6.2 Yhteisöllinen oppilashuolto

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Oppilashuolto on tärkeä osa esiopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään esiopetusyhteisön ja ryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan esiopetusympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä varhaiskasvatuksen, neuvolan sekä muiden kunnan lasten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa.

Lasten ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Yhteisöllinen oppilashuolto luo esiopetuksessa edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä.

Lapsella on oikeus turvallisiin oppimisympäristöihin, joihin kuuluvat niin fyysinen, psyykkinen kuin sosiaalinenkin turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on lasten ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana yksikkökohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Opettaja, päiväkodin johtaja tai rehtori ilmoittaa esiopetuksessa tai matkalla esiopetukseen tai kotiin tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan lapsen huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle97.

Rakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös esiopetuksen kuljetuksia, tapaturmien ehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat. Kun esiopetus järjestetään koulussa, otetaan myös esiopetus huomioon kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa.


____________________
97 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13 § 2 mom. ja perusopetuslaki 29 § 3 ja 7 mom. (163/2022)

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 4 § 1 mom.
Perusopetuslaki 29 § 1 mom. (1267/2013)
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13 § 2 mom. ja perusopetuslaki 29 § 3 ja 7 mom. (1267/2013)Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 16 § 2 mom. ja valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) 12 §



Yhteisöllinen oppilashuolto Jyväskylässä

Jyväskylässä oppilashuolto muodostaa yhtenäisen jatkumon esiasteelta toiselle asteelle. Oppilashuolto ja kunnan muut lasten ja nuorten palvelut (muun muassa esiopetus, perusopetus, toisen asteen koulutus ja nuorisopalvelut) muodostavat toimivan kokonaisuuden. Oppilashuoltopalveluiden yhdenvertainen saatavuus ja laatu turvataan.

Oppilashuollon toimintatavoissa huomioidaan kaupunkistartegia ja kaupunkikohtaiset suunnitelmat: muun muassa hyvinvointisuunnitelma, Jyväskylän mielenterveys-ja päihdesuunnitelma ja osallisuusohjelma sekä menettelytapaohje sisäilmaongelmien hoitamiseen. Oppilashuollon ohjaus-ja kehittämisryhmä arvioivat strategian ja suunnitelmien toteutumista perus-ja esiopetuksessa. Oppilashuollossa painopistettä siirretään ennaltaehkäisevään työhön ja muutoksen toteutumista arvioidaan vuosittain oppilashuoltoryhmissä sekä oppilashuollon ohjaus-ja kehittämisryhmässä.

Päiväkodissa oppilashuoltotyöstä, sen organisoinnista ja toiminnasta vastaa esiopetusta järjestävän päiväkodin johtaja yhteistyössä esiopetuksen henkilöstön ja eri yhteistyötahojen kanssa.

Yhteisöllisen oppilashuollon keskeisenä työvälineenä kaikissa Jyväskylän esiopetusyksiköissä on Pedagoginen suunnitelma. Se on kasvattajatiimien yhteinen työväline toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Siinä kuvataan tiimin sopimukset muun muassa esiopetuksen aloituksesta, kasvatusyhteistyöstä, arjen turvallisesta sujumisesta, hyvästä monialaisesta yhteistyöstä.

Koko varhaiskasvatusta koskevat turvallisuuteen, hyvinvointiin, ennaltaehkäisevään toimintaan ja kriisityöhön liittyvät linjaukset ja ohjeet on koottu sähköiseen muotoon APUA-mappiin. APUA -mappi on johtajille turvallisuusjohtamisen väline ja henkilöstölle keskeinen perehdytyksen väline sisältäen kaikki henkilöstön ja lasten sekä tilojen turvallisuuteen liittyvät keskeiset asiakirjat.

Yhteistyö lasten huoltajien kanssa on päivittäistä keskustelua lapsen kuulumisista ja hyvinvoinnista sekä yhteistä toimintatapojen suunnittelua ja arviointia vähintään kaksi kertaa toimintavuoden aikana. Kasvatuskeskusteluja toteutetaan kuitenkin niin usein kuin se tuntuu tarpeelliselta. Tarpeen mukaan keskustelut toteutetaan monialaisesti.

Eskarin arki -materiaali toimii havainnoinnin, arvioinnin ja tuen välineenä kaikissa esiopetusryhmissä. Sen avulla tunnistetaan sekä lapsen vahvuudet, että mahdolliset varhaiset riskitekijät, jotka voivat vaikuttaa lapsen hyvinvointiin ja oppimiseen. Materiaalissa on koottu erilaisia keinoja lapsen tukemiseen esiopetuksen arjessa ja sitä käytetään välineenä monialaisessa yhteistyössä.

Esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa lasten sosiaalisten- ja tunnetaitojen kehittymistä tukevat sensitiiviset ja läsnä olevat aikuiset, jotka ohjaavat lapsia arjen tilanteissa ja tukevat tarvittavia taitoja silloin kun lapsi niitä tarvitsee. Sosiaalisia ja tunnetaitoja tukevia menetelmiä esiopetuksessa ovat esimerkiksi Askeleittain, vuorovaikutusleikki, Tunnemuksu ja mutu-toukka, Muksuoppi, Älyä tunteet, Kadonnut avain ja Tunteiden kirjasto. Papilio-ohjelma on kokeiluluonteisesti käytössä muutamassa Jyväskylän päiväkodissa

Jokaisen kunnallisen ja yksityisen esiopetusyksikön yhteisöllisen oppilashuollon toimintatavat kuvataan esiopetuksen yksikkökohtaisissa oppilashuoltosuunnitelmissa.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä