4.1 Oppilaiden, opiskelijoiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja
opiskeluhuoltopalvelujen osallisuus opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman
laatimiseen ja yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen

Konnevedellä on omat oppilas- ja opiskelijakuntansa eri kouluilla ja lukiossa. Heitä kuullaan
päätöksenteossa sekä opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisessa. Oppilaat ja opiskelijat saavat näin
mahdollisuuden osallistua asioiden valmisteluun ja ilmaista mielipiteensä heitä yhteisesti
koskevista asioista. Huoltajien osallistamisessa hyödynnetään vanhempaintoimikuntia.
Oppilas- ja opiskelijakunnat sekä tukioppilas- sekä kummiluokkatoiminta antavat lapsille ja nuorille
mahdollisuuden osallistua koulun ja opiskeluhuollon kehittämiseen. Oppilailla on mahdollisuus
vaikuttaa kouluyhteisön kehittämiseen myös valtakunnallisen kouluterveyskyselyn kautta. Kysely
tehdään säännöllisesti kahden vuoden välein. Siihen vastaavat 8. ja 9.-vuosiluokan oppilaat sekä
lukion 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijat.

Liikkuva koulu - ja Liikkuva opiskelu -toimintojen kautta oppilaat ja opiskelijat pääsevät
osallistumaan koko kouluyhteisön hyvinvointia ja terveyttä tukevaan työhön. Liikkuva koulu - ja
Liikkuva opiskelu -koordinaattorit organisoivat toimintaa, jossa lasten ja nuorten osallisuus on
keskiössä. Oppilailla on mahdollisuus ilmoittautua välkkäreiksi (= vertaisohjaajiksi
liikuntavälitunneilla) tai liikunta-agenteiksi, jotka osaltaan pyrkivät edistämään koulupäivän
aikaista liikkumista. Välkkäreiden toimintaa organisoi erikseen lukuvuosittain nimettävä
välkkäriohjaaja.

Kodin kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on, että koulu tukee kotien kasvatustehtävää.
Samalla edistetään lasten tai nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta, hyvinvointia ja
itsetunnon tervettä kehitystä. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja
auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Koti on ensisijaisesti vastuussa lapsen tai
nuoren kasvatuksesta ja oppivelvollisuuden suorittamisesta. Kodin ja koulun välisen yhteistyön
tulee olla jatkuvaa, avointa ja toista osapuolta kunnioittavaa. Opettajien tulee olla yhteistyön
ylläpitäjinä ja kehittäjinä aktiivisia ja aloitteellisia.

Kodin ja koulun välisen yhteistyön periaatteet:
- lapsi- ja nuorilähtöisyys
- yksilöllisyyden ja yhteisön huomiointi
- vuorovaikutteisuus
- ennakoivuus ja säännöllisyys
- ajantasaisuus ja kiinnostavuus
- jatkuvuus

Kodin ja koulun välinen yhteistyö aloitetaan esiopetusvuonna, jolloin rakennetaan pohja tulevien
kouluvuosien yhteistyölle. Yhteistyötä toteutetaan kodin, koulun, opiskeluhuollon toimijoiden sekä
muiden asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja
aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä
velvollisuuksista. Yhteistyössä kotien kanssa tulee huomioida monimuotoiset perherakenteet ja
niihin liittyvät huoltajuuskysymykset.

Valmistavan opetuksen VALO-luokan osalta on tärkeää tehdä
tiivistä yhteistyötä myös kotoutumissuunnitelmista vastaavien henkilöiden kanssa, sekä varmistaa
tulkkipalveluja käyttämällä, että huoltajat pääsevät osallisiksi yhteistyöhön. Huoltajille on tärkeää
antaa tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä sekä opiskeluhuollon palvelujen toiminnasta ja
saatavuudesta, sekä varmistaa tiedottamisen ymmärrettävyys tarvittaessa tulkkipalvelujen avulla.

Koko opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan tiiviinä yhteistyönä eri opiskeluhuollon toimijoiden
sekä hyvinvointialueen toimijoiden kesken. Opetushenkilöstöstä erityisopettajilla ja opinto-ohjaajalla on laaja valmistelu- ja laadintavastuu suunnitelman osalta, koska he kaikki ovat
työtehtäviensä osalta opiskeluhuollon ytimessä.

4.2 Koulun opetus- ja muun henkilöstön perehdytys ja osaamisen varmistaminen yhteisöllisessä
työssä

Opiskeluhuoltosuunnitelma esitellään koko opetus- ja kasvatushenkilöstölle sekä heidät
perehdytetään sen käyttöön. Koulujen peda.net-sivuille päivitetään ajantasaiset yhteystiedot ja
helposti löydettävät ohjeet opiskeluhuollon toimijoiden vastuualueista yhteystietoineen. Pienessä
kouluyhteisössä yhteistyön tekeminen on mutkatonta ja välitöntä.

4.3 Opiskeluhuollon moniammatillinen yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan
perusopetuksen ja sairaalaopetuksen yhteydessä

Oppimisen ja koulunkäynnin tukea toteutetaan esi- ja perusopetuksessa kolmiportaisesti yleisenä,
tehostettuna ja erityisenä tukena.
Siirryttäessä yleisen tuen piiristä tehostettuun tukeen, laaditaan pedagoginen arvio Wilmaan.
Pedagoginen arvio käsitellään monialaisessa asiantuntijaryhmässä (opiskeluhuollon pedagogisessa
tiimi = vähintään terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori ja erityisopettaja), jonka luokanopettaja
tai -ohjaaja kutsuu koolle yleensä opiskeluhuollon aamukahvien yhteydessä. Asiantuntijaryhmässä
päätetään tehostetun tuen aloittamisesta tai yleisen tuen jatkamisesta. Päätös ja
asiantuntijaryhmän kommentit kirjataan Wilman pedagogiseen arvioon. Tämän jälkeen oppilaalle
laaditaan tehostetun tuen oppimissuunnitelma.

Siirryttäessä tehostetun tuen piiristä erityiseen tukeen, laaditaan pedagoginen selvitys Wilmaan.
Pedagoginen selvitys käsitellään monialaisessa asiantuntijaryhmässä erityisopettajan kokoon
kutsumana (opiskeluhuollon pedagoginen tiimi = terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori ja
erityisopettaja). Asiantuntijaryhmässä päätetään erityisen tuen aloittamisesta tai tehostetun tuen
jatkamisesta sekä mahdollisesti yksilöllistettävistä oppimääristä. Päätös ja asiantuntijaryhmän
kommentit kirjataan Wilman pedagogiseen selvitykseen. Tämän jälkeen rehtori tekee
oppilaalle erityisen tuen päätöksen ja hänelle laaditaan HOJKS (= henkilökohtainen opetuksen
järjestämistä koskeva suunnitelma). Monialainen asiantuntijaryhmä kokoontuu yleensä
opiskeluhuollon aamukahvien yhteydessä.

Pedagoginen selvitys laaditaan myös erityisen tuen päätöksen tarkistamista varten ennen 3. ja 7.
luokalle siirtymistä. Tällöinkin pedagoginen selvitys käsitellään monialaisessa
asiantuntijaryhmässä, jonka tekemän päätöksen mukaisesti rehtori tekee hallinnollisen päätöksen
erityisen tuen jatkamisesta tai sen lopettamisesta. Pedagoginen arvio tai pedagoginen selvitys
tulee tehdä muutoinkin aina tuen tarpeen muuttuessa. Pedagogiset selvitykset käsitellään aina
monialaisessa asiantuntijaryhmässä edellä kuvaillulla tavalla.
Joustavaa perusopetusta Konnevedellä ei järjestetä.

Sairaalaopetuksen yhteydessä kootaan yksilökohtaisen opiskeluhuollon asiantuntijaryhmä, joka
vastaa opiskeluhuollollisesta yhteistyöstä sairaalakoulun kanssa. Sairaalaopetus järjestetään
tarpeen niin vaatiessa Jyväskylässä Kukkulan koulussa, jonka palveluita tarjotaan koko Keski-Suomen hyvinvointialueella.
Lukiossa tukea ei järjestetä kolmiportaisesti, mutta opiskeluhuollollista yhteistyötä tehdään tuen
järjestämiseksi tarvittaessa. Opiskelijalle laaditaan lukion opiskelusuunnitelma silloin, kun hänellä
on tarvetta säännöllisiin tukimuotoihin opiskelussaan. Mukana tässä voi olla tarpeen mukaan
kuraattori, psykologi ja/tai terveydenhoitaja.

