Uskonnon opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arviointi vuosiluokalla 9
Uskonnon tavoitteet vuosiluokalla 9
Laaja-alaiset osaamisalueet:
L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
L4 Monilukutaito
L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys
L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.
T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista.
Opetus pyritään sitomaan oppilaiden omaan ajatus- ja kokemusmaailmaan. Eri uskonnot pyritään tuomaan arkielämän tasolle etsimällä opiskeltavaan uskontoon liittyviä oppilaiden omia tuttavia, matkakokemuksia, heidän tuntemiaan kaunokirjallisia teoksia tms.
Esimerkiksi voimakkaan katolilaisesta tai islamilaisesta maasta kantautunut kuohuttava uutinen voi olla ymmärrettävissä, jos perehdytään maan tilanteeseen ja siihen, mitkä asiat todellisuudessa kumpuavat uskonnosta ja mitkä esim. poliittisista oloista.
Opetus pyritään aloittamaan oppilaasta itsessään. Esimerkiksi kuinka suuri osa oppilaan elämästä juontaa juurensa uskonnosta - aina nimen valinnasta ajattelutapoihin, kalenteriin jne.
Uskonnon moninaisuutta pyritään löytämään myös luokan sisältä. Esimerkiksi kysely/gallup/haastattelu oppilaiden arvoista, asenteista ja uskomuksista osoittaa nopeasti, että erilaisuutta ja kulttuurieroja ei tarvitse etsiä kaukaa...
(L1,L2)
T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa.
Opiskeltavien aiheiden tuomisessa tähän päivään pyritään käyttämään avuksi ajankohtaisia uutisia. Pyritään löytämään uutisten ja tapahtumien taustalta asioita, jotka tekevät vieraiden kulttuuripiirien ihmisten toimintaa ymmärrettäväksi. Uskontotuntien tulisi olla paikka, jossa Suomi - muut maat tai Länsi-Eurooppa - muu maailma -tyyppiset vastakkainasettelut vähenevät.
(L2, L6)
T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja.
Nuoren ajatusmaailma on helposti jyrkän mustavalkoinen. Erilaiset väittelyt, roolipelit, eri argumenttien vahvuuksien ja heikkouksien tarkastelu tai muu sentyyppinen työskentely sopii hyvin uskontotunnille ja opettaa nuorille tapaa tarkastella asioita monesta eri näkökulmasta.
(L1, L2, L4, L5, L7)
T6 ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin.
Teini-ikäisen ihmisen oikeudentunto tai "reilun pelin henki" on usein hyvin voimakas. Voimakkaita tunteita herättävät tekstit, vierailijat, videot tms. aineisto voi parhaassa tapauksessa laajentaa nuoren eettistä ajattelua kaveripiiristä suurempiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.
(L2)
T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina.
Suomi on poikkeuksellisen maallistunut yhteiskunta. Oppilaiden tai opettajien omilla kokemuksilla ja tiedoilla pyritään siihen, että oppilaat ymmärtäisivät, kuinka voimakas vaikutus uskonnolla ja maailmankatsomuksilla on eri puolilla maailmaa, ja kuinka paljon ne loppujen lopuksi vaikuttavat myös suomalaisessa yhteiskunnassa.
(L5, L6)
T8 rohkaista oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin.
Pyritään siihen, että vaikka eettinen kasvattaminen (esimerkkinä nämä tavoitteet) on osa koulun työtä, opetus ei olisi luonteeltaan kovin moralistista tai valmiiden kaavojen syöttämistä. Syvälliseen ja kestävään lopputulokseen päästään usein paljon paremmin vapaan keskustelun, tarinoiden ja pohtimisen tietä.
(L7, L3)
T9 innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan.
On huomattu, että pienikin asia, joka koulussa TEHDÄÄN, opettaa paljon enemmän kuin laajakin asia, joka vain OPISKELLAAN. Suositaan siksi opetuksessa projekteja, joilla on joku konkreettinen tosielämän tavoite. Esimerkkinä voisi olla käynti vanhainkodilla, haastattelukierros oppilaiden kodeissa, sanomalehtiuutinen koulun tapahtumasta tai yhteinen liikuntatuokio valtaväestöstä eroavan ryhmän kanssa.
(L1, L2)
T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla
Pyritään tekemään tätä jo koululla, eikä opettamaan vain periaatetta. Perinteisen vierailun rinnalla voidaan käyttää esimerkiksi eTwinning-kumppanuutta, jossa oppilaat pääsevät yhteistyöhön vieraiden maiden koululaisten kanssa ilman matkakustannuksia.
(L6)
Uskonnon sisällöt vuosiluokalla 9
S3 Hyvä elämä: Valittavien sisältöjen tulee avata elämänkysymyksiä ja ikäkauteen sekä minäkuvaan liittyviä pohdintoja. Opetuksessa käsitellään ajankohtaisia ja yhteiskunnallisia eettisiä kysymyksiä kuten ekososiaalinen sivistys, osallistuminen ja vaikuttaminen yhteisöissä ja yhteiskunnassa sekä uskonnot rakentamassa yhteiskunta- ja maailmanrauhaa. Sisällöissä tulee korostua opiskeltavan uskonnon etiikka ja muiden uskontojen ja katsomusten etiikka sekä YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Tarkastelun kohteena ovat myös ihmisoikeuksien loukkaukset kuten holokausti. Sisältöjen valinnassa huomioidaan uskonnon ja katsomuksellisten kysymysten merkitys ihmisenä kasvamisessa.
Ev.lut. opetuksessa keskeistä on etiikan peruskäsitteiden tunteminen ja ymmärtäminen. Perehdytään syvällisemmin kristinuskon ja muiden uskontojen eettiseen opetukseen ja eri kristillisten kirkkojen eettisiin painotuksiin sekä Raamatun ja etiikan suhteeseen. Tutustutaan YK:n Yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen ja ihmisoikeusetiikkaan. Opetuksen sisällöiksi valitaan elämänkysymyksiin, suomalaiseen yhteiskuntaan, globaaliin vastuuseen sekä ympäristöön ja eläimiin liittyviä eettisiä kysymyksiä. Tarkastellaan eettisiä kysymyksiä mediasta otetuilla ajankohtaisilla esimerkeillä. Pohditaan omien valintojen eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta omaan ja toisten hyvinvointiin.
Hyvän elämän pohdinta liittyy luonnostaan 9. luokan etiikkapainotteiseen sisältöön, mutta tämä näkökohta pyritään sisällyttämään myös Raamattua käsittelevään jaksoon. Yritetään välttää perinteisiä jakolinjoja eri ryhmien ja ajatusten välillä ja keskittyä siihen, mitä hyvä elämä todella on ja millä tavoin kristinusko ja muut ajatusmallit siihen pyrkivät.
Lisäksi pyritään luomaan uskonnontunneille vapaa ilmapiiri, jossa kaikenlaiset oppilaat uskaltaisivat tuoda esiin ajatuksensa. Toisaalta pyritään siihen, että etiikan tunti ei olisi pelkkä ajatustenvaihtotilaisuus, vaan opittaisiin myös konkreettista tietoa siitä, miten eri uskontoryhmät tai aatteen mukaiset ryhmittymät asioita perustelevat.