja toimii yhteistyössä näiden tahojen kanssa.

 

5. Suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä kriisisuunnitelma

Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, johon kuuluu fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja pedagoginen turvallisuus. 
Nopolan koululle on laadittu lukuvuosittain päivitettävä turvallisuuskansio, jossa ovat suunnitelmat väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi, niiden esiintyvyyden seuraamiseksi ja niihin puuttumiseen. Turvallisuuskansiosta löytyvät järjestyssäännöt, kriisi-, kurinpito- ja pelastautumissuunnitelmat. Koululle on laadittu myös muita suunnitelmia mm. häirinnältä suojaamiseksi, kuten tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Henkilökunta tutustuu turvallisuuskansioon lukuvuoden alussa ja käy oleellisimmat asiat oppilaiden kanssa läpi ensimmäisenä koulupäivänä

____________________________________________________________
1Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022)

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Opetuksen järjestäjän on laadittava opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma. Järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan yhteistyössä koulujen ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Hyvinvointialueella on terveydenhuoltolain mukainen yhteistyövelvoite opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelussa. Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma korvaa opiskeluhuollon osalta paikallisen opetussuunnitelman. Se sisältää opetuksen järjestäjäkohtaisesti määritellyt opiskeluhuoltotyön tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta) sekä koulukohtaisesti tarkennetut tiedot asiakokonaisuuksista 1-5. Opetuksen järjestäjän tulee kuvata opiskeluhuoltosuunnitelmassa, miten suunnitelman toteutumista kouluissa seurataan ja sitä tarkistetaan tarvittaessa.

Opetuksen järjestäjän tulee valmistella kutakin koulutusmuotoa koskevan määräyksen mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Opetuksen järjestäjä päättää paikallisesti, miten tarvittavat tiedot asiakokonaisuuksista kootaan ja miten koulujen toimintaa niiden avulla ohjataan. Opiskeluhuoltopalvelujen osalta tämä tehdään yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Suunnitelma liitetään kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.

Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten suunnitelmassa on koulukohtaisesti seuraavat tiedot (asiakokonaisuudet 1-5):

1. Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista

Arvioon opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista
(kouluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut) kootaan tiedot kultakin koululta. Tiedot
ilmoitetaan opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa opiskeluhuoltopalvelujen
ammattilaisten henkilötyövuosina. Arvioilla varmistetaan opiskeluhuoltopalvelujen riittävyys
huomioiden oppilaiden ja kouluyhteisön tarpeet, terveystarkastusten ja henkilöstömitoitusten
toteutuminen sekä palvelujen järjestäminen määräajassa.

Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta

Arvioon kokonaistarpeesta sisältyvät yksilökohtaisessa ja yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä
sekä opiskeluhuollon yhteistyössä tarvittavat resurssit. Kokonaistarpeen arviossa huomioidaan
esimerkiksi kouluyksiköiden määrä ja koulujen oppilasmäärä sekä toimintaympäristön
erityispiirteet. Arviossa huomioidaan lisäksi esimerkiksi eri ikäisten, tehostettua ja erityistä tukea
tarvitsevien ja maahanmuuttotaustaisten oppilaiden lukumäärät ja osuudet. Arviossa hyödynnetään
monipuolisesti paikallista lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia ja elinoloja koskevaa
seurantatietoa, jota on koottu myös oppilailta ja huoltajilta, opetushenkilöstöltä ja
opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisilta.

Arvio käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista

Opetuksen järjestäjän arviossa käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ilmoitetaan kaikkien
opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten (kouluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja
psykologipalvelut) henkilötyövuodet.

2. Kouluyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi

Yhteisöllinen opiskeluhuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria ja sen kehittäminen
edellyttää johtamista. Oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu oppilas- ja
opiskelijahuoltolain 6 §:n (opetussuunnitelman mukainen ja opetuksen järjestäjän opiskeluhuolto)
mukaisesti yhteisöllisen työn kokonaisuuteen. Tällä tarkoitetaan toimintaa, jonka avulla seurataan
ja kehitetään yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen, turvallisen ja esteettömän
oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja oppimista sekä ehkäistään
syrjäytymistä. Koulun henkilökunnalla on ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista.

Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan

  • oppilaiden ja kouluyhteisön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden seuraamisen käytännöt ja keskeiset tulokset
  • koulukohtaisten opiskeluhuoltoryhmien johtaminen, kokoonpano ja toimintatavat- poissaolojen ehkäisemisestä, suunnitelmallisesta seurannasta ja poissaoloihin puuttumisesta määrätään perusteiden luvuissa 5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä ja 5.6 Paikallisesti päätettävät asiat1
  • tupakkatuotteiden ja muiden päihteiden käytön ehkäisemisen ja käyttöön puuttuminen
  • yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa

3. Toimenpiteet tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi (yksilökohtainen opiskeluhuolto) 

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan kouluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa, jota toteutetaan monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa seurataan ja edistetään oppilaan kokonaisvaltaista terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta ja oppimista, ehkäistään ongelmia ja tarjotaan varhaista tukea. Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina oppilaan sekä tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan osallisuus ja mielipiteet otetaan huomioon toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Yksilökohtaisessa työssä noudatetaan tietojen luovuttamista, saamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä.

Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan

  • oppilaan ohjaaminen opiskeluhuoltopalveluihin (kouluterveydenhuolto, kuraattori- ja psykologipalvelut)
  • yksittäisen oppilaan tueksi koottavan monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaminen, suostumuksen hankkiminen ja työskentelyyn osallistuminen
  • opiskeluhuoltokertomusten laatiminen, säilytys ja vastuuhenkilön nimeäminen opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltorekisterille
  • tarvittavan opiskeluhuollon järjestäminen kurinpitotoimen tai oppilaan opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä
  • opettajan laajaan terveystarkastukseen luokilla 1, 5 ja 8 antaman oppilaan selviytymistä ja hyvinvointia kuvaavan arvion toimintakäytänteet (ml. suostumuksen hankkiminen) koulussa
  • oppilaan koulupäivän aikaisen erityisruokavalion tai lääkityksen ilmoittamisen käytänteet

4. Yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän perheidensä sekä koulussa työskentelevien ja muiden oppilaiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa

Opiskeluhuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten yhteinen tehtävä. Oppilaiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen työntekijöiden sekä yhteistyötahojen osallisuus opiskeluhuollon
toimintatapojen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on opiskeluhuollossa keskeistä. Tämä edellyttää yhteisiä toimintatapoja ja erityisesti opetuksen järjestäjän ja hyvinvointialueen yhteistyötä.

Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan

  • oppilaiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen osallisuus opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseen ja yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen
  • koulun opetus- ja muun henkilöstön perehdytys ja osaamisen varmistaminen yhteisöllisessä työssä
  • opiskeluhuollon moniammatillinen yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen ja sairaalaopetuksen yhteydessä
  • yhteistyö muiden oppilaiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi
  • yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon periaatteista ja toiminnasta tiedottaminen oppilaille, huoltajille, henkilöstölle ja yhteistyötahoille

5. Suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä kriisisuunnitelma

Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, johon kuuluu fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja pedagoginen turvallisuus. Turvallisuuden varmistaminen edellyttää opetuksen järjestäjältä suunnitelmallista toimintakulttuurin kehittämistä, yhteistä valmistelua ja yhteisten toimintatapojen luomista koulujen kanssa. Opetuksen järjestäjä perehdyttää henkilöstönsä ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset toimintatapoihin erilaisissa ongelmatilanteissa sekä huolehtii tiedottamisesta ja suunnitelmien päivityksestä.

Suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan erikseen toimenpiteet väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi, niiden esiintyvyyden seuraamiseksi ja ongelmatilanteisiin puuttumiseksi sekä jälkiseurannan edellyttämät käytänteet. Suunnitelmassa kuvataan opettajan tai rehtorin velvoite ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Lisäksi kuvataan toimintatavat tukea tarvitsevan oppilaan (teon kohde ja tekijä) ohjaamiseksi opiskeluhuoltopalveluihin. Kuvaus yhteistyöstä huoltajien kanssa sekä viranomaisyhteistyö ml. toimintatavat koskien ilmoitusvelvollisuutta sosiaalitoimeen ja/tai poliisille ovat osa suunnitelmia.

Kriisisuunnitelma (suunnitelma kriisi-, uhka- ja vaaratilanteiden varalle)

Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisältyy kriisisuunnitelma, jossa kuvataan
toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Suunnitelmassa kuvataan kriisitilanteiden
ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat kriisitilanteissa sekä toimintavalmiuksien harjoittelu.
Lisäksi suunnitelmassa kuvataan tämän kokonaisuuden johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä
työn- ja vastuunjako. Suunnitelmassa kuvataan sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä opetuksen
järjestäjän ja koulun välisen tiedottamisen periaatteet. Suunnitelma valmistellaan yhteistyössä
hyvinvointialueen ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara
ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset sekä psykososiaalisen tuen järjestämisen periaatteet.'

____________________________________________________________
1Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022)

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä