3.1 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet *

Toimintakulttuurin arviointi ja kehittäminen

Toimintakulttuuria arvioidaan ja kehitetään siten, että se tukee esiopetuksen tavoitteiden toteutumista. Kehittämisessä otetaan huomioon, että toimintakulttuuriin vaikuttavista seikoista osa on kirjoitettuja ja tiedostettuja, osa tiedostamattomia ja joskus myös tahattomia. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Lasten kanssa työskentelevien aikuisten on tärkeä tiedostaa, että heidän tapansa toimia ja olla vuorovaikutuksessa välittyy mallina lapselle.

Toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää toimintatapojen ja pedagogiikan johtamista, henkilöstön ja lasten osallisuuden turvaamista ja sitoutuneisuutta yhteisiin toimintatapoihin. Vastuu kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä ja esiopetusta johtavilla henkilöillä. Toimintakulttuuria kehitetään muun muassa kokeilemalla monipuolisia työtapoja, uusia ratkaisuja oppimisympäristöihin sekä kehittämällä ammatillista osaamista yhteistyöverkostoissa. Järjestelmällinen itsearviointi ja jatkuva kehittäminen ovat luonteva osa esiopetuksen arkea.

Kehittämistyössä on tärkeää hyödyntää sekä lasten että huoltajien kokemuksia ja mielipiteitä. Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä tuen ja oppilashuollon ammattilaisten kanssa on välttämätöntä lasten sujuvan oppimisen polun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Esiopetuksen toimintakulttuurin arviointi ja kehittäminen Konnevedellä

Konneveden esiopetuksen toimintakulttuurin kehittämisen keskeisenä tavoitteena on lasten osallisuus. Kasvattajat rohkaisevat lapsia ilmaisemaan näkemyksiään ja kertomaan mielipiteitään, jotka pyritään ottamaan huomioon toiminnassa. Yhdessä etsitään ja löydetään asioiden positiivisia puolia.

Esiopetusryhmässä lapsen on turvallinen opetella niitä taitoja, joita hän myöhemmin tarvitsee. Yhteisöllisyyden kehittymiseen panostetaan koko toimintakauden ajan. Jokainen lapsi voi osallistua omilla taidoillaan ja jokainen lapsi saa onnistumisen kokemuksia. Prosessi on aina tärkeämpää kuin tuotos.

Kasvattaja ohjaa lapsen oppimista, ei ainoastaan sitä, mitä opitaan. Esiopetuksessa opitaan yhdessä, toinen toisiltaan. Merkittävää on se, miten opitaan. Konnevedellä esiopettajien keskinäinen yhteistyö on säännöllistä ja toimivaa. Esiopettajillla tulee olla mahdollisuuksia ammatilliseen, pedagogiseen kehittymiseen täydennyskouluttautumalla.

Päivittäisestä liikunnasta ja fyysisestä aktiivisuudesta huolehtiminen sekä monipuolisten työtapojen käyttäminen tukevat lapsen hyvinvointia ja oppimista. Kasvattajan on tärkeää välittää lapselle myönteinen asenne ja malli.

Toimintakulttuurin kehittämiseen kuuluu jatkuva laadun arviointi. Siihen voivat osallistua lapset, lasten vanhemmat, henkilöstö ja eri yhteistyötahot. Arviointia pyritään toteuttamaan vaihtelevin menetelmin (suora palaute vanhempaintapaamisissa, kyselyt jne.) lukuvuoden aikana.





Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä