4.1 Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Perusopetusta kehitetään opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäisenä kokonaisuutena. Perusopetus jäsentyy valtioneuvoston asetuksen mukaisesti vuosiluokkien 1–2, 3–6 sekä 7–9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat opetuksellisesti eheän ja kasvatuksellisesti johdonmukaisen jatkumon. Yhteistyö esiopetuksen kanssa vahvistaa työn pitkäjänteisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii yhteistyöstä ja opetuksen yhtenäisyydestä riippumatta siitä, toimivatko esiopetus ja perusopetus tai perusopetuksen eri luokka-asteet hallinnollisesti eri yksiköissä tai eri rakennuksissa. Yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös seuraavan koulutusvaiheen oppilaitosten kanssa.
Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisessa. Se vaikuttaa aina oppilaan kohtaaman koulutyön laatuun[1]. Yhteisön toimintakulttuuri on sen historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. Toimintakulttuuria voidaan kehittää ja muuttaa. Se on kokonaisuus, joka rakentuu
- työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta
- johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista
- yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä
- pedagogiikasta ja ammatillisuudesta
- vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä.
Toimintakulttuuria muovaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja. Esimerkiksi vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä sukupuoliroolit siirtyvät oppilaille. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä.
Toimintakulttuuri ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä. Perusopetuksessa kaikki käytännöt rakennetaan tukemaan opetus- ja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita. Toimintakulttuurin tulee tukea tavoitteisiin sitoutumista ja edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista koulutyössä. Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava, avoin ja vuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu.
[1] Perusopetuksen laatukriteerit, opetus- ja kulttuuriministeriö 2012
Konneveden paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut
Oppilaat ja huoltajat osallistuvat toimintakulttuurin kehittämiseen omien foorumiensa kautta (oppilaskunta, lasten parlamentti, vanhempaintoimikunta, vanhempainillat, teemalliset keskustelutilaisuudet, suora palaute). Yhteistyötä tehdään myös muiden tahojen (kunnan nuorisotoimi ja oppilashuollolliset tahot, yritykset, seurakunta, paikalliset järjestöt, kirjasto ym.) kanssa.
Oppimisympäristöjen ja työtapojen valinnassa pyritään ottamaan huomioon terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja terveyden kannalta riittävä fyysinen aktiivisuus koulupäivän aikana. Vuodenaikojen mukaan pihaa ja lähiympäristöä käytetään opetuksessa. Konnevedellä oppimisympäristöjen ja työtapojen paikalliset erityiskysymykset liittyvät Etelä-Konneveden kansallispuistoon ja Konneveden koskiin.
Työjärjestyksen tekemisessä pyritään ottamaan huomioon opetuksen eheyttämisen edellytykset. Kokonaisopetus ja integraatiot eheyttävät opetusta.
Opetuksen järjestäjä ja koulut edistävät ja arvioivat toimintakulttuurin kehittämisen periaatteiden toteutumista keräämällä lukuvuosittain palautetta opettajilta ja oppilailta. Palaute käsitellään opettajien kesken. Paikallinen painopiste on ympäristö ja luonto, mikä näkyy mm. tuntijaossa, oppiaineiden sisällöissä ja valinnaisaineiden tarjonnassa.