4.4 Yhteistyö muiden lasten ja nuorten hyvinvointia tukevien tahojen kanssa kuten vapaa-aikatoimi, sosiaalipalvelut ja poliisi

LASTENNEUVOLA
Lastenneuvolassa seurataan ja tuetaan lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä ja
tarjotaan kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet. Tavoitteena on myös tukea lapsen ja
vanhemman välistä vuorovaikutusta, vanhemmaksi kasvamista ja parisuhdetta sekä edistää
perheen sosiaalista tukiverkostoa.
Vanhempia autetaan löytämään keinoja ratkaista perheen ongelmia ja luottamaan omiin
kykyihinsä kasvattajina. Lastenneuvolassa tarjotaan terveystarkastuksia, seulontatutkimuksia,
ohjausta ja neuvontaa. Tarvittaessa lapselle tai hänen perheelleen tarjotaan lisäkäyntejä, ohjataan
jatkotutkimuksiin tai muun tuen piiriin. Perheen asiakkuus jatkuu neuvolassa lapsen
kouluunlähtöön saakka.

VAPAA-AIKATOIMI
Nuorisotyön tavoitteita opiskeluhuoltotyössä ja monialaisessa yhteistyössä koulun ja muiden
toimijoiden kanssa ovat mm.
• Nuorten kuuleminen heitä koskevissa asioissa
• Osallisuustoiminnan ohjaus ja koordinointi (esim. erilaiset osallisuusryhmät vapaa-ajalla ja
koulussa)
• Aktiiviseksi kansalaiseksi tukeminen
• Kasvatus ja läsnäolo (nuorisotyö tavoitettavissa vapaa-ajan lisäksi myös koululla)
• Nuoren kohtaaminen ja kasvun kokonaisvaltainen tukeminen
• Elämänhallinnan ja oppimisen tukeminen (esim. ehkäisevä päihdetyö, tunne- ja
vuorovaikutustaidot, kiusaaminen)
• Kodin kanssa tehtävä yhteistyö
• Kerhotoiminnan ohjaus ja koordinointi, nivelvaiheiden työ (6.-7.-luokat ja 9.-luokat),
pienryhmätoiminta

Etsivän työn tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja
luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivän työn ohjaaja tukee ja ohjaa nuorta (16 – 29 v.) häntä
askarruttavissa asioissa ja ongelmissa. Tärkeää on tavoittaa opiskelun ja työelämän ulkopuolelle
tippumisvaarassa olevat nuoret. Yksilöllisellä ohjauksella selvitetään nuoren vahvuudet, jonka
pohjalta etsitään parhaaseen lopputulokseen tähtäävä ratkaisu. Työskentely perustuu
vapaaehtoisuuteen ja yhteistyön lähtökohtana ovat nuoren omat toiveet ja tavoitteet.
Tiiviissä yhteistyössä koulun ja opiskeluhuollon kanssa työskentelee Konnevedellä
koulunuorisotyöntekijä. Sekä koulunuorisotyöntekijä että etsivän nuorisotyön tekijä osallistuvat
opiskeluhuollon aamukahveille ja heidät kutsutaan tarvittaessa mukaan koulujen
opiskeluhuoltoryhmän tai Lapunmäen yhtenäiskoulun opiskeluhuoltoryhmään. He voivat
kutsuttaessa olla myös mukana yksilökohtaisissa asiantuntijaryhmissä yksilökohtaisessa
opiskeluhuollossa. Vapaa-aikasihteeri on mukana opiskeluhuollon ohjausryhmässä sekä koulujen
opiskeluhuoltoryhmässä.

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT
Keski-Suomen hyvinvointialueen järjestämät lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen
sosiaalipalvelut sisältävät lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin, lapsiperheiden sosiaalityön ja
sosiaaliohjauksen sekä lastensuojelun.
Lapsiperheiden sosiaalityö on suunnitelmallista ja tavoitteellista työskentelyä yhdessä perheen
kanssa. Lapsiperheiden sosiaalityön piiriin tullaan palvelutarpeen arvioinnin kautta. Perheiden
palveluntarve ja heille järjestettävät palvelut arvioidaan sosiaalihuoltolain perusteella.
Erityisen tuen tarpeessa oleville asiakkaille määritellään oma sosiaalityöntekijä, joka vastaa
palvelujen järjestämisestä. Tarjoamamme tuki voi olla muodoltaan tilapäistä, jatkuvaa ja toistuvaa
tai pysyvää ja pitkäaikaista.
Lapsiperheiden sosiaaliohjauksessa tuetaan ja ohjataan perheitä tilanteissa, joissa omat
voimavarat ovat osoittautumassa riittämättömiksi. Sosiaaliohjaaja arvioi perheen avuntarpeen
sosiaalihuoltolain mukaisesti ja järjestää heille sen mukaiset palvelut. Sosiaaliohjaus perustuu aina
tavoitteelliseen ja yksilölliseen asiakassuunnitelmaan, joka tukee perheen hyvinvointia.

Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön,
tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelun lisäksi
hyvinvointialue järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua
silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään
ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää
lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä,
päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Lastensuojelun avohuolto on palveluiden kokonaisuus, jonka tarkoituksena on tukea ja edistää
lapsen kasvua ja kehitystä sekä vanhempien mahdollisuuksia vastata lapsen tarpeisiin.

Lastensuojelun avohuolto on tarkoitettu lapselle, hänen vanhemmalleen tai muille huoltajille
silloin, kun lapsen oikeus turvalliseen ja virikkeelliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja
monipuoliseen kehittymiseen ja suojeluun ei toteudu tai on vaarassa jäädä toteutumatta.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijä etsii yhdessä asiakkaan kanssa ratkaisuvaihtoehtoja, järjestää
tukea palveluiden kautta sekä seuraa ja arvioi, ovatko tehdyt toimenpiteet vaikuttavia.
Lastensuojelun avohuollon sosiaalityö on lastensuojelulain mukaista lapsi- ja perhekohtaista
lastensuojelua, jossa sosiaalityöntekijä tukee sosiaalityön keinoin lasta ja perhettä sekä järjestää
tarvittavat tukitoimet asiakaslähtöisesti ja oikea-aikaisesti.
Lastensuojelun avohuollon sosiaalityötä myönnetään, kun sille on havaittu olevan tarvetta.
Perusteita avohuollon sosiaalityölle ovat esimerkiksi:
• lapsen kasvuolosuhteet ovat vaarantuneet tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä
• lapsi omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään
• lapsi tarvitsee lastensuojelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia.

Sosiaalitoimelta voi konsultoida tarvittaessa asiantuntijaneuvoja. Koulun tai
opiskeluhuollon työntekijä voi keskustella sosiaalityöntekijän ja perheohjaajan kanssa
lapsen asiasta kertomatta lapsen henkilöllisyyttä, kun haluaa pohtia havaintojaan ja
toimintaansa. Sosiaalihuoltolain mukainen pyyntö palvelutarpeen arvioimiseksi tehdään
silloin, kun lapsen vanhemmat sen hyväksyvät ja yhteydenotto tehdään yhteistyössä.

Lastensuojelulain 25 §:ssä säädetään ilmoitusvelvollisuudesta. Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia
niitä viranomaisia, jotka työssään toimivat lasten, nuorten ja perheiden parissa. Jokaisella koulun
ja opiskeluhuollon henkilökuntaan kuuluvalla on siis velvollisuus tehdä viipymättä
lastensuojeluilmoitus salassapidon estämättä, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta,
jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen
edellyttää lastensuojelun tarpeen selvitystä. Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus sivuuttaa muussa
lainsäädännössä säädetyn salassapidon. Lastensuojeluilmoitukset ja sosiaalihuoltolain mukaiset
yhteydenotot lähetetään salattuna sähköpostina osoitteeseen lanupe.itainen@hyvaks.fi.
Lastensuojeluilmoituksessa käytetään THL:n Lastensuojelun käsikirjan mukaista lomaketta. Jos
tilanteisiin epäillään liittyvän rikollisuutta, on asiasta ilmoitettava myös poliisille. Hyvää
hallintotapaa on, että ilmoituksen tekemisestä keskustellaan lapsen tai nuoren ja hänen
huoltajiensa kanssa, ellei tilanteen luonne muuta edellytä.

ÄÄNEKOSKEN PERHENEUVOLA
Kasvatus- ja perheneuvonnan tavoitteina on
• luoda edellytykset lasten turvallisille kasvuoloille
• tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään ja
• lisätä perheiden ja perheenjäsenten toimintakykyä ja psykososiaalista hyvinvointia.
Työskentely kasvatus- ja perheneuvonnassa perustuu sosiaalihuoltolain mukaiseen palvelutarpeen
arviointiin ja sen pohjalta laadittavaan asiakassuunnitelmaan.
Perheneuvolassa tuetaan lapsiperheitä erilaisissa haastavissa elämäntilanteissa. Lasten asioissa
palvelut on tarkoitettu alle 18-vuotiaille nuorille. Perheneuvolassa työskentelee psykologeja,
sosiaalityöntekijöitä ja lastenpsykiatri, jotka tapaavat perheen yleensä työparina.
Perheneuvolaan kannattaa olla yhteydessä, kun
• on huolta lapsen käyttäytymisestä, kehityksestä, mielialasta tai tunne-elämästä
• tarvitaan tukea vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä
• tarvitaan selvittelyapua perheen ristiriitatilanteisiin
• tarvitaan apua parisuhteen ongelmiin
• harkitaan avio-/avoeroa tai perhe tarvitsee apua erosta selviämiseen
• lasta tai perhettä on kohdannut yllättävä tapahtuma esimerkiksi kuolema, onnettomuus tai
sairaus
Perhe voi olla suoraan yhteydessä perheneuvolaan tai saada ohjausta sinne
opiskeluhuollon työntekijän kautta.

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETIIMI MTP ÄÄNEKOSKELLA
Nuorten mielenterveys- ja päihdetyön tiimi (MTP-tiimi) palvelee 13–17-vuotiaita. MTP-tiimeistä
voi hakea apua mielenterveys- ja päihdeongelmiin matalalla kynnyksellä. MTP-tiimiin ei tarvitse
lähetettä, vaan perheet voivat olla suoraan yhteydessä tai palveluiden piiriin ohjataan
opiskeluhuollon kautta.
MTP-tiimissä työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Nuorta tuetaan
yksilöllisesti hänen tarpeensa, toiveensa ja elämäntilanteensa huomioiden. MTP-tiimeissä
toteutetaan terveydenhuoltolain mukaista mielenterveyden häiriöiden tutkimusta, hoitoa ja
lääkinnällistä kuntoutusta. Työskentelyyn kuuluu myös tiivis verkostotyöskentely nuoren
läheisverkoston kanssa. Tarvittaessa lääkäri tekee diagnostisen tutkimuksen, jonka perusteella
hoito suunnitellaan. Tarvittaessa nuori ohjataan tiimistä erikoissairaanhoidon palveluihin.

POLIISI
Poliisin vierailut ovat yksi hyvä tapa edistää turvallisuutta kouluissa ja oppilaitoksissa.
Poliisia toivotaan koululle antamaan liikennevalistusta, laillisuuskasvatusta sekä päihde- ja
huumevalistusta. Poliisi antaa apuaan kouluille myös yksittäisten tapahtumien selvittelyssä,
esimerkiksi koulukiusaamista tai tupakointia koskevissa asioissa. Asiat käsitellään
luottamuksellisesti ja tarvittavat jatkotoimenpiteet sovitaan yhdessä opettajien, oppilaiden
vanhempien sekä mahdollisesti asiaan liittyvien muiden henkilöiden kanssa.
Äkillisissä tilanteissa, joissa poliisi tarvitaan välittömästi koululle, otetaan yhteyttä yleiseen
hätänumeroon (112). Ei-kiireellisissä tilanteissa yhteydenotto poliisiin hoidetaan rehtorin
kautta. Poliisille tulee tehdä ilmoitus aina, jos herää epäilys seksuaalirikoksesta tai lapsen henkeen
tai terveyteen kohdistuvasta rikoksesta. Ilmoituskynnys ei edellytä täyttä varmuutta epäillä
rikoksen tapahtuneen, vaan pelkkä epäily asiasta riittää. Mikäli on epäselvää, onko tarpeen tehdä
ilmoitus poliisille, tulee konsultoida nimettömänä poliisia. Neuvoja saa numerosta 0295 419 800
arkisin klo 8-16.15. Neuvontapalveluun voi olla yhteydessä myös sähköpostitse
neuvontapalvelut(at)poliisi.fi. Sähköpostitse tarvitaan asiakkaan nimi, puhelinnumero ja
kotipaikkakunta.

