5.1 Suunnitelma oppilaiden ja opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja
häirinnältä

Konneveden kouluille on laadittu Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, joka päivitetään
määräajoin. Tässä suunnitelmassa kuvataan, miten kouluissa ennaltaehkäistään syrjintää
sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn kuten iän, kielen, uskonnon, vakaumuksen,
mielipiteen, alkuperän, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan tai vammaisuuden
perusteella.
• Linkki tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan: Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma

Valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kiusaaminen määritellään
seuraavasti: "Kiusaamisella tarkoitetaan systemaattista, tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön
tai ryhmään kohdistuvaa sanallista tai fyysistä kielteistä toimintaa. Kiusaamiselle on ominaista
kiusaajan ja kiusatun välinen voimasuhteiden epätasapaino. Tavallista on myös se, että
kiusaaminen tapahtuu ryhmässä. Häirintä voi näyttäytyä epäasiallisena kohteluna ja puheena, joka
voi sisältää sukupuoleen liittyviä vihjailevia ilmeitä, eleitä tai kaksimielistä puhetta tai ei-toivottuna
fyysisenä kosketuksena. Kiusaamisen ja häirinnän lisäksi kouluyhteisössä voi esiintyä myös muuta
ei-toivottua tai aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä. Väkivallalla tarkoitetaan
tarkoituksellista itseen, toiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön kohdistettua fyysisen voiman tai
vallan käyttöä, uhkailua tai toteutettua. Sen seurauksena voi olla vamma, psyykkinen haitta tai
kehitykseen liittyvä vaikeus."
Konnevedellä on käytössä väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyyn ja niihin puuttumiseen
Kiva-koulu -toimenpideohjelma. KiVa-ohjelmalla on neljä keskeistä ominaispiirrettä, jotka
kohdistuvat kaikkiin oppilaisiin ja ovat pääasiassa kiusaamista ehkäiseviä:
1. Monipuolinen, käytännönläheinen materiaali (opettajille, oppilaille ja vanhemmille)
2. Virtuaalinen oppimisympäristö (tietokonepelien ja verkkoympäristön hyödyntäminen)
3. Koko ryhmään vaikuttaminen (ohjelmassa korostetaan jokaisen vastuuta yhteisestä
hyvinvoinnista, säännölliset KiVa-tunnit joka jakson alussa)
4. Kokonaisvaltaisuus (yleisten, kaikkiin oppilaisiin kohdistuvien, toimenpiteiden lisäksi
kokonaisuuteen sisältyy kohdennettuja toimenpiteitä, joissa kiusaamistapauksiin puututaan KiVa-ohjelman mukaisen prosessin kautta).
Kiva -ohjelman kohdennetut toimenpiteet otetaan käyttöön kiusaamistapauksen tultua ilmi ja ne
kohdistetaan erityisesti kiusaamiseen osallistuneisiin ja kiusattuihin lapsiin tai nuoriin, tavoitteena
saada kiusaaminen loppumaan. Konnevedellä kiusaamisen ehkäisemisen ja siihen puuttumisen
prosessi on seuraavanlainen:

Kiusaamista ennaltaehkäisevä työ
• Lukuvuoden aikana luokissa pidetään teematunteja, joiden tarkoituksena on lisätä luokan
yhteishenkeä ja ryhmän hyvinvointia. Alakoulussa käsitellään KiVa-koulumateriaalin
mukaisia teemoja painotetusti 1. ja 4. luokilla, ja aiheet ovat jatkuvassa keskustelussa myös
muilla alakoulun luokilla. Yläkoulun vuosiluokkien teemat ovat:
7. luokalla: Vuorovaikutus ryhmässä, minä ja muut
8. luokalla: Kiusaamisen monet kasvot
9. luokalla: Kiusaamisen seuraukset ja vastavoimat
• Keväisin oppilaille toteutetaan kiusaamiskyselyt, joissa kartoitetaan laajasti kiusaamisen
kokemuksia, sen muotoja, luokkien ilmapiiriä ja yhteistä hyvinvointia. Kyselyn tuloksia
käsitellään yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä.
• Muita jatkuvasti käytössä olevia ennaltaehkäisevän työn muotoja ovat mm.
kummiluokkatoiminta, tukioppilastoiminta sekä välituntivalvonnat.
• Vanhempia informoidaan KIVA-koulutoiminnasta vanhempainilloissa, esimerkiksi tulevien
7.luokkalaisten vanhempainillassa sekä Konneveden koulujen Pedanet-sivuilla.

