Uskonnon opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arviointi vuosiluokalla 7
Uskonnon tavoitteet vuosiluokalla 7
Laaja-alaiset osaamisalueet:
L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
L4 Monilukutaito
L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys
L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.
T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus
Opetus pyritään aloittamaan oppilaasta itsessään. Esimerkiksi kuinka suuri osa oppilaan elämästä juontaa juurensa uskonnosta - aina nimen valinnasta ajattelutapoihin, kalenteriin jne.
Uskonnon moninaisuutta pyritään löytämään myös luokan sisältä. Esimerkiksi kysely/gallup/haastattelu oppilaiden arvoista, asenteista ja uskomuksista osoittaa nopeasti, että erilaisuutta ja kulttuurieroja ei tarvitse etsiä kaukaa...
(L1)
T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista.
Opetus pyritään sitomaan oppilaiden omaan ajatus- ja kokemusmaailmaan. Eri uskonnot pyritään tuomaan arkielämän tasolle etsimällä opiskeltavaan uskontoon liittyviä oppilaiden omia tuttavia, matkakokemuksia, heidän tuntemiaan kaunokirjallisia teoksia tms.
Esimerkiksi voimakkaan katolilaisesta tai islamilaisesta maasta kantautunut kuohuttava uutinen voi olla ymmärrettävissä, jos perehdytään maan tilanteeseen ja siihen, mitkä asiat todellisuudessa kumpuavat uskonnosta ja mitkä esim. poliittisista oloista.
(L2, L4)
T3 ohjata oppilasta perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen.
(L2, L3, L6)
Opiskeltavien aiheiden tuomisessa tähän päivään pyritään käyttämään avuksi ajankohtaisia uutisia. Pyritään löytämään uutisten ja tapahtumien taustalta asioita, jotka tekevät vieraiden kulttuuripiirien ihmisten toimintaa ymmärrettäväksi. Uskontotuntien tulisi olla paikka, jossa Suomi - muut maat tai Länsi-Eurooppa - muu maailma -tyyppiset vastakkainasettelut vähenevät.
(L2, L6, L7)
T6 ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin.
Teini-ikäisen ihmisen oikeudentunto tai "reilun pelin henki" on usein hyvin voimakas. Voimakkaita tunteita herättävät tekstit, vierailijat, videot tms. aineisto voi parhaassa tapauksessa laajentaa nuoren eettistä ajattelua kaveripiiristä suurempiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.
(L2)
T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina.
Suomi on poikkeuksellisen maallistunut yhteiskunta. Oppilaiden tai opettajien omilla kokemuksilla ja tiedoilla pyritään siihen, että oppilaat ymmärtäisivät, kuinka voimakas vaikutus uskonnolla ja maailmankatsomuksilla on eri puolilla maailmaa, ja kuinka paljon ne loppujen lopuksi vaikuttavat myös suomalaisessa yhteiskunnassa.
(L5, L6)
T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla
Pyritään tekemään tätä jo koululla, eikä opettamaan vain periaatetta. Perinteisen vierailun rinnalla voidaan käyttää esimerkiksi eTwinning-kumppanuutta, jossa oppilaat pääsevät yhteistyöhön vieraiden maiden koululaisten kanssa ilman matkakustannuksia.
(L6)
Uskonnon sisällöt vuosiluokalla 7
S2 Uskontojen maailma: Opetuksessa käsiteltäviä sisältöjä ovat uskonnot ja uskonnottomuus maailmassa ja Suomessa, uskontojen tunteminen osana kulttuurista yleissivistystä sekä uskonnot tieteellisen tarkastelun kohteena. Keskeisinä aiheina ovat uskonnot yksilön ja yhteiskunnan voimavarana sekä uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus eri puolilla maailmaa, uskontojen vaikutukset yhteiskuntiin ja kulttuuriin, uskontokritiikki sekä uskontojen näkyvyys populaarikulttuurissa. Valittavien sisältöjen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään uskontojen käsittelyä mediassa ja sen kriittistä arviointia sekä uskontojen välistä vuorovaikutusta ja dialogia.
