Opetuksen hyvät käytännöt

Hyviä käytäntöjä Muuramessa:

Vuosiluokalla 6

Ruotsin kielen opiskeleminen alakoulussa alkaa siitä, että oppilasta ohjataan tunnistamaan oma identiteettinsä kaksikielisessä yhteiskunnassa. Kielen opettamista lähestytään kokonaisoppimisen näkökulmasta; opetukseen integroidaan muiden oppiaineiden sisältöjä esimerkiksi seuraavissa oppiaineissa:

maantieteestä: Suomen ja Pohjoismaiden karttatutkimusta, Pohjoismaiden yhteisö, ruotsinkielinen Suomi, kaupunkien ja paikkakuntien nimet kartalla
musiikista: ruotsinkieliset laulut, lorut, säveltäjät, sanoittajat
äidinkielestä: ruotsinkieliset kirjailijat, kulttuurivaikuttajat
historiasta: Pohjoismaiden yhteinen historia, puoluejärjestelmä

Kokonaisoppimista tukee työtapana esimerkiksi portfolion rakentaminen oppimisprosessin aikana.

Oppilasta ohjataan näkemään kielellinen moninaisuus ennen kaikkea myönteisenä voimavarana ja positiivisena mahdollisuutena omassa elämässä.

Ohjataan oppilaita tarkastelemaan ruotsin kielen esiintyvyyttä tai esiintymättömyyttä omassa elinympäristössä, arkielämässä ja suomalaisessa yhteiskunnassa esimerkiksi elintarvikepakkaukset, Yle Fem, ruotsinkielinen musiikki, kulttuuriperimä tai toisaalta, miksi omalla paikkakunnalla ruotsin kieltä ei juurikaan esiinny.

Opetuksessa korostetaan yksinkertaisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelemista esimerkiksi leikkien ja pelien kautta. Opettajan tulee vahvasti rohkaista oppilasta ilmaisemaan itseään vähäiselläkin kielitaidolla ja tähän tuleekin tarjota runsaasti mahdollisuuksia.

Oppilasta ohjataan asettamaan tavoitteita omalle oppimiselleen ja tavoitteiden toteutumista tarkastellaan säännöllisesti keskustellen opettajan kanssa, esimerkiksi oppilas asettaa itselleen tavoitenumeron, jonka toivoo saavuttavan ja pohtii opettajan kanssa yhdessä keinoja, miten hän saavuttaa tavoitteensa. Tavoitteen saavuttamista tarkastellaan lyhyissä jaksoissa yhdessä opettajan kanssa.

Läheiset aihepiirit ja sanastot esimerkiksi:

tervehdykset ja oma itse, perhe, koti, vapaa-aika ja koulu sekä huomioidaan myös oppilaiden omat kiinnostuksen kohteet, lisäksi viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat, kellonajat, vaatteet, ruoka ja värit

kielitietoaiheina mahdollisuuksien mukaan aakkoset, persoonapronominit, kysymyssanat, kysymyslauseen sanajärjestys, minä olen, minulla on, omistuspronominit ja -muodot, preesens, lukusanat, kieltosanat, substantiivien taivutus, adjektiivin taivutus, prepositiot, päälauseen sanajärjestys ja apuverbit