2.2 Perusopetuksen arvoperusta

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Opetussuunnitelman perusteet on laadittu tässä esitetyn arvoperustan mukaisesti.

Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen

Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, että voi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia.

Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä. Oppiessaan oppilas rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. Samalla hän luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon ja eri kulttuureihin. Oppimisesta syrjäytyminen merkitsee sivistyksellisten oikeuksien toteutumatta jäämistä ja on uhka terveelle kasvulle ja kehitykselle. Perusopetus luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle, joka on erottamaton osa hyvän elämän rakentamista.

Arvokasvatuksen merkitys korostuu maailmassa, jossa monimediainen tiedonvälitys, globaalit tietoverkot, sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat lasten ja nuorten arvomaailmaa. Arvokeskustelu oppilaiden kanssa ohjaa oppilaita tunnistamaan ja nimeämään kohtaamiaan arvoja ja arvostuksia sekä pohtimaan niitä myös kriittisesti. Oppilaita tuetaan rakentamaan omaa arvoperustaansa. Koulun ja kotien yhteinen arvopohdinta ja siihen perustuva yhteistyö luovat turvallisuutta ja edistävät oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Henkilöstön avoin ja kunnioittava suhtautuminen kotien erilaisiin uskontoihin, katsomuksiin, perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen perusta.

Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia

Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Ihmisyyteen kasvussa jännitteet pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välillä ovat väistämättömiä. Sivistykseen kuuluu taito käsitellä näitä ristiriitoja eettisesti ja myötätuntoisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää. Sivistys merkitsee yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan perusteella. Eettisyyden ja esteettisyyden näkökulmat ohjaavat pohtimaan, mikä elämässä on arvokasta. Sivistys ilmenee tavassa suhtautua itseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia. Sivistynyt ihminen pyrkii toimimaan oikein, itseään, toisia ihmisiä ja ympäristöä arvostaen. Hän osaa käyttää tietoa kriittisesti. Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vastuunottoon omasta kehittymisestä ja hyvinvoinnista.

Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Se ohjaa niiden puolustamiseen ja ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Perusopetus edistää hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Tasa-arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä. Opetus edistää osaltaan taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. Opetus on oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Koulua ja opetusta ei saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana.

Kulttuurinen moninaisuus rikkautena

Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Se on muodostunut ja muotoutuu eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa. Opetus tukee oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kasvua aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuurissaan ja yhteisössään sekä kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan. Samalla opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä ja luo siten pohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle.

Eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisensa perusopetuksessa ja tutustuvat monenlaisiin tapoihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsomuksiin. Asioita opitaan näkemään toisten elämäntilanteista ja olosuhteista käsin. Oppiminen yhdessä yli kieli-, kulttuuri-, uskonto- ja katsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Perusopetus antaa perustan ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen ja rohkaisee toimimaan myönteisten muutosten puolesta.

Kestävän elämäntavan välttämättömyys

Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämän ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen. Kestävän kehityksen ja elämäntavan ulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen. Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvon loukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle. Ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekä pyrkimystä toimia kestävästi.

Ihminen kehittää ja käyttää teknologiaa sekä tekee teknologiaa koskevia päätöksiä arvojensa pohjalta. Hänellä on vastuu teknologian ohjaamisesta suuntaan, joka varmistaa ihmisen ja luonnon tulevaisuuden. Perusopetuksessa pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin ja pitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Oppilaita ohjataan tuntemaan myös kehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja ja vaikuttamaan niihin. Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen.

Konneveden paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut



Konnevedellä esiopetuksen arvopohja toimii luontevana jatkumona myös perusopetuksen puolelle. Luottamus, rohkeus, luovuus ja välittäminen, yhdessä tekeminen ja osallisuus sekä aktiivisuus ja hyvinvointi ovat keskeisiä arvoja koulutyön järjestämisessä.

Myös Konneveden kuntastrategian keskeisistä arvoista

  • rohkeus & rehtiys
  • yritteliäisyys & toimeliaisuus
  • vastuullisuus

kaikkia huomioidaan ja tuetaan perusopetuksessa.


Arvo Luottamus Rohkeus Luovuus Välittäminen
Periaate Kasvattajan luottamus lapseen ja nuoreen oppijana. Monikanavainen oppiminen. Rohkaistaan lasta/nuorta ihmettelemään ja kyseenalaistamaan asioita ja toimintatapoja sekä toimimaan totutusta poikkeavalla tai eri tavalla ohjaten häntä samalla omien valintojensa monipuoliseen perusteluun. Lapsen/nuoren etu kokonaisvaltaista hyvinvointia tavoitellen.
Sääntö Lapsi/nuori on ajatteleva ja osaava, joka oppii omalla tavallaan. Uskalla rohkeasti kokeilla ja tutkia monipuolisesti erilaisia asioita. Oppilaat mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan innostavia oppismisympäristöjä, jotka aktivoivat ja laajentavat ajattelua. Huomioi toiset.
Ei saa kiusata.
Menettelytapa Kasvattaja tukee lapsen/nuoren ymmärrystä siihen, että hän itse oppii näyttämään ja kertomaan suunnan ja tien suunnittelulle, toiminnalle ja omalle oppimiselleen. Käytetään mahdollisuuksien mukaan kaikkia aisteja ja monipuolisia menetelmiä uuden oppimiseen. Aikuinen uskaltaa heittäytyä ja luoda tilanteita lasten/nuorten aktiiviselle ja innostavalle toiminnalle antaen oppilaalle mahdollisuuden ajatella, ihmetellä, kokeilla ja luoda. Huomioidaan jokainen yksilönä ainutlaatuisuutta arvostaen.
Kiusaamiseen puututaan aina.




Koulujemme arvopohja tiivistyy lauseeseen ”Yhteishengessä yksilöksi kasvaen!”

Perusopetuksen aikana oppilas oppii ymmärtämään luonnon ja ympäristön merkityksen ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta sekä ottamaan vastuuta oman lähiympäristönsä viihtyisyydestä, luonnosta ja kulttuurisista arvoista. Oppilas ymmärtää, että alueemme ainutlaatuinen luonto (kansallispuisto, koskireitti) on tärkeä osa paikallista kulttuuri-identiteettiä. Oppilas saa perusopetuksensa aikana riittävät perusvalmiudet ymmärtää myös teknologian merkitys ihmistä palvelevana voimavarana.

Arvokeskustelut luovat perustan yhteiselle opetus- ja kasvatustyölle. Arvokeskusteluja kotien kanssa käydään vuosittain niin koulujen yhteisissä kasvatusilloissa, yksittäisen koulun/luokan vanhempainilloissa kuin opettajan ja huoltajan välisissä tapaamisissa.

Arvoperustan toteutumista seurataan ja arvioidaan sekä jatkuvana, keskusteluihin pohjaavana prosessina että vuosittain totetutettavan kyselyn avulla.

Mahdolliset koulukohtaiset erityispiirteet kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan.