Historian opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arviointi vuosiluokalla 7-8

Historian tavoitteet vuosiluokalla 7-8

Merkitys, arvot ja asenteet

T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

Tavoitteeseen liittyvä laaja-alainen osaaminen:
  • Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
  • Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
  • Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)
  • Monilukutaito (L4)
  • Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)
  • Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)
  • Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)


Tiedon hankkiminen menneisyydestä

T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa erilaisista ikätasolle sopivista lähteistä sekä arvioimaan niiden luotettavuutta

Tavoitteeseen liittyvä laaja-alainen osaaminen:
  • Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
  • Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
  • Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)
  • Monilukutaito (L4)
  • Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)


T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin

Tavoitteeseen liittyvä laaja-alainen osaaminen:
  • Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
  • Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
  • Monilukutaito (L4)


Historian ilmiöiden ymmärtäminen

T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä

Tavoitteeseen liittyvä laaja-alainen osaaminen:
  • Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
  • Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
  • Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)


T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa

Tavoitteeseen liittyvä laaja-alainen osaaminen:
  • Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
  • Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
  • Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)
  • Monilukutaito (L4)
  • Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)
  • Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)


T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille

Tavoitteeseen liittyvä laaja-alainen osaaminen:
  • Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
  • Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
  • Monilukutaito (L4)


T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta

Tavoitteeseen liittyvä laaja-alainen osaaminen:
  • Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
  • Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
  • Monilukutaito (L4)


Historiallisen tiedon käyttäminen

T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen

Tavoitteeseen liittyvä laaja-alainen osaaminen:
  • Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
  • Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
  • Monilukutaito (L4)


T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä

Tavoitteeseen liittyvä laaja-alainen osaaminen:
  • Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
  • Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
  • Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)
  • Monilukutaito (L4)
  • Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)


T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta

Tavoitteeseen liittyvä laaja-alainen osaaminen:
  • Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
  • Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
  • Monilukutaito (L4)
  • Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)


T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta

Tavoitteeseen liittyvä laaja-alainen osaaminen:
  • Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
  • Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
  • Monilukutaito (L4)
  • Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)


T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla

Tavoitteeseen liittyvä laaja-alainen osaaminen:
  • Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
  • Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
  • Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)
  • Monilukutaito (L4)
  • Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)
  • Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)
  • Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Historian sisällöt vuosiluokalla 7-8

Seitsemännellä luokalla opiskellaan sisältöalueita S1 - S4 ja kahdeksannella luokalla sisältöalueita S3 - S6. Sisältöalueiden S3 ja S4 opiskeluajankohtaa voidaan tarvittaessa muuttaa vuosiluokalta toiselle. Tällöin on tärkeää varmistaa, että opiskelu jatkuu kahdeksannella vuosiluokalla siten, että kaikki keskeiset oppisisällöt tulee opiskeltua.

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista. Keskeisissä sisältöalueissa kiinnitetään huomio oman perheen, Kivijärven ja lähialueen historiaan soveltuvissa kohdissa. Sisältöalueet voidaan käsitellä joko kronologisesti tai temaattisesti.


7. luokka

S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys:
  • vaikutus ihmisen elämään, ihmisen ja luonnon suhteeseen sekä maailmaan
  • teollistumisen synty ja leviäminen Isosta-Britanniasta Eurooppaan ja Suomeen

S2 Ihmiset muuttavat maailmaa:
  • yhteiskunnalliset aatteet sekä niiden merkitys ja seuraukset
  • ihmisten vaikuttamismahdollisuudet omana aikanaan
  • imperialismi ja sen vaikutukset
  • liberalismi, konservatismi, nationalismi ja sosialismi

S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan:
  • kulttuurin merkitys identiteetin rakentamisessa autonomian ajalla ja itsenäisen Suomen alkutaipaleella
  • koulunkäynti 1800- luvulla
  • autonominen aika Suomessa
  • kansallisuusaate Suomessa
  • talouden kehitys: maa- ja metsätalous ja teollisuus
  • Suomen itsenäistyminen ja sisällissota

S4 Suurten sotien aika:
  • ensimmäinen maailmansota ja sen seuraukset
  • sodista selviytyminen erityisesti tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta

8. luokka

S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan:
  • lapuanliike
  • talvisota, jatkosota ja Lapin sota
  • ulkopolitiikka sodan jälkeen