Kiusaamistapauksen selvittely
• Kun tieto kiusaamisesta tulee koulun aikuiselle, hän täyttää seulontalomakkeen, johon
kirjoitetaan lyhyesti, millaista kiusaaminen on ollut, keitä siihen on osallistunut ja kuinka
kauan se on jatkunut.
• Seulontalomake toimitetaan kiusaamistapauksia selvittelevälle ryhmälle, joka päättää onko
tapausta tarpeen selvittää ryhmän toimesta, vai hoitaako luokanopettaja/-ohjaaja
selvittelyn tässä vaiheessa. Pääsääntö on, että yksittäiset oppilaiden väliset riitatilanteet ja
erimielisyydet selvitetään välituntivalvojan tai muun tilanteeseen tulleen aikuisen tai
luokanopettajan/-ohjaajan toimesta. Jos taas kyseessä on systemaattinen samaan tai
samoihin henkilöihin kohdistuva sanallinen tai fyysinen kielteinen toiminta tai jos samojen
oppilaiden välisiä erimielisyyksiä on jo yritetty aiemmin esimerkiksi luokanopettajan/-
ohjaajan toimesta selvittää, ohjataan asia KiVa-tiimin käsittelyyn.
• Kiusaamistapauksia selvittelevästä ryhmästä selvittelyprosessiin osallistuu väh. 2 aikuista
(tai tapauksen niin vaatiessa useampiakin). Selvittelykeskustelut käydään oppituntien
aikana. Ensin keskusteluun osallistuu kiusattu oppilas ja sen jälkeen kiusaaja tai kiusaajat.
Keskustelujen lopuksi oppilaat antavat omat lupauksensa siitä, kuinka he jatkossa lupaavat
toimia toisin, että kaikilla olisi koulussa hyvä olla, ja kiusaaminen loppuisi. Keskusteluista
kirjoitetaan muistiot, ja sovitaan tapauksen seurannasta.
• Kaikille keskusteluun osallistuneiden oppilaiden huoltajille lähetetään wilma-viestinä tieto
käydystä keskustelusta yksilöimättä tapausta tarkemmin.
“Lapsenne / nuorenne on tänään x.x.xxxx osallistunut keskusteluun
kiusaamistapauksen selvittämiseksi kiusaajan/kiusatun roolissa. ---Lyhyt kuvaus
tapahtuneesta. --- Oppilas voi itse kotona kertoa tapahtuneesta ja keskustelun
sisällöstä tarkemmin. Seurantakeskustelu on sovittu pidettäväksi x.x.xxxx. Annan
mielelläni lisätietoja, mikäli niin toivotte.”
• Seurantakeskustelu pidetään tapauksesta riippuen joko yhden tai kahden viikon päästä.
Ensin keskustellaan kiusatun oppilaan kanssa ja sitten kiusaajan / kiusaajien. Jos
kiusaaminen on jatkunut, muistutetaan oppilaita heidän antamistaan lupauksista ja
tarvittaessa tarkennetaan niitä sekä sovitaan uusi seurantakeskusteluaika. Myös tästä
keskustelusta kirjoitetaan muistio.
• Seurantaa jatketaan, kunnes kiusaaminen loppuu. Jos tällä menetelmällä kiusaamista ei
saada loppumaan, astuvat mukaan opiskeluhuollon muut tukitoimet.
Kiusaamistapauksen selvittely, mikäli tilanne ei ratkea KiVa-prosessin mukaisilla keskusteluilla

Mikäli kiusaamistapaus ei selviä KiVa-keskustelujen avulla, pohditaan yhdessä rehtorin ja
tarvittaessa kuraattorin kanssa, kuinka tilanteessa edetään. Tässä pääpiirteissään mahdollisuuksia,
joilla tilanteeseen reagoidaan tapauksesta ja tarpeista riippuen.
• Joko luokanopettaja/-ohjaaja, KiVa-tiimin jäsen, rehtori, kuraattori tai erityisopettaja on
yhteydessä sekä kiusatun että kiusaajan koteihin.
• Rehtori käy välittömiä keskusteluja kiusattujen sekä kiusaamiseen osallistuneiden
oppilaiden kanssa.
• Koulussa järjestetään tarvittavat kasvatuskeskustelut, joihin kutsutaan mukaan myös
oppilaan huoltajat.
• Tarpeen mukaan voidaan koota yksilöllisen opiskeluhuollon monialainen asiantuntijaryhmä
ja viedä asiaa eteenpäin yksilökohtaisena opiskeluhuoltotyönä. Tähän tarvitaan oppilaalta /
huoltajalta suostumus.
• Mukaan voidaan ottaa koulun nuorisotyöntekijän työpanosta mm. siihen, että
luokan/ryhmän/kaveriporukan kanssa käydään läpi kaveritaitoja tai työstetään ryhmän
ilmapiiriä. Koulun nuorisotyöntekijä voidaan pyytää mukaan myös kasvatuskeskusteluihin
tai yksilökohtaisiin opiskeluhuoltoryhmiin.
• Voidaan järjestää yhteinen palaveri, johon kutsutaan sekä kiusattu, kiusaaja että heidän
huoltajansa.

Vakavat häirintä- ja väkivaltatilanteet
On tärkeää muistaa, että vakava häirintä ja väkivalta ovat rikoksia. Tällöin asian selvittely kuuluu
myös poliisille. Väkivallantekojen yhteydessä on tärkeää arvioida, täyttääkö teko pahoinpitelyn
tunnusmerkkejä. Jos varhaiskasvatuksen, koulun tai oppilaitoksen henkilöstö epäilee lapseen tai
nuoreen kohdistuvaa lievää pahoinpitelyä, muuta henkeen tai terveyteen kohdistuvaa rikosta tai
lapseen kohdistuvaa seksuaalirikosepäilyä, tai alle 15-vuotiaan nuoren tekemää, rikoksen
tunnusmerkit täyttävää tekoa, on henkilöstöllä velvollisuus tehdä rikosilmoitus salassapidon
estämättä. Henkilöstöllä on oikeus tehdä ilmoitus, jos on tehtävissään saanut tietoja, joiden
perusteella on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. Väkivalta- ja
häirintätilanteissa on useimmissa tapauksissa tarpeen tehdä myös lastensuojeluilmoitus.
Opettajan tai rehtorin velvoite ilmoittaa häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta
huoltajille
Jos häirintää, kiusaamista, syrjintää tai väkivaltaa ilmenee, tai sitä epäillään tapahtuneen
oppimisympäristössä, - yhteisössä tai koulumatkalla, on esi- ja perusopetuksen sekä
lukiokoulutuksen opettajalla ja rehtorilla velvollisuus ilmoittaa siitä kiusaamisen kohteen ja
kiusaamisen tekijän huoltajille (tai muulle lapsen lailliselle edustajalle). Ilmoitusvelvollisuus koskee
kiusaamisen kohteena olevaa lasta, oppilasta ja alle 18-vuotiasta opiskelijaa sekä epäiltyä tekijää.

5.2 Kriisisuunnitelma

Konneveden koulujen opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisältyy kriisisuunnitelma, jossa kuvataan
toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Suunnitelmassa kuvataan kriisitilanteiden
ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat kriisitilanteissa sekä toimintavalmiuksien harjoittelu.
Lisäksi suunnitelmassa kuvataan tämän kokonaisuuden johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä
työn- ja vastuunjako. Suunnitelmassa kuvataan sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä opetuksen
järjestäjän ja koulun välisen tiedottamisen periaatteet. Suunnitelmaa päivitetään muiden
tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat
ohjeistukset sekä psykososiaalisen tuen järjestämisen periaatteet.
Kriisisuunnitelma löytyy koulun henkilöstölle Konneveden koulujen pedanet-sivuilta.
Konneveden koulujen kriisisuunnitelma