4.5 Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon periaatteista ja toiminnasta tiedottaminen
oppilaille, opiskelijoille, huoltajille, henkilöstölle ja yhteistyötahoille

Konneveden paikallinen opiskeluhuollon suunnitelma julkaistaan koulujen pedanet-sivuilla ja siitä
tiedotetaan oppilaille, huoltajille ja henkilöstölle Wilma-viestinnän kautta. Opiskeluhuollon
yleisperiaatteita ja palveluja käydään läpi myös vanhempainilloissa sekä henkilöstön palavereissa.
Yhteistyötahojen osalta opiskeluhuollon periaatteita ja toimintaa käydään läpi opiskeluhuollon
aamukahveilla ja opiskeluhuollon suunnitelman julkaisusta tiedotetaan yhteistyötahoille
sähköpostitse.
Opiskeluhuollon työntekijät kukin osaltaan tiedottavat tarvittavista asioista koteja pääasiassa
wilma-viesteillä.

5 Suunnitelmat oppilaiden ja opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta,
kiusaamiselta ja häirinnältä sekä kriisisuunnitelma

5.1 Suunnitelma oppilaiden ja opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja
häirinnältä

Konneveden kouluille on laadittu Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, joka päivitetään
määräajoin. Tässä suunnitelmassa kuvataan, miten kouluissa ennaltaehkäistään syrjintää
sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn kuten iän, kielen, uskonnon, vakaumuksen,
mielipiteen, alkuperän, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan tai vammaisuuden
perusteella.
Linkki yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaan

Valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kiusaaminen määritellään
seuraavasti: "Kiusaamisella tarkoitetaan systemaattista, tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön
tai ryhmään kohdistuvaa sanallista tai fyysistä kielteistä toimintaa. Kiusaamiselle on ominaista
kiusaajan ja kiusatun välinen voimasuhteiden epätasapaino. Tavallista on myös se, että
kiusaaminen tapahtuu ryhmässä. Häirintä voi näyttäytyä epäasiallisena kohteluna ja puheena, joka
voi sisältää sukupuoleen liittyviä vihjailevia ilmeitä, eleitä tai kaksimielistä puhetta tai ei-toivottuna
fyysisenä kosketuksena. Kiusaamisen ja häirinnän lisäksi kouluyhteisössä voi esiintyä myös muuta
ei-toivottua tai aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä. Väkivallalla tarkoitetaan
tarkoituksellista itseen, toiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön kohdistettua fyysisen voiman tai
vallan käyttöä, uhkailua tai toteutettua. Sen seurauksena voi olla vamma, psyykkinen haitta tai
kehitykseen liittyvä vaikeus."
Konnevedellä on käytössä väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyyn ja niihin puuttumiseen
Kiva-koulu -toimenpideohjelma. KiVa-ohjelmalla on neljä keskeistä ominaispiirrettä, jotka
kohdistuvat kaikkiin oppilaisiin ja ovat pääasiassa kiusaamista ehkäiseviä:
1. Monipuolinen, käytännönläheinen materiaali (opettajille, oppilaille ja vanhemmille)
2. Virtuaalinen oppimisympäristö (tietokonepelien ja verkkoympäristön hyödyntäminen)
3. Koko ryhmään vaikuttaminen (ohjelmassa korostetaan jokaisen vastuuta yhteisestä
hyvinvoinnista, säännölliset KiVa-tunnit joka jakson alussa)
4. Kokonaisvaltaisuus (yleisten, kaikkiin oppilaisiin kohdistuvien, toimenpiteiden lisäksi
kokonaisuuteen sisältyy kohdennettuja toimenpiteitä, joissa kiusaamistapauksiin puututaan KiVa-ohjelman mukaisen prosessin kautta).
Kiva -ohjelman kohdennetut toimenpiteet otetaan käyttöön kiusaamistapauksen tultua ilmi ja ne
kohdistetaan erityisesti kiusaamiseen osallistuneisiin ja kiusattuihin lapsiin tai nuoriin, tavoitteena
saada kiusaaminen loppumaan. Konnevedellä kiusaamisen ehkäisemisen ja siihen puuttumisen
prosessi on seuraavanlainen:

