Lapsen kanssa toimivien aikuisten tapa toimia ja olla vuorovaikutuksessa välittyy mallina lapselle. Lapsi opettelee oikeita tapoja ratkaista ristiriitoja ja suojata itseään. Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen on Jyväskylän varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa yhteinen toimintakulttuurin kehittämiseen liittyvä asia. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilöstö kehittää kiusaamisen vastaisia toimia yhdessä syksyllä 2018 perustetussa Kiusaamisen vastainen toimintamalli-työryhmässä. 

Kasvattaja mahdollistaa monipuolisen oppimisympäristön sekä huomioi lasten ehdotukset osana toiminnan ja ympäristön suunnittelua ja arviointia. Lapset osallistuvat oppimisympäristöjen ja sisältöjen suunnitteluun ja arviointiin. Jyväskylässä lapsella oppimisympäristönä on:

• rakennettu, uudempi ja historiallisen kaupunkiympäristö sekä
• monipuolinen, rikas ja monimuotoinen luonto, jossa on järviä, mäkiä, metsiä, vihreyttä ja maaseutua.

Metsät, puistot, järvet ja muut lähiympäristöt ovat oivallisia oppimisympäristöjä. Kaupungissa on useita puistoja, luontopolkuja ja laavuja, jotka ovat hyviä retkeilykohteita ja oppimisen paikkoja. Näitä monipuolistavat Jyväskylän kaupungin ja yhteistyökumppaneiden tarjoamat palvelut (mm. koulut, kirjastot, museot, Kulttuuriaitta, liikuntapaikat, seurakunta). Ympäristössä liikutaan ja sen moninaisuutta tutkitaan ja ihmetellään yhdessä lasten kanssa. Joissakin esiopetusryhmissä toteutetaan luonto- ja liikuntapainotteista toimintaa. Digitaaliset oppimisympäristöt herättävät lapsessa uteliaisuutta ja esiopetusryhmissä on lasten käytössä tablettilaitteita.

Oppimisympäristön suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvat myös lapset ja heidän huoltajansa. Tiloja, kalusteita ja välineitä hyödynnetään luovasti ja monipuolisesti. Päiväkotien rakentamista varten on laadittu suunnitteluohje ja Jyväskylän esiopetusryhmissä on käytössä ergonomiset kalusteet. Yhteistyössä terveydenhuollon viranomaisten kanssa on laadittu hygieniaohje. Uusien oppimisympäristöjen suunnittelun yhteydessä  huomioidaan myös niiden lapsivaikutukset.

Kasvattajat tarkastelevat ja arvioivat säännöllisesti psyykkistä ja fyysistä oppimisympäristöä pedagogisen suunnitelman avulla. Huoltajat osallistuvat oppimissympäristöjen arviointiin esimerkiksi arjen yhteistyökeskusteluissa, ”vanhempien eskaripäivän” yhteydessä ja säännöllisissä asiakaskyselyissä.