Jyväskylän esiopetuksessa toimintakulttuurin kehittämiseen kuuluu säännöllinen laadun arviointi eri menetelmin. Arviointiin osallistuvat lapset, lasten huoltajat, henkilöstö ja yhteistyökumppanit. Asiakastyytyväisyyttä arvioidaan sähköisillä kyselyillä ja huoltajia tiedotetaan arviointien tuloksista. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteinen asiakasraati Vaskooli käsittelee säännöllisesti laatuun liittyviä teemoja. Jokaisessa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimintayksikössä sovitaan vuosittain laadulliset tavoitteet ja mietitään arviointimenetelmät tavoitteiden saavuttamisen mittaamiseksi. Toimintakulttuuria ja pedagogista toimintaa kehitetään arviointien pohjalta esiopetuksen perusteiden mukaisesti. Lasten kanssa arviointia tehdään jatkuvasti hyödyntäen dokumentointia ja lasten ikään soveltuvia arviointimenetelmiä.

Jyväskylän esiopetuksessa lapsen etu huomioidaan rakentamalla joustavia lapsiryhmiä. Ryhmiä muodostettaessa huomioidaan lasten yksilölliset kehityksen, oppimisen ja tuen tarpeet, sekä lasten kannalta tarkoituksen mukaiset sosiaaliset suhteet. Vuorovaikutuksen näkökulmasta otetaan huomioon myös tutun ja turvallisen henkilöstön pysyvyys ryhmissä. Yhtenä työvälineenä käytetään henkilöstön pedagogista lukujärjestystä, jonka avulla luodaan sujuvuutta arkeen ja eheyttä lapsen päivään.

Toimintakulttuurin kehittämisen keskeisenä tavoitteena on hyvä arki, jossa toteutuu myönteinen, hyväksyvä ja arvostava vuorovaikutus, perusturvallinen kasvatusilmapiiri ja osallisuus. Lasten ja huoltajien osallisuutta toiminnan suunnitteluun, osallistumiseen ja arviointiin toteutetaan ja kehitetään tietoisesti kokeilun aikana monin eri tavoin. Lasten osallisuuden varmistamiseksi ja vahvistamiseksi henkilöstön tehtävänä on selvittää lasten mielenkiinnon kohteet sekä heidän kokemuksensa omasta osallisuudestaan. Henkilöstö varmistaa, että lapset voivat vaikuttaa omaan esiopetuksen arkeensa tarjoamalla heille erilaisia osallistumiskanavia, joiden kautta lapset voivat ilmaista ajatuksensa ja mielipiteensä. Osallistumiskanavia ovat esimerkiksi musiikki, liikunta ja taide.

Jyväskylän esiopetuksessa painotetaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimista sekä hyvinvointioppimista osana kiusaamisen ehkäisemistä. Tunne- ja vuorovaikutustaitoja opetellaan arjen kohtaamisissa ja oppimisen tukena käytetään erilaisia soveltuvia materiaaleja ja menetelmiä. Lasten kanssa harjoitellaan havaitsemaan, tulkitsemaan ja sanoittamaan sekä kehon, että mielen hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin viestejä. Arjen rytmien säännöllisyys, liikkuminen, ruokailu, uni ja rentoutuminen ovat hyvinvointioppimisen keskeisiä teemoja esiopetuksessa. 

Jokaisessa toimintayksikössä on suunnitelma häirinnän ja kiusaamisen ennaltaehkäisyyn sekä kiusaamiseen puuttumiseen. Suunnitelmat pohjautuvat Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuspalvelujen yhteiseen suunnitelmaan. Lapsiryhmän pedagogiseen suunnitelmaan kirjataan ne konkreettiset toimenpiteet, joilla ryhmässä ennaltaehkäistään kiusaamista. Suunnitelmassa kuvataan myös, kuinka mahdolliseen kiusaamiseen puututaan.

Jyväskylän esiopetuksen toimintakulttuurin arvoinnissa huomio kiinnitetään ensi sijassa kasvattajan ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen. Arvioinnissa hyödynnetään Karvin (2018) julkaisemiin indikaattoreihin pohjautuvia laatukriteerejä, joita on laadittu laajalla yhteistyöllä. Laatimisesta on vastannut varhaiskasvatuksen arviointityöryhmä, joka on tehnyt yhteistyötä muun muassa päiväkotien vasuagenttien, asiakasraadin ja Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden kanssa. Arviointityöryhmä nosti indikaattoreista tärkeimmäksi henkilöstön ja lapsen välisen vuorovaikutuksen. Tähän liittyvät indikaattorit ovat:

• Vuorovaikutus on myönteistä, välittävää, kannustavaa ja hellää. Henkilöstö sitoutuu lapseen ja lapsiryhmään.
• Henkilöstö on vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa lasten kanssa tavalla, joka vastaa lasten kehitystä, kiinnostuksen kohteita sekä oppimisen valmiuksia.
• Henkilöstö toimii sensitiivisesti ja havaitsee lasten aloitteet sekä vastaa niihin lasten osallisuutta ja toimijuutta tukevalla tavalla.
• Henkilöstö käyttää kieltä mahdollisimman rikkaalla ja monipuolisella tavalla lasten ikä- ja kehitystaso huomioiden. Henkilöstö mukauttaa kielenkäyttönsä lapsen kokemusmaailmaan, sanoittaa toimintaa kielellisesti ja innostaa lapsia osallistumaan päivittäiseen kielelliseen vuorovaikutukseen omien edellytystensä ja taitojensa mukaisesti.
• Henkilöstö huomioi ryhmän kaikki lapset ja ymmärtää lasten erilaisia ilmaisun tapoja.

Näiden indikaattoreiden arvioimiseksi on sovittu seuraavat kriteerit:

Jyväskylän kaupungin esiopetuksessa lapsia ohjataan toimimaan kestävän elämäntavan mukaisesti. Lapsille syntyy myönteisiä kokemuksia ekologisesta elämäntavasta arjessa yhdessä toimien. Lapset esimerkiksi kierrättävät leluja ryhmästä toiseen, osallistuvat lajitteluun tai ympäristön siivoamiseen.

Huoltajille tiedotetaan esiopetuksen toiminnasta ja sisällöistä monipuolisesti. Tiedottamisessa kiinnitetään erityistä huomiota lasten näkökulmien esilletuomiseen. Huoltajien kanssa keskustellaan heidän ajatuksistaan ja odotuksistaan oman lapsensa esiopetuksen suhteen. Huoltajia kannustetaan myös osallistumaan esiopetuksen arkeen.

Henkilöstö keskustelee työyhteisössään omista asenteistaan suhteessa yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon. Henkilöstö tiedostaa, että lasten yhdenvertainen kohtaaminen ja kohtelu ei tarkoita samanlaisuutta, vaan lasten yksilöllisten tarpeiden huomioimista vuorovaikutuksessa ja toiminnassa. Henkilöstö havainnoi lapsia ja on aktiivisesti läsnä lapsiryhmän toiminnassa. Tällä tavoin henkilöstö voi tunnistaa ja puuttua mahdollisiin eriarvoistaviin piirteisiin lasten keskinäisissä kohtaamisissa.

Jyväskylässä esiopetuksen kehittämisessä hyödynnetään uusinta tutkimustietoa. Valtakunnan tason arviointi- ja kehittämistyötä sekä yhteiskunnallista keskustelua seurataan aktiivisesti, muutoksia havainnoidaan ja haasteisiin pyritään vastaamaan. Paikallisten oppilaitosten kanssa tehdään tutkimus-, koulutus- ja harjoitteluyhteistyötä. Oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö perustuu molemminpuoliseen osaamisen jakamiseen. Jyväskylän yliopiston kanssa esiopetuksella on monia yhteishankkeita, joiden avulla kehitetään esiopetuksen toimintakulttuuria sekä henkilöstön pedagogista osaamista ja arviointiosaamista.  Henkilöstön pedagogista ja ammatillista toimintakulttuurin kehittämistä tuetaan erilaisin rakentein. Näitä rakenteita ovat esimerkiksi henkilöstön pedagogiset porinat ja tiimipalaverit, työyhteisöjen työillat sekä muut ammatilliset kohtaamiset.

Jyväskylässä toimitaan esiopetuksen ja perusopetuksen yhtenäisen opinpolun vuosikellon mukaisesti. Lasten ja perheiden kanssa työskentelevät toimijat tekevät alueellista yhteistyötä sujuvan oppimisen polun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.