IV Tarkkaavaisuus

Tarkkaavaisuuden jakaminen

Usein jaettu tarkkaavaisuus on tarkkaavaisuuden siirtämistä kahden kohteen välillä.


Tutkimusmenetelmänä:


Dikoottisen kuuntelun tehtävät (Cherry)
  • kahden tarinan kuunteleminen yhtä aikaa
  • tarkkavaisuuden suuntaaminen toiseen tarinaan ja toistaminen ääneen
  • cocktail party -ilmiö

Tarkkaavaisuuden valokeila
  • osa asioista tarkkaavaisuuden keskiössä, mutta suurin osa jää tietoisuuden ulkopuolelle
Tarkkaamattomuussokeus
  • kyvyttömyys huomata selvästi havaittavaa asiaa, kun huomio kohdistuu toiseen asiaan
Muutossokeus
  • tarkkaavaisuuden ulkopuolelle jääviä merkittäviä muutoksia ei yleensä huomata


Tarkkaavaisuusresurssit

Nilli Lavie: Tarkkaavaisuuden kapasiteetti on rajallinen.
  • Tarkkaavaisuuden kohdistaminen ja keskittyminen riippuvat tehtävän vaativuudesta ja uutuudesta.
  • Toiminnon automatisoituminen mahdollistaa useampien rinnakkaisten asioiden tekemisen / edestakaisen siirtymisen kahden eri tehtävän välillä.
  • Tarkkaavaisuuden jakamisella on rajoituksensa: kahden tai useamman vaativan tehtävän tekeminen ei onnistu yhtä aikaa.
  • Kiinnostus, motivaatio ja vireystila vaikuttavat tarkkaavaisuuteen.

Tarkkaavaisuuden hermostollinen perusta

Sisäisesti ohjautuva tarkkaavaisuus = vihreät alueet (päälakilohkon kautta kulkeva reitti)

Ulkoisten ärsykkeiden ohjaama tarkkaavaisuus = punaiset alueet (ohimolohkon kautta kulkeva reitti)

Molemmat reitit päätyvät otsalohkoon.

Tarkkaavaisuuden häiriöitä

  • Tarkkaavaisuuden ylläpitämisen vaikeudet pitkäkestoisissa tai vaativissa tehtävissä
  • Voimakkaan tunnetilan aiheuttama tarkkavaisuuden suuntaamisen ja jakamisen heikkeneminen

Inhiboinnin eli häiritsevien ärsykkeiden ja impulssien poissulkemisen vaikeus


  • ylivilkkaus (ADHD)
  • estoton käytös
Neglect-oireyhtymä
  • tarkkaavaisuus suuntautuu vain toiselle puolelle, tyypillisesti oikealle
  • syynä tavallisesti oikean aivopuoliskon päälakilohkon takaosien vaurio
  • vrt. pseudo-neglect