8.3 Yksilökohtainen oppilashuolto
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa[1]. Kouluterveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa ja niistä tehtävät yhteenvedot tuottavat tietoa myös yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen.
Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa.
Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen[2]. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntäkoskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti[3]. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Työ järjestetään niin, että oppilas voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä.
Asian käsittely myös yksittäisen oppilaan tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä.[4] Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta[5].
Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä.Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat: [6]
- yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot
- kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa
- kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa
- asian aihe ja vireille panija
- oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset
- toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet
- tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma
- toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot.
Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu[7].
Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä oppilasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä oppilasta taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä.[8]
Kouluterveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti oppilashuollon kuraattorit kirjaavat asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen.[9]
Oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi[10]. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja opetuksen järjestäjälle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot[11]. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan oppilaan tai huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.
Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai koulutukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta[12]. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle opetuksen järjestäjälle tai lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä.[13]
[1] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 § 1 mom.
[2] Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp.
[3] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 § 1 mom.
[4] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 § 1 ja 2 mom.
[5] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 § 3 mom. ja laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) 26 § 3 mom.
[6] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 § 2 mom. ja 20 § 1, 3 ja 4 mom.
[7] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 20 § 5 mom.
[8] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 21 § 1 mom. ja 22 § 1 mom.
[9] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 20 § 2 mom., laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 12 § ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)
[10] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 23 § 2 mom.
[11] Perusopetuslaki 40 § 2 mom. (1288/2013)
Jyväskylän paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut
Asiakkaaksi ohjautuminen
Yksilökohtainen oppilashuollollinen tuki oppilaalle käynnistyy oppilaan, huoltajan, koulun työntekijän tai lasten ja nuorten kanssa työskentelevän ammattihenkilön ottaessa yhteyttä oppilashuollon työntekijöihin. Oppilaan oppilashuollollisen tuen tarvetta arvioidaan yhteisessä keskustelussa yhteydenottajan kanssa. Yhteydenottaja keskustelee viipymättä asiasta myös oppilaan ja/tai hänen huoltajansa kanssa. Yksittäisen oppilaan oppilashuollollinen tuki voi käynnistyä myös monialaisen asiantuntijaryhmän tapaamisella. Oppilashuollon työntekijä arvioi tuen tarpeen kiireellisyyden. Oppilaan ja huoltajan kanssa sovitaan yhdessä asian hoitamisen aikataulusta.
Oppilashuoltopalveluja antavat työntekijät ja koulun muu henkilökunta tekevät asiantuntijayhteistyötä perusopetuslain määrittelemässä kasvatus- ja opetustyössä, pedagogisen tuen järjestämisessä sekä oppilashuollollisissa asioissa.
Oppilashuollon palveluista tiedotetaan Wilma-järjestelmässä, koulujen kotisivuilla, lukuvuositiedotteissa ja vanhempainilloissa.
Yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden työntekijä, jolla herää huoli oppilaasta ja jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Oppilaan tai huoltajan kanssa keskustellaan kasvotusten tai puhelimitse tulevasta palaverista ja sovitaan sen aihe ja osallistujat. Palaverin alussa otetaan oppilaan tai huoltajan allekirjoitus yksilöityyn kirjalliseen suostumukseen, jos palaverissa on muita kuin koulun ja oppilashuollon henkilöstöä tai tietoja sovitaan luovutettavaksi ulkopuolisille. Tulkin läsnäolo ei edellytä yksilöityä kirjallista suostumusta. Wilman oppilashuoltokertomuksessa määritellään keillä on lukuoikeus siihen.
Koulupsykologi ja -kuraattori
Oppilashuoltoyksikkö on osa kaupungin perusopetuspalveluja ja tuottaa esi-, perus- ja toisen asteen koulukuraattori- ja psykologipalvelut sekä nuorten päihde- ja mielenterveyden psykiatristen sairaanhoitajien palvelut. Resurssi käsitellään oppilashuollon kehittämis- ja ohjausryhmässä.
Koulukuraattori ja -psykologi antavat neuvontaa, ohjausta ja konsultaatiota oppilaan koulunkäyntiin, kasvatukseen, kehitykseen ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Koulukuraattori ja -psykologi toimivat yhteistyössä oppilaiden, huoltajien ja koulun henkilöstön kanssa sekä luottamuksellisesti verkostoissa muiden lasten ja nuorten palveluja tarjoavien kanssa. Koulukuraattori ja -psykologi osallistuvat tarvittaessa yksittäisten oppilaiden asiaa käsittelevien monialaisten asiantuntijaryhmien työskentelyyn sekä monialaiseen yhteistyöhön oppilaan pedagogisen tuen suunnittelussa ja tarjoavat siihen liittyvää konsultaatiota.
