1. Psyykkinen toiminta osa 1

Mitä psykologia on?

Psykologia on tiede, joka selittää ihmisen tavoitteellista toimintaa.

Ihmisen toiminnalle on tyypillistä se, että se on
  • tavoitteellista
  • tiedostettua ja tiedostamatonta
  • vuorovaikutuksellista
  • ympäristöön sopeutuvaa

Ihmisen toimintaa voi tarkastella eri näkökulmista:

Ulkoisesti näkyvä toiminta
  • Tekeminen
  • Liikkeet, eleet ja ilmeet
  • Puhe, nauru, itku, hengitys jne.
Sisäiset tapahtumat
  • Tunteet
  • Motivaatio
  • Kognitiiviset toiminnot (ajattelu, havainnot jne.)

Psykologian näkökulmasta ihminen on bio-psyko-sosiaalinen kokonaisuus.

Tämän vuoksi ihmisen toiminnan tarkastelussa tulee huomioida
  1. biologiset tekijät
  2. psyykkiset tekijät
  3. sosiaaliset tekijät

Mitä psykologi tekee?

Psykologista tietoa tarvitaan hyvin monenlaisissa työyhteisöissä. Tähän on koottu yleisimpiä työtehtäviä ja töiden sisältöjä.

Kasvatusneuvolapsykologi
  • Toimii kasvatus- ja perheneuvonnan asiantuntijana yhdessä neuvolan, lastenpsykiatrin, sosiaalityöntekijän ja puheterapeutin kanssa
  • Auttaa vanhempia löytämään ratkaisuja lasten ja nuorten ongelmatilanteissa käyttäen tarvittaessa psykologisia yksilötutkimuksia ja testejä
  • Tukee lapsia, nuoria ja vanhempia traumoissa ja kriiseissä
  • Auttaa tarvittaessa lapsia, nuoria ja perheenjäseniä yksilö-, pari-, perhe- ja ryhmäterapioiden avulla
Koulupsykologi
  • Osallistuu opettajien kanssa opetuksen suunnitteluun
  • Selvittää oppimisvaikeuksia ja koululaisten mielenterveysongelmia
  • Arvioi mm. erityisopetuksen ja tukitoimenpiteiden tarpeellisuutta
Terveyskeskuspsykologi
  • Antaa apua mm. lastenkasvatusongelmissa, elämän muutostilanteissa ja henkilökohtaisissa kriiseissä
  • Tekee psykologisia tutkimuksia ja antaa lyhytaikaista terapiaa
  • Osallistuu terveyskasvatukseen, yhdyskuntatyöhön ja erilaiseen suunnittelutyöhön
  • Tekee työterveyshuoltoon liittyviä tehtäviä, kuten työolojen arviointia ja henkilöstön koulutusta
Psykologi mielenterveystoimistossa
  • Keskustelee, neuvoo ja ohjaa elämän kriisitilanteissa
  • Antaa sekä lyhytkestoista kriisiterapiaa että pitkäaikaisempaa psykoterapiaa
  • Tekee psykologisia tutkimuksia ja arvioi psyykkistä työkykyä
Ammatinvalintapsykologi
  • Ammatinvalintapsykologit työskentelevät useimmiten työvoimatoimistoissa.
  • Heidän työnkuvansa on jatkuvasti laajentunut ja monipuolistunut.
  • Ammatinvalintapsykologi auttaa ihmisiä soveltuvan ammatin ja koulutuksen valinnassa elämän eri vaiheissa.
  • Tekee tarvittaessa psykologisia tutkimuksia
  • Osallistuu vajaatyökykyisten kuntoutuksen suunnitteluun
Neuropsykologi
  • Osa psykologeista erikoistuu valmistumisensa jälkeen neuropsykologiaan, joka on erittäin voimakkaasti kasvava psykologian alue.
  • Neuropsykologi selvittää aivoperäisten häiriöiden laatua ja vaikeutta tekemällä neuropsykologisia tutkimuksia. Tällaisia häiriöitä voivat olla mm. puhe-, muisti- ja havaintohäiriöt, jotka saattavat olla synnynnäisiä tai tapaturmasta tai sairaudesta johtuvia.
  • Neuropsykologi osallistuu myös aivoperäisistä häiriöistä kärsivien potilaiden kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen.
Psykoterapeutti
  • Suurella osalla psykologeista on psykologin koulutuksen lisäksi psykoterapiakoulutus.
  • Psykoterapeutti antaa psykoterapiaa, jonka avulla ihminen voi paremmin ymmärtää itseään ja muita sekä päästä elämänsä kriisivaiheiden yli.
  • Psykoterapia voi olla eri tavoin suuntautunutta: esimerkiksi psykoanalyyttistä psykoterapiaa tai kognitiivista terapiaa.
Työ- ja organisaatiopsykologi
  • Psykologista asiantuntemusta kaivataan työelämässä yhä enemmän.
  • Psykologit toimivat työelämässä mm. konsultteina, henkilöstöhallinnossa tai työterveyshuollossa.
Urheilupsykologi HS 30.11.2017