Ev.lut. opetuksessa tarkastellaan suurten maailmanuskontojen levinneisyyttä, perusopetuksia ja vaikutusta kulttuuriin eri puolilla maailmaa. Tutustutaan lisäksi luonnonuskontoihin ja uusiin uskonnollisiin liikkeisiin sekä uskonnottomuuteen elämänkatsomuksena. Uskontoja tarkastellaan tieteellisestä näkökulmasta ottaen huomioon uskonnon eri ulottuvuudet. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon uskon ja tiedon sekä uskonnollisen kielen ja tieteellisen kielen erottaminen, uskontokritiikki sekä uskontojen näkyminen kulttuurin eri osa-alueilla, mediassa, politiikassa, populaarikulttuurissa, taiteessa ja tapakulttuurissa. Syvennetään ekumenian sekä uskontojen ja katsomusten välisen dialogin ymmärtämistä osana uskontojen välistä toimintaa ja maailmanrauhaa.
Pyritään reagoimaan tunneilla julkisuudessa esillä oleviin uskontoon liittyviin aiheisiin. Oppilailla on näin toimittaessa parempi motivaatio. Lisäksi asennemuutoksia voidaan saada aikaan, jos oppilailla on jonkinlainen tunnesuhde käsiteltävään asiaan. Yleensä julkisuudessa esillä olleisiin asioihin on muodostunut jonkinlainen mielipide tai asenne.
Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn, sen monimuotoisuuteen ja suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, oppi ja opetukset sekä symbolit, levinneisyys ja vaikutus eri puolilla maailmaa ja Suomessa. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutuksiin liittyvät aiheet.
7. luokan oppisisällöt ovat lähinnä ns. vieraiden uskontojen läpikäymistä. Oppilaiden oma uskonto tai maailmankatsomus tulee silti tärkeäksi osaksi oppitunteja. Jos todella halutaan perehtyä esim. islamin ajatusmaailmaan, on olennaista verrata erilaisia islamiin liittyviä ajatuksia oppilaiden omiin ajatuksiin. On löydettävissä yllättäviä samankaltaisuuksia esim.
-Koraanin ja Raamatun samankaltaisuudet
-kristillisten "perusarvojen" ja islamilaisten "perusarvojen" väliltä
-islamilaisten maiden kansallistunteen ja suomalaisten kansallistunteen väliltä jne.
Koska 6. luokan sisältö muuttuu niin, että vieraiden uskontojen osalta keskitytään vain islamin, juutalaisuuden ja kristinuskon yhtenäisyyksiin, 7. luokalla on hyvät mahdollisuudet syventää tätä ymmärrystä entisestään. Oppilas voi keskittyä kolmeen tutuimpaan uskontoon sekä 6. luokan että 7. luokan alkupuoliskon ja todella oppia ymmärtämään niiden kytköksiä. Kauimpana tavallisen oppilaan arjesta olevat Kaukoidän uskonnot voidaan käsitellä, kun kristinusko ja islam ovat tuttuja.
Lisäksi hyvän elämän pohdintaa voidaan liittää 7. luokan "perusainekseen" eli maailmanuskontoihin. Opetuksessa pyritään pois ulkopuolisen silmin tapahtuvasta uskontoryhmän perusperiaatteiden opettelusta. Tavoitteena tulisi mahdollisimman usein olla pohtiva "Entä jos eläisin itse näin...", "Miten maailma muuttuisi, jos...", "Mikä olisi heidän silmillään katsottuna kummallista perusluterilaisen tai uskonnottoman suomalaisen elämässä?" tyyppiseen pohtivaan oppimiseen.
Vierailut ovat erinomainen keino päästä tuntemaan paremmin yksi ihminen, jonka ajatusmaailma poikkeaa "minun" ajatusmaailmastani.