Koulukuraattori – ja psykologityön tavoitteena on oppilaiden myönteisen kokonaiskehityksen ja koulunkäynnin tukeminen sekä hyvinvoinnin edistäminen kouluyhteisössä. Olennaista kuraattorityössä on oppilaan pulmien tunnistaminen ja niihin puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Koulukuraattori työskentelee ryhmien kanssa, käy oppilaiden kanssa tuki- ja ohjauskeskusteluja sekä tekee tarvittaessa sosiaalisia selvityksiä. Koulupsykologi tekee oppilaan oppimiseen, koulunkäyntiin ja tunne-elämään liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä. Koulupsykologi arvioi tarvittaessa myös oppilaan hoidon ja kuntoutuksen tarvetta.
Oppilashuoltoyksikön nuorten päihde- ja mielenterveystyön psykiatriset sairaanhoitajat työskentelevät 11 - 18 -vuotiaiden nuorten sekä heidän perheidensä kanssa päihteisiin, nettiaikaan ja pelaamiseen sekä mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Sairaanhoitajat toteuttavat Jyväskylässä myös alle 18 -vuotiaiden Ratti-hoidot, joihin poliisi ohjaa nuoren, joka on kuljettanut ajoneuvoa päihteiden vaikutuksen alaisena. Palvelu on nuorelle maksutonta eikä siihen tarvita lähetettä. Oppilashuollon psykiatriset sairaanhoitajat tekevät myös ehkäisevää ja konsultatiivista työtä sekä osallistuvat yhteisölliseen oppilashuoltotyöskentelyyn kouluilla.
Terveydenhoitaja
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus (JYTE) järjestää kouluterveydenhuollon terveydenhoitaja- ja lääkäripalvelut. Terveydenhoitaja on yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän jäsen ja osallistuu tarvittaessa yksilölliseen monialaiseen oppilashuoltotapaamiseen. Kouluterveydenhuollossa toimii vastaava koululääkäri ja lisäksi avosairaanhoidon lääkärit hoitavat kouluterveydenhuollon lääkäritehtäviä.
Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhdessä perheiden kanssa monialaisessa yhteistyössä.
Oppilas voi saapua aikaa varaamatta kouluterveydenhuollon avoimelle vastaanotolle koulukohtaisesti sovittuina aikoina. Oppilas voi ohjautua vastaanottokäynnille myös huoltajan tai koulun muiden toimijoiden, kuten esimerkiksi psykologin, kuraattorin tai opettajan aloitteesta. Terveydenhoitaja antaa ensiapua koulupäivän aikana sairastuneille oppilaille ja koululla sattuneissa tapaturmissa. Vapaa-ajalla tapahtuneet sairastumiset ja tapaturmat ohjataan oman alueen terveysasemalle
Suun terveydenhuollon palvelut ovat osa kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon kokonaisuutta.
Oppilashuoltokertomus
Oppilashuoltotyö, suunnitellut ja toteutetut toimenpiteet sekä niiden arviointi kirjataan oppilashuoltokertomukseen. Jyväskylän kaupungilla on Wilmassa yksi yhteinen pohja, jota koulut käyttävät. Opetushenkilöstö kirjaa asiat ja seurannan (toteutuneet toimenpiteet) oppilashuoltokertomukseen (Wilmassa kohdassa muistiot). Jos asian käsittelyyn tulee uusia toimijoita, tehdään aina uusi muistio. Oppilashuollon henkilöstö kirjaa tiedot potilastietojärjestelmään tai asiakastietojärjestelmään.
Oppilashuoltokertomuksista muodostuu oppilashuoltorekisteri, jonka vastuuhenkilöitä ovat Primus-pääkäyttäjät ja koulun tasolla oppilashuoltotyötä johtava rehtori tai apulaisrehtori.
Opetuksen järjestämisen kannalta välttämätön tieto siirretään toiselle opetuksen järjestäjälle. Tiedonsiirtoon pyydetään aina ensin oppilaan ja/tai huoltajan lupa. Siinä yksilöidään, mitä tietoja siirretään ja pyydetään kirjallinen lupa tietojen siirtoon. Jos lupaa ei myönnetä, arvioidaan tiedon siirron välttämättömyys oppilaan terveyden ja turvallisuuden kannalta ja tehdään tarvittaessa lastensuojeluilmoitus.
Pedagogisista konsultaatiopalavereista ei tehdä oppilashuoltokertomusta.