Kiusaamista ennaltaehkäisevä työ
• Lukuvuoden aikana luokissa pidetään teematunteja, joiden tarkoituksena on lisätä luokan
yhteishenkeä ja ryhmän hyvinvointia. Alakoulussa käsitellään KiVa-koulumateriaalin
mukaisia teemoja painotetusti 1. ja 4. luokilla, ja aiheet ovat jatkuvassa keskustelussa myös
muilla alakoulun luokilla. Yläkoulun vuosiluokkien teemat ovat:
7. luokalla: Vuorovaikutus ryhmässä, minä ja muut
8. luokalla: Kiusaamisen monet kasvot
9. luokalla: Kiusaamisen seuraukset ja vastavoimat
• Keväisin oppilaille toteutetaan kiusaamiskyselyt, joissa kartoitetaan laajasti kiusaamisen
kokemuksia, sen muotoja, luokkien ilmapiiriä ja yhteistä hyvinvointia. Kyselyn tuloksia
käsitellään yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä.
• Muita jatkuvasti käytössä olevia ennaltaehkäisevän työn muotoja ovat mm.
kummiluokkatoiminta, tukioppilastoiminta sekä välituntivalvonnat.
• Vanhempia informoidaan KIVA-koulutoiminnasta vanhempainilloissa, esimerkiksi tulevien
7.luokkalaisten vanhempainillassa sekä Konneveden koulujen Pedanet-sivuilla.

Kiusaamistapauksen selvittely
• Kun tieto kiusaamisesta tulee koulun aikuiselle, hän täyttää seulontalomakkeen, johon
kirjoitetaan lyhyesti, millaista kiusaaminen on ollut, keitä siihen on osallistunut ja kuinka
kauan se on jatkunut.
• Seulontalomake toimitetaan kiusaamistapauksia selvittelevälle ryhmälle, joka päättää onko
tapausta tarpeen selvittää ryhmän toimesta, vai hoitaako luokanopettaja/-ohjaaja
selvittelyn tässä vaiheessa. Pääsääntö on, että yksittäiset oppilaiden väliset riitatilanteet ja
erimielisyydet selvitetään välituntivalvojan tai muun tilanteeseen tulleen aikuisen tai
luokanopettajan/-ohjaajan toimesta. Jos taas kyseessä on systemaattinen samaan tai
samoihin henkilöihin kohdistuva sanallinen tai fyysinen kielteinen toiminta tai jos samojen
oppilaiden välisiä erimielisyyksiä on jo yritetty aiemmin esimerkiksi luokanopettajan/-
ohjaajan toimesta selvittää, ohjataan asia KiVa-tiimin käsittelyyn.
• Kiusaamistapauksia selvittelevästä ryhmästä selvittelyprosessiin osallistuu väh. 2 aikuista
(tai tapauksen niin vaatiessa useampiakin). Selvittelykeskustelut käydään oppituntien
aikana. Ensin keskusteluun osallistuu kiusattu oppilas ja sen jälkeen kiusaaja tai kiusaajat.
Keskustelujen lopuksi oppilaat antavat omat lupauksensa siitä, kuinka he jatkossa lupaavat
toimia toisin, että kaikilla olisi koulussa hyvä olla, ja kiusaaminen loppuisi. Keskusteluista
kirjoitetaan muistiot, ja sovitaan tapauksen seurannasta.
• Kaikille keskusteluun osallistuneiden oppilaiden huoltajille lähetetään wilma-viestinä tieto
käydystä keskustelusta yksilöimättä tapausta tarkemmin.
“Lapsenne / nuorenne on tänään x.x.xxxx osallistunut keskusteluun
kiusaamistapauksen selvittämiseksi kiusaajan/kiusatun roolissa. ---Lyhyt kuvaus
tapahtuneesta. --- Oppilas voi itse kotona kertoa tapahtuneesta ja keskustelun
sisällöstä tarkemmin. Seurantakeskustelu on sovittu pidettäväksi x.x.xxxx. Annan
mielelläni lisätietoja, mikäli niin toivotte.”
• Seurantakeskustelu pidetään tapauksesta riippuen joko yhden tai kahden viikon päästä.
Ensin keskustellaan kiusatun oppilaan kanssa ja sitten kiusaajan / kiusaajien. Jos
kiusaaminen on jatkunut, muistutetaan oppilaita heidän antamistaan lupauksista ja
tarvittaessa tarkennetaan niitä sekä sovitaan uusi seurantakeskusteluaika. Myös tästä
keskustelusta kirjoitetaan muistio.
• Seurantaa jatketaan, kunnes kiusaaminen loppuu. Jos tällä menetelmällä kiusaamista ei
saada loppumaan, astuvat mukaan opiskeluhuollon muut tukitoimet.
Kiusaamistapauksen selvittely, mikäli tilanne ei ratkea KiVa-prosessin mukaisilla keskusteluilla

