V Muisti
Muistin toiminta ja sen hermostollinen perusta
Sensorinen muisti
- Aistiärsykkeiden vastaanotto ja tiedon valikointi
- Liittää havainnon ja muistin toisiinsa
- Kapasiteetti: suuri (vain pieni osa eteenpäin prosessoitavaksi)
- Kesto: erittäin lyhyt
Työmuisti
- Parhaillaan käytössä oleva muistitoiminto, “tässä ja nyt” –muisti.
- Pienehkön tietomäärän pitäminen mielessä lyhyen ajan.
- Muokataan ja jäsennetään tietoa. Toistettu ja harjoitettu tieto siirtyy säilömuistiin.
- Aikaisemmat tiedot ja kokemukset palautuvat säilömuistista työmuistin käsiteltäviksi.
- Kapasiteetti on rajoitettu, käsittelee kahdesta viiteen asiaa kerrallaan.
- Mieltämisyksiköiden laajuus ja monipuolisuus vaikuttavat työmuistin tehokkuuteen.
- Työmuistin tehokas toiminta on yhteydessä yksilön kognitiivisiin taitoihin.
Fonologinen silmukka
- Kielellisen aineksen lyhytaikainen mielessä pitäminen
- Kielellinen aines mielletään äänteinä
- Yhteydessä kielien oppimiseen
- Vasen päälakilohko
Visuaalis-avaruudellinen lehtiö
- Näönvaraisen aineksen lyhytaikainen mielessä pitäminen
- Kasvojen ja esineiden pitäminen työmuistissa aktivoi ohimo- ja otsalohkoja
Komentoyksikkö
- Työmuistin eri toimintojen yhdistäminen ja säätely
- Tarkkaavaisuuden säätely
- Otsalohkot
Episodinen puskuri
- Tapahtumien mieleen painaminen
- Yhdistää fonologisen silmukan ja visuaalis-avaruudellisen lehtiön käsittelemät tiedot -> säilömuistiin kokonaiskuva tapahtumista
Säilömuisti
- Tietoisen ja tiedostamattoman aineksen muistissa säilyttäminen
- Hermoverkot: synaptisten yhteyksien voimistuminen ja rakentuminen
- Kapasiteetti: suuri
- Kesto: pitkä tai lyhyt (riippuu kognitiivisen prosessoinnin laadusta sekä muistiaineksesta ja sen käytöstä)
Sisältömuisti
- Tietomuisti: tiedot asioista (kielellinen ja visuaalinen)
- Episodinen muisti: tiedot tapahtumista (ohimolohkojen sisäosat ja hippokampus)
Mieleenpalauttaminen
- Tietojen ja muistojen hakeminen säilömuistista työmuistiin.
- Muistaminen on rekonstruktiivista: mieleen palauttaessa tiedot ja muistot rakentuvat uudelleen (vrt. tietokoneen muisti).
- Mieleen palauttamiseen vaikuttaa se, miten asia on painettu mieleen, esimerkiksi opiskeltu.
- Tietoja säilömuistista haetaan muistivihjeiden ja muistisääntöjen avulla.
- Konteksti (asiayhteys) tukee sekä mieleen painamista että mieleen palauttamista.
- Kehon tila ja mieliala vaikuttavat mieleen palauttamiseen.
Muistin hermostollinen perusta
- Muistin toiminta ja oppiminen muuttavat hermosolujen synapsiyhteyksiä sekä seuraavat rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia (muistijälki).
- Aivojen kaikki osat osallistuvat oppimiseen ja muistamiseen.
- Tiedot ja muistot ovat satojen tai tuhansien hermosolujen välille muodostuneita sähkökemiallisia yhteyksiä.
Aivojen eri osat erikoistuneet käsittelemään erilaista informaatiota
- Kielellisen aineksen prosessointi: vasen päälakilohko
- Visuospatiaalinen aines: oikea päälakilohko, takaraivolohko
- Mieleen painaminen: vasemman aivopuoliskon etuosa eli Brocan alue
- Mieleen palauttaminen: oikea etuotsalohko
- Sisältömuisti ja episodinen muisti: hippokampus
- Työmuisti ja tarkkaavaisuus: etuotsalohkot
Ihmisellä on kaksi hippokampusta, jotka sijaitsevat ohimolohkojen sisäosissa.
Unohtaminen
- Ärsykkeiden tai tarkkaavaisuuden vuoksi asia ei siirry työmuistiin.
- Asian käsittely työmuistissa on ollut riittämätöntä.
- Mieleen palauttaminen ei onnistu.
- Psyykkisen olotilan, mielialan ja vireyden vaikutus
- Anterogradinen amnesia (uusien asioiden mieleen painaminen ei onnistu): ohimolohkon sisäosien ja hippokampuksen vaurio
- Alzheimerin tauti
- Retrogradinen amnesia (potilas ei muista, mitä tapahtui ennen sairastumista): laaja-alainen hermosolukato