5.2 Yhteistyö
Kunnan OPS-sisältö
Tolppila
Tolppilan koulun oppilaskunta, siis kaikki koulun oppilaat, äänestävät lukuvuoden alkaessa jokaisesta luokasta kaksi luottamusoppilasta. Näitä luottamusoppilaita opettajat käyttävät vastuutehtävissä lukuvuoden mittaan esimerkiksi koulutyöhön liittyvän toiminnan ideoinnissa. Pyrkimyksenä on osallistaa kaikkia koulun oppilaita yhteisiin asioihin. Luottamusoppilaat kokoontuvat syyslukukauden alkupuolella ja äänestävät keskuudestaan 6 oppilaan muodostaman oppilaskunnan hallituksen. Oppilaskunnan hallitus kokoontuu oppilaskunnan ohjaajan koolle kutsumana noin kerran kuukaudessa, suunnitellen ja toteuttaen koulupäivien puitteissa järjestettäviä tapahtumia (esim. pikkujoulut, liikuntapäivät, Talent-kilpailut) sekä ottaen kantaa koulun asioihin.
Laaksola
Laaksolan koulun oppilaat muodostavat yhdessä oppilaskunnan. Oppilaskuntatoiminta on tärkeä osa Laaksolan kouluyhteisöä. Sen tavoitteena on kehittää oppilaiden valmiuksia toimia omien luokkiensa edustajina ja harjaannuttaa neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. Oppilaskuntatoiminnan tehtävänä on ohjata oppilaat keskinäiseen yhteistyöhön ja pyrkiä kehittämään oppilaiden osallistumismahdollisuuksia koulutyön suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi oppilaskuntatoiminta tukee oppilaiden vastuunottoa yhteisten asioiden hoitamisessa.
Oppilaskuntatoiminnan suunnittelusta, päätöksenteosta ja yhteistoiminnasta vastaa oppilaskunnan hallitus. Oppilaskunnan hallituksen tekemien päätösten toimeenpano edellyttää niiden hyväksymistä myös henkilökuntakokouksessa tai koulun johtotiimissä. Hallituksen toimintaan liittyvästä tiedottamisesta vastaavat hallituksen jäsenet yhdessä sekä oppilaskunnan ohjaaja ja rehtori.
Oppilaskunnan hallitus, johon äänestyksellä valitaan jokaiselta luokalta yksi edustaja(luottamusoppilas):
Oppilaskunnan hallituksen muodostavat 7-9-luokkien valitsemat luottamusoppilaat, jotka valitaan luokan sisäisillä vaaleilla syyslukukauden aikana. Oppilaskunnan hallituksessa toimiminen antaa jäsenille edellytykset kasvaa aktiivisiksi toimijoiksi ja tuleviksi päätöksentekijöiksi. Hallituksen tehtävänä on kehittää luokkien yhteistoimintaa ja tukea oppilaiden mahdollisuutta osallistua yhteisiä asioita koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Hallituksen tehtävänä on toimia yhteydenpitäjänä opettajien ja oppilaiden välillä, ideoida esityksiä ja ehdotuksia, kehittää oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia sekä ennen kaikkea toimia yhteishengen kohottajana kouluissa. Lisäksi hallituksen jäsenten tehtävänä on toimia luokkansa asioiden järjestäjinä, viestinviejinä ja oppilaskunnan hallituksen suunnittelemien tehtävien toteuttajina. Jokainen oppilaskunnan hallituksen jäsen on esimerkki muille oppilaille.
Yhteistyö
Koululla toimivien aikuisten lisäksi hyvän ja turvallisen koulupäivän järjestämisessä ammatillisia yhteistyötahoja ovat esimerkiksi poliisi, palokunta, kirjasto, seurakunta, erilaiset järjestöt ja yritykset, varhaiskasvatus, nuorisopalvelut ja terveydenhuolto.
Monipuolisen yhteistyön tavoitteena ovat
* yhteisöllinen kulttuuri
* laaja palveluverkosto
Yhteistyö kunnan/koulun sisällä sekä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa sovitaan painoalueittain vuosisuunnitelmassa. Yhteistyön toteutumista seurataan mm. perusopetuksen laadunarvioinnilla ja toimintaa kehitetään sen pohjalta.
Oppilaiden osallisuudesta huolehditaan myös oppilaskuntatoimintaa kehittämällä. Oppilaskunnan hallitus laatii suunnitelman oppilaskunnan toiminnasta ja toteuttaa säännöllisiä oppilaskunnan kokouksia. Toimintaa arvioidaan palautekyselyllä.
Monialaisuus toteutetaan suunnittelemalla oppilaiden/oppilaskunnan ja tukioppilaiden kanssa lukuvuoden teema-aiheita esim. kierrättäminen, liikenneturvallisuus, sosiaalinen media ja terveelliset elämäntavat.
Valinnaisaineissa oppilaat osallistuvat kurssin sisällön suunnitteluun. Oppilaille annetaan mahdollisuus luovaan toimintaan ja omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden hyödyntämiseen.
Kodin ja koulun yhteistyön keskeinen tavoite on löytää aito kasvatuskumppanuus kodin ja koulun välille. Järjestämiskäytännöt ovat esimerkiksi luokkakohtaiset ja koko koulun yhteiset vanhempainillat, opettajan, oppilaan ja huoltajan väliset yhteiset keskustelutilaisuudet, sähköinen viestintä, juhlat ja muut tapahtumat.
Näistä päätetään tarkemmin vuosisuunnitelmassa.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Opetustoimi ja koulu tekevät monipuolista yhteistyötä perusopetuksen yhtenäisyyden, eheyden ja laadun varmistamiseksi, toiminnan avoimuuden lisäämiseksi sekä oppilaiden oppimisen ja kasvun tukemiseksi. Yhteistyötä tarvitaan myös oppimisympäristöjen monipuolisuuden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yhteistyö on suunnitelmallista ja sen toteutumista arvioidaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.
Oppilaiden osallisuus
Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Huolehditaan siitä, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässä, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa.
Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun on luonteva tapa vahvistaa osallisuutta. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa oppilaiden osuus on tärkeä. Lisäksi oppilaita rohkaistaan vaikuttamaan myös koulun yhteisen toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun[1]. Oppilaat ovat myös mukana arvioimassa ja kehittämässä yhteistyötä.
Perusopetuslain mukaan koululla tulee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunnan ja sen toimielinten tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista.[2] Se innostaa oppilaita esittämään näkemyksiään, toimimaan ja vaikuttamaan omiin ja yhteisiin asioihin. Oppilaskunta sekä koulun ja kunnan muut osallisuutta tukevat rakenteet ja toimintatavat tarjoavat tilaisuuksia harjoitella demokratiataitoja käytännössä.
Kodin ja koulun yhteistyö
Perusopetuslain mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa[3].Yhteistyöllä tuetaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Yhteistyö edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Kodin ja koulun kasvatusyhteistyö lisää oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta.
Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Hänen on myös huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Perusopetuslain mukaan oppivelvollisuuden voi suorittaa joko siten, että oppilas osallistuu opetukseen tai saa muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot.[4] Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä.
Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden moninaisuus sekä tiedon ja tuen tarpeet. Yhteistyön onnistumiseksi tarvitaan koulun henkilöstön aloitteellisuutta ja henkilökohtaista vuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä muutoin monipuolista viestintää. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla.
Voidakseen huolehtia kasvatustehtävästään huoltajan tulee saada tietoa lapsensa oppimisen ja kasvun edistymisestä sekä mahdollisista poissaoloista[5]. Lisäksi huoltajan kanssa keskustellaan opetuksen järjestämisen keskeisistä asioista, kuten opetussuunnitelmasta, oppimisen tavoitteista, oppimisympäristöistä ja työtavoista, oppimisen tuesta ja oppilashuollosta, arvioinnista ja todistuksista sekä opiskeluun liittyvistä valinnoista ja lukuvuoden erilaisista tapahtumista. Kannustavat ja oppilaan oppimista ja kehitystä myönteisesti kuvaavat viestit ovat tärkeitä. Säännöllisen palautteen avulla huoltaja voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Erityisen tärkeää yhteistyö on oppilaan koulupolun nivelvaiheissa sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Henkilökohtaisten ja ryhmätapaamisten lisäksi yhteistyössä hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa.
Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua koulun arkeen ja osallistua koulun toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen yhdessä koulun henkilöstön ja oppilaiden kanssa. Yhteinen arvopohdinta luo perustaa yhteiselle kasvatustyölle. Kodin ja koulun yhteistyössä edistetään myös huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta ja luodaan pohjaa vanhempainyhdistystoiminnalle. Vanhempien verkostoituminen ja yhteinen toiminta vahvistavat yhteisöllisyyttä ja antavat tukea opettajien ja koulun työlle.
Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa
Henkilöstön tiivis yhteistyö edesauttaa koulun kasvatus- ja opetustavoitteiden toteuttamista. Koulutyö järjestetään tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti yhdessä toimien ja työtä jakaen. Aikuisten yhteistyö, kuten samanaikaisopettajuus, mallintaa koulun toimintaa oppivana yhteisönä myös oppilaille. Yhteistyötä tarvitaan erityisesti monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa, oppimisen arvioinnissa ja tuessa sekä oppilashuollon toteuttamisessa.
Koulut tekevät myös keskinäistä yhteistyötä. Tavoitteena on edistää opetuksen kehittämistä ja yhtenäisyyttä sekä vahvistaa henkilöstön osaamista. Yhteistyötä tarvitaan perusopetuksen nivelvaiheissa ja oppilaiden siirtyessä koulusta toiseen. Usein myös eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen, oppimisen tuen sekä oppilashuollon sujuva järjestäminen edellyttää hyvää koulujen välistä yhteistyötä. Toiminta paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa edistää pedagogiikan kehittämistä.
Eheän oppimispolun varmistamiseksi koulu toimii yhteistyössä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Hyvä yhteistyö kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa edistää oppilaiden hyvinvointia. Yhteistyö nuoriso-, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuritoimen, poliisin sekä seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden lähiympäristön toimijoiden kuten luontokoulujen, museoiden ja nuorisokeskusten kanssa lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukee koulun kasvatustehtävää.
[1] Perusopetuslaki 47 a § 1 mom. (1267/2013)
[2] Perusopetuslaki 47 a § 2 mom. (1267/2013)
[3] Perusopetuslaki 3 § 3 mom.
[4] Perusopetuslaki 26 § 1 mom. (477/2003)
[5] Perusopetuslaki 26 § 2 mom. (477/2003)