3.2 Oppimisympäristöt esiopetuksessa
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Oppimisympäristöillä tarkoitetaan esiopetuksessa tiloja, paikkoja, välineitä, yhteisöjä ja käytäntöjä, jotka tukevat lasten kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monitahoisia ja joustavia kokonaisuuksia. Ne tarjoavat mahdollisuuksia leikkiin, luoviin ratkaisuihin ja asioiden monipuoliseen tarkasteluun lapsia motivoivia ja toiminnallisia työtapoja käyttäen.
Kehittämistä ohjaavat näissä perusteissa määritellyt arvoperusta, oppimiskäsitys sekä toimintakulttuurin kehittämiselle asetetut tavoitteet. Lisäksi otetaan huomioon lasten osaaminen, heidän kiinnostuksen kohteensa ja yksilölliset tarpeensa sekä luvussa 4 kuvatut esiopetuksen toteuttamisen periaatteet. Oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä[1]. Ne tarjoavat myös mahdollisuuksia leikkiä ja työskennellä rauhassa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Oppimisympäristöissä kiinnitetään huomiota ergonomiaan, ekologisuuteen, esteettisyyteen, esteettömyyteen ja sekä tilojen valaistukseen, sisäilman laatuun, siisteyteen ja viihtyisyyteen.
Oppimisympäristöjä kehitetään niin, että ne edistävät vuorovaikutusta ja yhteisöllistä tiedon rakentumista. Yhteisesti sovitut säännöt ja toimintatavat luovat ilmapiiriltään turvallisen ja muita kunnioittavan oppimisympäristön. Monipuoliset oppimisympäristöt tukevat lasten aktiivisuutta, terveen itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehittymistä sekä oppimaan oppimisen taitoja ja tasa-arvoa. Lapset osallistuvat oppimisympäristöjen rakentamiseen. Heidän ideansa ja tuotoksensa näkyvät oppimisympäristöissä. Tämä tukee lasten osallisuutta ja antaa heille onnistumisen kokemuksia sekä vahvistaa vuorovaikutusta vertaisryhmän kanssa.
Oppimisympäristöinä käytetään ulko- ja sisätiloja, lähiluontoa ja rakennettua ympäristöä. Esiopetuksessa käytetään ja sovelletaan myös tieto- ja viestintäteknologiaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi hyödynnetään eri yhteistyökumppaneiden, kuten kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntatoimen tarjoamia mahdollisuuksia. Lasten omia leikkikaluja, tieto- ja viestintäteknologisia laitteita ja muita välineitä voidaan käyttää huoltajien kanssa sovituilla tavoilla. Tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavat lapsille kokonaisvaltaisen oppimaiseman ja kannustavat aktiiviseen, yhteisölliseen ja itsenäiseen oppimiseen.
Monipuoliset, terveelliset ja turvalliset oppimisympäristöt Jyväskylässä
Lapsen kanssa toimivien aikuisten tapa toimia ja olla vuorovaikutuksessa välittyy mallina lapselle. Lapsi opettelee oikeita tapoja ratkaista ristiriitoja ja suojata itseään. Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen on Jyväskylän varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa yhteinen toimintakulttuurin kehittämiseen liittyvä asia. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilöstö kehittää kiusaamisen vastaisia toimia yhdessä syksyllä 2018 perustetussa Kiusaamisen vastainen toimintamalli-työryhmässä.
Kasvattaja mahdollistaa monipuolisen oppimisympäristön sekä huomioi lasten ehdotukset osana toiminnan ja ympäristön suunnittelua ja arviointia. Lapset osallistuvat oppimisympäristöjen ja sisältöjen suunnitteluun ja arviointiin. Jyväskylässä lapsella oppimisympäristönä on:- rakennettu, uudempi ja historiallisen kaupunkiympäristö sekä
- monipuolinen, rikas ja monimuotoinen luonto, jossa on järviä, mäkiä, metsiä, vihreyttä ja maaseutua.
Metsät, puistot, järvet ja muut lähiympäristöt ovat oivallisia oppimisympäristöjä. Kaupungissa on useita puistoja, luontopolkuja ja laavuja, jotka ovat hyviä retkeilykohteita ja oppimisen paikkoja. Näitä monipuolistavat Jyväskylän kaupungin ja yhteistyökumppaneiden tarjoamat palvelut (mm. koulut, kirjastot, museot, Kulttuuriaitta, liikuntapaikat, seurakunta). Ympäristössä liikutaan ja sen moninaisuutta tutkitaan ja ihmetellään yhdessä lasten kanssa. Joissakin esiopetusryhmissä toteutetaan luonto- ja liikuntapainotteista toimintaa. Digitaaliset oppimisympäristöt herättävät lapsessa uteliaisuutta ja esiopetusryhmissä on lasten käytössä tablettilaitteita.
Oppimisympäristön suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvat myös lapset ja heidän huoltajansa. Tiloja, kalusteita ja välineitä hyödynnetään luovasti ja monipuolisesti. Päiväkotien rakentamista varten on laadittu suunnitteluohje ja Jyväskylän esiopetusryhmissä on käytössä ergonomiset kalusteet. Yhteistyössä terveydenhuollon viranomaisten kanssa on laadittu hygieniaohje. Uusien oppimisympäristöjen suunnittelun yhteydessä huomioidaan myös niiden lapsivaikutukset.
Kasvattajat tarkastelevat ja arvioivat säännöllisesti psyykkistä ja fyysistä oppimisympäristöä pedagogisen suunnitelman avulla. Huoltajat osallistuvat oppimissympäristöjen arviointiin esimerkiksi arjen yhteistyökeskusteluissa, ”vanhempien eskaripäivän” yhteydessä ja säännöllisissä asiakaskyselyissä.