Arviointi

Arviointi yleisesti

Perusopetuksessa arviointi kohdistuu oppimiseen, osaamiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä itsearvioinnin taitojen kehittäminen toteutuvat formatiivisen arvioinnin avulla. Summatiivisesti arvioidaan sitä, miten oppilas on saavuttanut eri oppiaineille asetetut tavoitteet.

Todistuksessa arvioidaan, miten oppilas on saavuttanut kunkin oppiaineen tavoitteet. Tavoitteet määritellään opetussuunnitelmassa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Käyttäytymistä arvioidaan paikallisesta opetussuunnitelmasta löytyvien tavoitteisiin verraten

Todistukset

Vuosiluokilla 1-8 oppilaalle jaetaan lukuvuoden päättyessä lukuvuositodistus. Yhdeksännen vuosiluokan päättyessä oppilaalle jaetaan päättötodistus. Syyslukukauden päättyessä yhdeksännen luokan oppilaille jaetaan välitodistus.

Perusopetuksen päättöarviointi

Päättöarvioinnin tehtävänä on määrittää, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on saavuttanut perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa oppiaineille asetetut tavoitteet perusopetuksen päättyessä. Päättöarviointi tehdään vuosiluokkien 7–9 aikana osoitetun osaamisen perusteella.

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Mahdollinen pyyntö arvioinnin uusimesta osoitetaan koululle ja huoltajan on tehtävä se kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä.

Arvioinnin painopisteet

Arvioinnissa eri luokka-asteilla painottuvat seuraavat tavoitteet:

1.-2. luokka: Koululaisena kasvaminen. Itsearvioinnin ja vertaispalautteen harjoitteleminen.

3.-4. luokka: Oppijana kehittyminen. Pitkäjänteisen työskentelyn omaksuminen. Ainekohtaisen itsearvioinnin harjoittelu.

5.-6. luokka: Oppijana kehittyminen. Itsenäiseksi koululaiseksi ja tavoitteelliseksi oppijaksi kasvaminen. Oppilas harjaantuu omien tavoitteiden asettamiseen ja siihen pääsemiseen.

7.-9. luokka: Yhteisön jäsenenä kasvaminen. Vastuuntuntoisena oppijana toimiminen. Oman oppimisen ja edistymisen analyyttinen arviointi.

Oppilaan ja huoltajan tulee olla tietoinen osaamisen, työskentelyn ja käyttäytymisen tavoitteista ja arvioinnin kriteereistä. Samoin kuin itsearviointia, vertaispalautetta tulee harjoitella systemaattisesti. Itsearvioinnin ja vertaispalautteen tavoitteena on, että oppilas oppii tekemään havaintoja ja johtopäätöksiä sekä yksilönä että ryhmänä oppimisesta, työskentelystä ja käyttäytymisestä. Itsearvioinnissa ja vertaispalautteessa käytetään monipuolisia menetelmiä. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään arviointityökalujen laatimisessa ja käytössä. Itsearviointeja käytetään apuna oppilaan oppimisen ohjaamisessa sekä oppimis- ja nivelvaihekeskusteluissa.

Oppimiskeskustelut

Oppimiskeskustelut käydään lukuvuosittain. Luonteeltaan oppimiskeskustelu on formatiivinen ja oppimista kuvaava. Sen lisäksi oppimiskeskustelussa annetaan tietoa oppilaan osaamisen tasosta. Oppimiskeskustelut käydään lukuvuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti:

1. lk marras-tammikuu
2. lk tammi-helmikuu (nivelvaiheen keskustelu)
3.-5. lk marras-tammikuu
6. lk tammi-helmikuu (nivelvaiheen keskustelu)
7.-9. lk loka-marraskuu

Oppimiskeskustelujen pohjaksi on olemassa kunnan yhteisiä mallilomakkeita, joita voi käyttää keskustelujen apuna.

Käyttäytymisen arviointi

Oppilasta kannustetaan toisten huomioimiseen ja hyviin käytöstapoihin sekä opastetaan kouluyhteisössä toimimisessa. Oppilaalle ja huoltajalle annetaan säännöllisesti palautetta oppilaan käyttäytymisestä.

Kaikki oppilaan opettajat osallistuvat käyttäytymisen arviointiin. Vuosiluokilla 1-2 arviointi on sanallinen. 3-4 vuosiluokilla annetaan numeroarviointi, jota täydennetään sanallisella arvioinnilla. Vuosiluokalta 5 alkaen käytetään numeroarviointia, jota voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla. Arviointi perustuu kunnan opetussuunnitelman käyttäytymiselle annettuihin tavoitteisiin ja koulun järjestyssääntöihin. Arvioinnissa huomioidaan oppilaan ikä ja kehitystaso. Päättö- ja erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota.