S4 Suurten sotien aika:
  • toinen maailmansota, kylmä sota
  • sodista selviytyminen erityisesti tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta
  • ihmisoikeusrikokset, kuten holokausti ja muut kansanvainot sekä ihmisoikeuksien edistäminen

S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen:
  • arkielämän historia ja tämän päivän yhteiskunnalliset juuret
  • taloudellinen ja tekninen kehitys Suomessa
  • elinkeinorakenteen muutos ja palveluammattien yleistyminen sekä kaupungistuminen

S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret:
  • demokratia ja diktatuuri
  • kehittyneiden ja kehittyvien maiden yhteinen historia
  • uudenlaisten poliittisten jännitteiden synty ja ratkaisut maailmassa
  • siirtomaa-ajan päättyminen ja sen vaikutukset maailmassa

Opintoretkimahdollisuudet:
  • museot
  • mahdolliset lähialueen historialliset kohteet
  • historian opiskelun tavoitteita tukeva toiminta yleensä

Historian arviointi vuosiluokalla 7-8

7. luokalla historian opiskelun arvioinnissa arviointikriteerit hyvää osaamista varten ovat opiskeltujen sisältöjen osalta samat kuin 8. luokan päättyessä valtakunnallisissa kriteereissä, mutta tavoitteiden osalta otetaan huomioon oppilaiden vähäisempi kokemus historian opiskelusta. Seitsemännellä luokalla hyvään osaamiseen riittää, että oppilas hallitsee pääpiirteittäin ja osittain ohjatusti 8. luokan tavoitteet.

Historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-8

  • historian sisällöt liitetään yhteiskuntaopin keskeisiin käsitteisiin
  • tutkimukselliset työtavat, esimerkiksi erilaisten ikätasolle sopivien ensi- ja toisen käden lähteiden tutkiminen sekä avointen oppimisympäristöjen käyttö historiallisissa tutkimustehtävissä
  • oppilaiden kannustaminen omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen
  • koulun ulkopuolinen historiakulttuuri mukaan: pelit, elokuvat ja kirjallisuus ja historiallisen ajattelun taitojen ja kriittisen arviointikyvyn kehittäminen niiden avulla


Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa vuosiluokilla 7-8

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki on kuvattu valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa. Eriyttämisen tarpeet arvioidaan oppilaskohtaisesti. Opetusta voidaan eriyttää historiassa esimerkiksi:

  • monipuolisella havainnoinnilla, kommunikoinnilla, tekstin ja puheen tuottamisella ja tulkinnalla
  • draaman ja kuvallisen ilmaisun käytöllä
  • käyttämällä havainnollistavia kuvia, piirroksia, kaavioita ja audiovisuaalista materiaalia tekstien tilalla /ohessa
  • paloittelemalla pidemmät tekstit yhdessä oppilaan kanssa ja käyttämällä apuna mm. tukisanalistoja, alleviivauksia ja tiivistelmiä
  • ymmärtämiseen ohjataan yksinkertaistamalla tekstejä ja avaamalla tekstissä käytettyä käsitteitä
  • käyttämällä äänikirjoja oppimisen tukena mahdollisuuksien mukaan
  • valitsemalla tehtävät oppilaan osaamisen, edistymisen, vahvuuksien ja edellytysten mukaan

Jotkut historianopetuksessa käytetyt käsitteet (esimerkiksi yhteiskunta ja demokratia) ovat sellaisia, joiden ymmärtämistä syvennetään koko peruskoulun ajan oppilaan siirtyessä konkreettisesta ajattelusta käsitteelliseen ajatteluun.

Historian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) 8. luokan päättyessä on kuvattu valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa.

Historian opetuksessa palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita omiin tulkintoihin ja näkemystensä argumentointiin. Kirjallisten tehtävien ohella arvioinnissa on otettava huomioon oppilaiden monimuotoiset työskentelyn ja tuottamisen tavat. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun hallintaan.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona historian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten kukin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut historian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla jokaisenoppilaan osaamisen taso historian valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Historian osaamisen kehittyminen on kumulatiivinen prosessi, jossa opiskeltavia sisältöjä käytetään oppilaiden historiallisen ajattelun vahvistamiseen. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.