6.6.1 Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan numeron tai vastaavan sanallisen arvion.[1] 

Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan suorituksensa jossakin oppiaineessa olisi hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen lukuvuotta koskeva suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa oppiaineessa on tukitoimista huolimatta hylätty. 

Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on vaarassa tulla hylätyksi, tulee siitä tiedottaa lukuvuoden aikana oppilasta ja huoltajaa sekä sopia toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi. Ennen luokalle jättämistä oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa asianomaisessa oppiaineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot erillisessä näytössä.[2] Mahdollisuuksia voidaan antaa paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Erillinen näyttö voi sisältää monipuolisesti erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita suorituksia, joilla oppilas parhaiten kykenee osoittamaan osaamisensa.

Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, vuosiluokalle jättämisestä voidaan koulutyön päättyessä tehdä lukuvuositodistukseen ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä näytössä on vuosiluokalta siirtymisen edellytys.

Oppilas voidaan myös jättää vuosiluokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos se katsotaan hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaiseksi. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat.[3]

 

[1] Perusopetusasetus 11 § 1 mom.

[2] Perusopetusasetus 11 § 1 ja 2 mom.

[3] Perusopetusasetus 11 § 2 mom.

Jyväskylän paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut

Perusopetuslaki ja -asetus sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet edellyttävät, että oppilaan suoriutumista arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin eikä toisiin oppilaisiin. Oppiminen ja sen edistymisen arviointi kiinnittyvät ennalta asetettuihin tavoitteisiin.

Oppilas on aktiivinen toimija tavoitteiden asettamisessa ja arvioimisessa yhdessä opettajan kanssa: keskustellaan mitä ja miten opiskellaan, millaisia tavoitteita oppilailla on ja mitä pitäisi vielä oppia. Tavoitteena on myös oppilaiden itse- ja vertaisarviointitaitojen kehittäminen sekä palautteen antaminen ja saaminen. Huoltajan osallisuus on tärkeää.

Perusopetuksen opetussuunnitelmassa määritellään kuudennen vuosiluokan sekä päättöarvioinnin kriteerit kaikkia opettajia ja kouluja velvoittaviksi normeiksi. Kriteeriperusteisessa arvioinnissa henkilön suoritusta arvioidaan sen perusteella, kuinka hyvin suoritus vastaa ennalta määriteltyjä kriteereitä.

Jyväskylässä on laadittu kriteeriperusteisen arvioinnin tueksi laadullisia kuvauksia (taitotasotaulukko) osaamisen ja edistymisen tasoista eri oppiaineissa vuosiluokkakokonaisuuksille 1-2, 3-6 sekä 7-9. Kuvauksissa perustana on opetussuunnitelmassa määritelty hyvän osaamisen kuvaus kuudennen ja yhdeksännen (päättöarviointi) vuosiluokan päättyessä.

Mikäli oppilas ei saavuta oppiaineen oppimäärää, varoitus oppiaineen oppimäärän hylkäämisestä (tai numeerisesti arvosanasta neljä) tai mahdollisesta vuosiluokalle jättämisestä on annettava hyvissä ajoin. Oppilasta ja huoltajaa on kuultava asiassa ja oppilaalla on oltava mahdollisuus täydentää opintojaan sekä näyttää osaamistaan monipuolisesti ja hyväksytysti hyvissä ajoin ennen lukuvuoden päättymistä.

Arviointikeskustelu

Arviointikeskustelu käydään vuosiluokilla 1-8 viikoilla 46 – 6. Arviointikeskustelussa läsnä ovat oppilas, opettaja (1.-6. lk luokanopettaja, 7.-8. lk luokanohjaaja tai muu opettaja) ja huoltaja. Oppilaan tulee olla keskeisessä roolissa oman oppimisensa arvioijana suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

Arviointikeskustelun tavoitteet ja teemat:
  • 1.-6. lk laaja-alainen osaaminen oppilaan näkökulmasta
  • 7.lk laaja-alainen osaaminen oppilaan näkökulmasta ja päättyvät oppiaineet (KO, KS, MU, KU)
  • 8.lk laaja-alainen osaaminen oppilaan näkökulmasta sekä päättyvät aineet (HI)
Yksityiskohtaisemmat tavoitteet ja teemat sekä keskustelua tukevat ohjaavat kysymykset kullekin vuosiluokalle on luettavissa Jyväskylän kaupungin arviointikeskusteluohjeistuksesta.

Yhdeksännellä luokalla käydään opinto-ohjaajan kanssa ohjauskeskustelu, joka koskee laaja-alaista osaamista jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelun näkökulmasta.