Käyttäytymisen tavoitteet

Oppilaan käytöksessä näkyy myönteinen asenne muita oppilaita ja koko kouluyhteisöä kohtaan. Oppilas suhtautuu myönteisesti opiskeluun ja itsensä kehittämiseen. Hän on suvaitsevainen ja noudattaa hyviä käytöstapoja kaikessa koulutyössä. Käyttäytymisen tavoitteet selvitetään oppilaille luokissa ja huoltajille esimerkiksi vanhempainilloissa, oppimiskeskusteluissa ja tiedotteissa. Oppilas saa palautetta koulun aikuisilta. Lisäksi oppilas arvioi itse käyttäytymistään. Annettu palaute kannustaa ja ohjaa oppilasta saavuttamaan annetut tavoitteet. Käyttäytymistä arvioidessa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin:

Hyvien tapojen noudattaminen:

- toimii kohteliaasti

- toimii avuliaasti

- on rehellinen

- kielen- ja äänenkäyttö on toisia kunnioittavaa

- sietää pettymyksiä

- käyttäytyy asiallisesti ja tilannetietoisesti kaikissa koulun tapahtumissa

Yhteisten toimintatapojen noudattaminen:

- noudattaa koulun järjestyssääntöjä

- sitoutuu sovittuihin toimintatapoihin

- toimii annettujen ohjeiden mukaisesti

- ottaa vastuuta yhteisten asioiden hoidosta

- ei myöhästele

- käy säännöllisesti koulua ja huolehtii kotitehtävistä

Muiden huomioon ottaminen:

- hyväksyy erilaisuutta

- ei kiusaa

- on ystävällinen

- tukee toiminnallaan työrauhaa

- huolehtii oma-aloitteisesti ja vastuullisesti kouluympäristön viihtyvyydestä

Käyttäytymisen arviointikriteerit

Sanallisen arvioinnin kuvaus:

Erinomaisesti (vastaa arvosanaa 9-10)

Oppilas saavuttaa käyttäytymiselle asetetut tavoitteet säännöllisesti. Hän edistää omalla esimerkillään muidenkin hyvää käyttäytymistä.

Hyvin (vastaa arvosanaa 8)

Oppilas saavuttaa käyttäytymiselle asetetut tavoitteet yleensä. Yksittäisissä tavoitteissa hänen toimintansa on vaatinut keskustelua ja ohjausta, mutta hän on kyennyt kehittämään toimintaansa.

Kohtalaisesti (vastaa arvosanaa 6-7)

Oppilas saavuttaa käyttäytymiselle asetetut tavoitteet toisinaan. Hänen toimintansa on vaatinut usein keskustelua ja ohjausta, mutta hän on kyennyt muuttamaan käytöstään tavoitteiden suuntaiseksi.

Vain ohjatusti (vastaa arvosanaa 5)

Oppilas saavuttaa käyttäytymiselle asetetut tavoitteet vain ohjatusti. Hänen toimintansa on toistuvasti vaatinut keskustelua ja ohjausta, mutta hän ei ole juurikaan pystynyt muuttamaan käytöstään tavoitteiden suuntaiseksi.

Hylätty (vastaa arvosanaa 4)

Oppilas ei ole koulun kurinpitokeinoin ojennettavissa ja käyttäytyminen normaaliin kouluyhteisöön täysin sopimatonta.

Numeroarvosanojen kuvaus:

10 - Oppilas on saavuttanut erinomaisesti käyttäytymisen tavoitteet. Hän edistää omalla esimerkillään muidenkin hyvää käyttäytymistä.

9 - Oppilas on saavuttanut kiitettävästi käyttäytymisen tavoitteet. Oppilaan käytös on lähes aina tavoitteiden mukaista.

8 - Oppilas on saavuttanut hyvin käyttäytymisen tavoitteet. Hän suhtautuu koulunkäyntiin, kouluyhteisöön ja yhteiseen omaisuuteen yleensä myönteisesti. Hänen käytökseensä on jouduttu mahdollisesti puuttumaan satunnaisesti.

7- Oppilas on saavuttanut tyydyttävästi käyttäytymisen tavoitteet. Hän suhtautuu koulunkäyntiin, kouluyhteisöön ja yhteiseen omaisuuteen vaihtelevasti. Hän häiritsee usein opiskelua eikä noudata aina koulun järjestyssääntöjä. Hänen käytökseensä on jouduttu puuttumaan puhuttelemalla ja/tai muilla toimenpiteillä.

6 - Oppilas on saavuttanut kohtalaisesti käyttäytymisen tavoitteet. Hän suhtautuu koulunkäyntiin, kouluyhteisöön tai yhteiseen omaisuuteen kielteisesti. Hän häiritsee opiskelua ja rikkoo järjestyssääntöjä. Hänen käytöksensä on epäasiallista ja loukkaavaa. Hänen käytökseensä on puututtu usein kurinpidollisin toimin.

5 - Oppilas on saavuttanut välttävästi käyttäytymisen tavoitteet. Hän rikkoo koulun järjestyssääntöjä jatkuvasti ja tietoisesti. Hänen käytöksensä on erittäin epäasiallista ja loukkaavaa. Hänen käytökseensä on puututtu erittäin usein kurinpidollisin toimin. Oppilas tarvitsee valvontaa selviytyäkseen koulutyöstä.

4 - Oppilas ei ole koulun kurinpitokeinoin ojennettavissa ja käyttäytyminen normaaliin kouluyhteisöön täysin sopimatonta.