Uskonnon opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arviointi vuosiluokalla 8
Uskonnon tavoitteet vuosiluokalla 8
Laaja-alaiset osaamisalueet:
L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
L4 Monilukutaito
L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys
L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.
T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus
Opetus pyritään aloittamaan oppilaasta itsessään. Esimerkiksi kuinka suuri osa oppilaan elämästä juontaa juurensa uskonnosta - aina nimen valinnasta ajattelutapoihin, kalenteriin jne.
Uskonnon moninaisuutta pyritään löytämään myös luokan sisältä. Esimerkiksi kysely/gallup/haastattelu oppilaiden arvoista, asenteista ja uskomuksista osoittaa nopeasti, että erilaisuutta ja kulttuurieroja ei tarvitse etsiä kaukaa...
(L1)
T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa.
Opiskeltavien aiheiden tuomisessa tähän päivään pyritään käyttämään avuksi ajankohtaisia uutisia. Pyritään löytämään uutisten ja tapahtumien taustalta asioita, jotka tekevät vieraiden kulttuuripiirien ihmisten toimintaa ymmärrettäväksi. Uskontotuntien tulisi olla paikka, jossa Suomi - muut maat tai Länsi-Eurooppa - muu maailma -tyyppiset vastakkainasettelut vähenevät.
(L2, L4, L6,L7, L5)
T6 ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin.
Teini-ikäisen ihmisen oikeudentunto tai "reilun pelin henki" on usein hyvin voimakas. Voimakkaita tunteita herättävät tekstit, vierailijat, videot tms. aineisto voi parhaassa tapauksessa laajentaa nuoren eettistä ajattelua kaveripiiristä suurempiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.
(L2, L3)
Uskonnon sisällöt vuosiluokalla 8
S1 Suhde omaan uskontoon: Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn, sen monimuotoisuuteen ja suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, oppi ja opetukset sekä symbolit, levinneisyys ja vaikutus eri puolilla maailmaa ja Suomessa. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutuksiin liittyvät aiheet.
Ev.lut. opetuksen sisältöjen valinnassa keskeistä on kristinusko eri puolilla maailmaa, painottaen nykytilannetta. Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon syntyä, leviämistä ja jakaantumista kirkkokunniksi. Perehdytään suurimpiin kristillisiin kirkkokuntiin: katolinen ja ortodoksinen kirkko sekä protestanttiset kirkot, erityisesti luterilainen kirkko. Opetuksessa perehdytään kirkkokuntien levinneisyyteen, keskeisiin opetuksiin. Tutkitaan Raamatun syntyhistoriaa, keskeistä sisältöä ja tulkintatapoja sekä uskonnon kulttuurivaikutuksia. Perehdytään syvemmin kristinuskoon Suomessa ja sen kulttuurivaikutuksiin. Jäsennetään omaa suhdetta luterilaisuuteen, suomalaisuuteen ja eurooppalaisuuteen.
Opetuksessa voidaan pyrkiä mahdollisimman usein konkreettisiin case-tehtäviin, raflaaviin esimerkkeihin tai oppilaan omaa valintaa vaativiin tehtäviin. Yleinen uskonnon piirre tai oppi ei välttämättä avaudu nuoren näkökulmasta käsin, mutta käytännönläheinen ongelma herättää mielenkiintoa ja auttaa usein huomaamaan, että luokan sisälläkin on suuria kulttuurieroja.
Lisäksi pyritään reagoimaan julkisuudessa esillä oleviin uskontoon liittyviin aiheisiin. Oppilailla on näin toimittaessa parempi motivaatio. Asennemuutoksia voidaan saada aikaan, jos oppilailla on jonkinlainen tunnesuhde käsiteltävään asiaan. Yleensä julkisuudessa esillä olleisiin asioihin on muodostunut jonkinlainen mielipide tai asenne.
Lisäksi hyvän elämän pohdintaa voidaan liittää 8. luokan "perusainekseen" eli kristillisten kirkkojen käsittelyyn. Opetuksessa pyritään pois ulkopuolisen silmin tapahtuvasta uskontoryhmän perusperiaatteiden opettelusta. Tavoitteena tulisi mahdollisimman usein olla pohtiva "Entä jos eläisin itse näin...", "Miten maailma muuttuisi, jos...", "Mikä olisi heidän silmillään katsottuna kummallista perusluterilaisen tai uskonnottoman suomalaisen elämässä?" tyyppiseen pohtivaan oppimiseen.