6.3 Yksilökohtainen oppilashuolto
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan
- lapselle annettavia terveydenhoitopalveluja, jotka järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina ikäryhmälle suunnattuina neuvolapalveluina
- oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja
- yksittäistä lasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa.
Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Esiopetuksen oppilashuollolla on tärkeä merkitys varhaisen tuen turvaamisessa ja ongelmien ehkäisyssä. Lasten yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että esiopetuksen arjessa.
Yksilökohtainen oppilashuolto esiopetuksessa perustuu aina huoltajan suostumukseen. Huoltajan osallisuutta tuetaan ja mielipiteitä kuullaan lapsen yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisessa. Lapsen osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja edellytystensä mukaisesti. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Oppilashuoltotyö järjestetään niin, että lapsi voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Työssä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä.
Asian käsittely myös yksittäisen lapsen tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu huoltajan suostumukseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai lapsen läheisiä. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa lapsen asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta.
Yksittäistä lasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat:
- yksittäisen lapsen nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot
- kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa
- kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa
- asian aihe ja vireille panija
- lapsen tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset
- toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet
- tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma
- toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot.
Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.
Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä lasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä lasta tai muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä.
Terveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Oppilashuollon kuraattorit kirjaavat asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen.
Lapsen yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä lapsen opettajalle, rehtorille tai päiväkodin johtajalle ja opetuksen järjestäjälle lapsen opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön lapsen tai muiden lasten turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista lapsen sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)
Perusopetuslaki
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)
Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp.
Yksilökohtainen oppilashuolto Jyväskylässä
Yksilökohtainen oppilashuollollinen tuki oppilaalle käynnistyy lapsen, huoltajan, esiopetuksen opettajan tai lasten kanssa työskentelevän ammattihenkilön ottaessa yhteyttä oppilashuollon työntekijöihin. Oppilaan oppilashuollollisen tuen tarvetta arvioidaan yhteisessä keskustelussa yhteydenottajan kanssa. Yhteydenottaja keskustelee viipymättä asiasta myös lapsen ja/tai hänen huoltajansa kanssa. Yksittäisen oppilaan oppilashuollollinen tuki voi käynnistyä myös monialaisen asiantuntijaryhmän tapaamisella. Oppilashuollon työntekijä arvioi tuen tarpeen kiireellisyyden. Huoltajan kanssa sovitaan yhdessä asian hoitamisen aikataulusta.
Oppilashuollon palveluista tiedotetaan esiopetukseen tutustumisen yhteydessä, toimintakauden alussa vanhempainilloissa ja esiopetuksen aikana.
Yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoaa se esiopetuksen tai oppilashuollon palveluiden työntekijä, jolla herää huoli lapsesta ja jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Huoltajan kanssa keskustellaan kasvotusten tai puhelimitse tulevasta palaverista ja sovitaan sen aihe ja osallistujat. Palaverin alussa tai sen aikana, jos se muuttuu oppilashuollolliseksi, otetaani huoltajan allekirjoitus yksilöityyn kirjalliseen suostumukseen. Tulkin läsnäolo ei edellytä yksilöityä kirjallista suostumusta.
Asiantuntijaryhmän kokoonpano voi olla esimerkiksi esiopetuksen opettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, koulupsykologi ja/ tai kuraattori, sekä vanhemmat. Lisäksi tarvittaessa voidaan kutsua mukaan esimerkiksi terapeutteja, perheneuvola, lastensuojelun sosiaalityöntekijä, neuvolan perhetyö. Kuntoutustyöryhmä voi toimia oppilashuollollisena asiantuntijaryhmänä, jos paikalla on oppilashuollon edustaja.
Koulupsykologi ja -kuraattori
Oppilashuoltoyksikkö on osa kaupungin perusopetuspalveluja ja tuottaa esi-, perus- ja toisen asteen koulukuraattori- ja psykologipalvelut sekä nuorten päihde- ja mielenterveyden psykiatristen sairaanhoitajien palvelut. Resurssi käsitellään oppilashuollon kehittämis- ja ohjausryhmässä.
Koulukuraattori ja -psykologi antavat neuvontaa, ohjausta ja konsultaatiota lapsen esiopetukseen, kasvatukseen, kehitykseen ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Koulukuraattori ja -psykologi toimivat yhteistyössä huoltajien ja esiopetuksen henkilöstön kanssa sekä luottamuksellisesti verkostoissa muiden lasten palveluja tarjoavien kanssa. Koulukuraattori ja -psykologi osallistuvat tarvittaessa yksittäisten lapsen asiaa käsittelevien monialaisten asiantuntijaryhmien työskentelyyn sekä monialaiseen yhteistyöhön lapsen pedagogisen tuen suunnittelussa ja tarjoavat siihen liittyvää konsultaatiota.
Terveydenhoitaja
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus (JYTE) järjestää kouluterveydenhuollon terveydenhoitaja- ja lääkäripalvelut. Terveydenhoitaja osallistuu tarvittaessa yksilölliseen monialaiseen oppilashuoltotapaamiseen.
Suun terveydenhuollon palvelut ovat osa kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon kokonaisuutta.
Oppilashuoltokertomus
Oppilashuoltotyö, suunnitellut ja toteutetut toimenpiteet sekä niiden arviointi kirjataan oppilashuoltokertomukseen. Opetushenkilöstö kirjaa asiat ja seurannan oppilashuoltokertomukseen. Jos asian käsittelyyn tulee uusia toimijoita, tehdään aina uusi muistio. Oppilashuollon henkilöstö kirjaa tiedot potilastietojärjestelmään tai asiakastietojärjestelmään.
Oppilashuoltokertomuksista muodostuu oppilashuoltorekisteri, jonka vastuuhenkilöitä ovat päiväkodin johtajat.
Opetuksen järjestämisen kannalta välttämätön tieto siirretään toiselle opetuksen järjestäjälle. Tiedonsiirtoon pyydetään aina ensinhuoltajan lupa. Siinä yksilöidään, mitä tietoja siirretään ja pyydetään kirjallinen lupa tietojen siirtoon. Jos lupaa ei myönnetä, arvioidaan tiedon siirron välttämättömyys oppilaan terveyden ja turvallisuuden kannalta ja tehdään tarvittaessa lastensuojeluilmoitus.
Pedagogisista konsultaatiopalavereista ei tehdä oppilashuoltokertomusta.