Mitä psykologi tekee?

Psykologista tietoa tarvitaan hyvin monenlaisissa työyhteisöissä. Tähän on koottu yleisimpiä työtehtäviä ja töiden sisältöjä.

Kasvatusneuvolapsykologi
  • Toimii kasvatus- ja perheneuvonnan asiantuntijana yhdessä neuvolan, lastenpsykiatrin, sosiaalityöntekijän ja puheterapeutin kanssa
  • Auttaa vanhempia löytämään ratkaisuja lasten ja nuorten ongelmatilanteissa käyttäen tarvittaessa psykologisia yksilötutkimuksia ja testejä
  • Tukee lapsia, nuoria ja vanhempia traumoissa ja kriiseissä
  • Auttaa tarvittaessa lapsia, nuoria ja perheenjäseniä yksilö-, pari-, perhe- ja ryhmäterapioiden avulla
Koulupsykologi
  • Osallistuu opettajien kanssa opetuksen suunnitteluun
  • Selvittää oppimisvaikeuksia ja koululaisten mielenterveysongelmia
  • Arvioi mm. erityisopetuksen ja tukitoimenpiteiden tarpeellisuutta
Terveyskeskuspsykologi
  • Antaa apua mm. lastenkasvatusongelmissa, elämän muutostilanteissa ja henkilökohtaisissa kriiseissä
  • Tekee psykologisia tutkimuksia ja antaa lyhytaikaista terapiaa
  • Osallistuu terveyskasvatukseen, yhdyskuntatyöhön ja erilaiseen suunnittelutyöhön
  • Tekee työterveyshuoltoon liittyviä tehtäviä, kuten työolojen arviointia ja henkilöstön koulutusta
Psykologi mielenterveystoimistossa
  • Keskustelee, neuvoo ja ohjaa elämän kriisitilanteissa
  • Antaa sekä lyhytkestoista kriisiterapiaa että pitkäaikaisempaa psykoterapiaa
  • Tekee psykologisia tutkimuksia ja arvioi psyykkistä työkykyä
Ammatinvalintapsykologi
  • Ammatinvalintapsykologit työskentelevät useimmiten työvoimatoimistoissa.
  • Heidän työnkuvansa on jatkuvasti laajentunut ja monipuolistunut.
  • Ammatinvalintapsykologi auttaa ihmisiä soveltuvan ammatin ja koulutuksen valinnassa elämän eri vaiheissa.
  • Tekee tarvittaessa psykologisia tutkimuksia
  • Osallistuu vajaatyökykyisten kuntoutuksen suunnitteluun
Neuropsykologi
  • Osa psykologeista erikoistuu valmistumisensa jälkeen neuropsykologiaan, joka on erittäin voimakkaasti kasvava psykologian alue.
  • Neuropsykologi selvittää aivoperäisten häiriöiden laatua ja vaikeutta tekemällä neuropsykologisia tutkimuksia. Tällaisia häiriöitä voivat olla mm. puhe-, muisti- ja havaintohäiriöt, jotka saattavat olla synnynnäisiä tai tapaturmasta tai sairaudesta johtuvia.
  • Neuropsykologi osallistuu myös aivoperäisistä häiriöistä kärsivien potilaiden kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen.
Psykoterapeutti
  • Suurella osalla psykologeista on psykologin koulutuksen lisäksi psykoterapiakoulutus.
  • Psykoterapeutti antaa psykoterapiaa, jonka avulla ihminen voi paremmin ymmärtää itseään ja muita sekä päästä elämänsä kriisivaiheiden yli.
  • Psykoterapia voi olla eri tavoin suuntautunutta: esimerkiksi psykoanalyyttistä psykoterapiaa tai kognitiivista terapiaa.
Työ- ja organisaatiopsykologi
  • Psykologista asiantuntemusta kaivataan työelämässä yhä enemmän.
  • Psykologit toimivat työelämässä mm. konsultteina, henkilöstöhallinnossa tai työterveyshuollossa.
Urheilupsykologi HS 30.11.2017