Mikäli kiusaamistapaus ei selviä KiVa-keskustelujen avulla, pohditaan yhdessä rehtorin ja
tarvittaessa kuraattorin kanssa, kuinka tilanteessa edetään. Tässä pääpiirteissään mahdollisuuksia,
joilla tilanteeseen reagoidaan tapauksesta ja tarpeista riippuen.
• Joko luokanopettaja/-ohjaaja, KiVa-tiimin jäsen, rehtori, kuraattori tai erityisopettaja on
yhteydessä sekä kiusatun että kiusaajan koteihin.
• Rehtori käy välittömiä keskusteluja kiusattujen sekä kiusaamiseen osallistuneiden
oppilaiden kanssa.
• Koulussa järjestetään tarvittavat kasvatuskeskustelut, joihin kutsutaan mukaan myös
oppilaan huoltajat.
• Tarpeen mukaan voidaan koota yksilöllisen opiskeluhuollon monialainen asiantuntijaryhmä
ja viedä asiaa eteenpäin yksilökohtaisena opiskeluhuoltotyönä. Tähän tarvitaan oppilaalta /
huoltajalta suostumus.
• Mukaan voidaan ottaa koulun nuorisotyöntekijän työpanosta mm. siihen, että
luokan/ryhmän/kaveriporukan kanssa käydään läpi kaveritaitoja tai työstetään ryhmän
ilmapiiriä. Koulun nuorisotyöntekijä voidaan pyytää mukaan myös kasvatuskeskusteluihin
tai yksilökohtaisiin opiskeluhuoltoryhmiin.
• Voidaan järjestää yhteinen palaveri, johon kutsutaan sekä kiusattu, kiusaaja että heidän
huoltajansa.

Vakavat häirintä- ja väkivaltatilanteet
On tärkeää muistaa, että vakava häirintä ja väkivalta ovat rikoksia. Tällöin asian selvittely kuuluu
myös poliisille. Väkivallantekojen yhteydessä on tärkeää arvioida, täyttääkö teko pahoinpitelyn
tunnusmerkkejä. Jos varhaiskasvatuksen, koulun tai oppilaitoksen henkilöstö epäilee lapseen tai
nuoreen kohdistuvaa lievää pahoinpitelyä, muuta henkeen tai terveyteen kohdistuvaa rikosta tai
lapseen kohdistuvaa seksuaalirikosepäilyä, tai alle 15-vuotiaan nuoren tekemää, rikoksen
tunnusmerkit täyttävää tekoa, on henkilöstöllä velvollisuus tehdä rikosilmoitus salassapidon
estämättä. Henkilöstöllä on oikeus tehdä ilmoitus, jos on tehtävissään saanut tietoja, joiden
perusteella on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. Väkivalta- ja
häirintätilanteissa on useimmissa tapauksissa tarpeen tehdä myös lastensuojeluilmoitus.
Opettajan tai rehtorin velvoite ilmoittaa häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta
huoltajille
Jos häirintää, kiusaamista, syrjintää tai väkivaltaa ilmenee, tai sitä epäillään tapahtuneen
oppimisympäristössä, - yhteisössä tai koulumatkalla, on esi- ja perusopetuksen sekä
lukiokoulutuksen opettajalla ja rehtorilla velvollisuus ilmoittaa siitä kiusaamisen kohteen ja
kiusaamisen tekijän huoltajille (tai muulle lapsen lailliselle edustajalle). Ilmoitusvelvollisuus koskee
kiusaamisen kohteena olevaa lasta, oppilasta ja alle 18-vuotiasta opiskelijaa sekä epäiltyä tekijää.